Efraim Jaakola

Osa artikkelisarjaa
Rukoilevaisuus
Henkilöitä 1700-luku Liisa Erkintytär Abraham Achrenius Antti Achrenius Anna Haapakoski Bengt Jakob Ignatius Gustaf Rancken Anna Rogel Juliana Söderborg 1800-luku Johan Dahlberg Kustaa Heinikkala Efraim Jaakola Matti Merivirta Matti Paavola Matti Pukanhaava Henrik Renqvist Mikael Rostedt Juhana Uusikartano 1900-luku Anssi Simojoki
Liike Karjalan rukoilevaisliike Suomen rukoilevaisen kansan yhdistys Länsi-Suomen Rukoilevaisten Yhdistys
Opistot Eurajoen kristillinen opisto
Media Continuationer om gamla och nya saker Länsi-Suomen Herännäislehti
Kulttuuri Vanha virsikirja (1701) Halullisten sielujen hengelliset laulut (1790) Siionin virret (1790) Armon lapset veisatkaa (2006) Biblia Herännäisjuhlat Rukoilevaisten kesäseurat
Lisää aiheesta Hyppyherätys

Efraim Jaakola (27. toukokuuta 1791 Uusikirkko Tl – 29. toukokuuta 1857 Uusikirkko Tl) oli kalantilainen Orivon kylässä asunut rukoilevaisiin kuulunut maallikkopuhuja ja virsirunoilija.

Puutarhurista "syntienleikkaajaksi"

Jaakola oli nuoruudessaan merimiehenä ja oleskellessaan Saksassa hän perehtyi puutarhanhoitoon. Palattuaan Suomeen hän perusti oman puutarhan ja kasvatti erityisesti omenoita. Jaakola kävi myös muiden puutarhoissa leikkaamassa omenapuita. Sen jälkeen kun Jaakola alkoi toimia puhujana rukoilevaisten piirissä hänet tunnettiin siksi lisänimellä Syntienleikkaaja. Perimätiedon mukaan Jaakola kehotti herätyksen saanutta pelimannia Vilhelm Anttilaa eli Pela-Villeä jatkamaan soittamista tällä kertaa virsien säestäjänä rukoilevaisten seuroissa.

Virsirunoilijana

Jaakola kirjoitti kaikkiaan noin 100 virttä ja hän julkaisi niitä arkkiveisuina. Useita Jaakolan sanoittamia virsiä on mukana rukoilevaisten laulukokoelmassa Halullisten sielujen hengelliset laulut. Jaakolan virsiä oli myös kansakoulunopettaja Emanuel Tammisen vuonna 1888 julkaisemassa kokoelmassan Korven kaikuja Hengellisiä lauluja. Nykyisen virsikirjan virsi 368 "Jeesus matkakumppani" on Jaakolan käsialaa.

Kirjallisuus

Kalantilainen kirjailija F. M. Karrakoski julkaisi 1937 Jaakolasta elämäkertaromaanin nimeltä Syntienleikkaaja.

Lähteet

• Laitinen, Lea & Mikkola, Kati (toim.): ”Kansanomainen virsilyriikka 1800-luvulla (kirj. Eeva-Liisa Bastman)”, Kynällä kyntäjät : kansan kirjallistuminen 1800-luvun Suomessa, s. 217-220. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2013. ISBN 978-952-222-453-8
• Aaltonen, Esko ym. (toim.): ”Efraim Jaakkola 1791-1857 (kirj. Frans Markus Karrakoski)”, Suomen talonpoikia Lallista Kyösti Kallioon, s. 250-259. Helsinki: WSOY, 1952.
• Suomen kirjailijat-tietokanta (Arkistoitu – Internet Archive)
• Merimiehestä aikansa runoseppojen kärkikaartiin: Vakka-Suomessa veisattiin Jaakolan taatan virsiä. Turun Sanomat 11.10.2003^{[vanhentunut linkki]}
• Myllyluoma, Marja: Rukoilevaisvirsien elämänviisaus vapautui vanhan kielen vankilasta Turun Sanomat. 13.5.2006.