Juhana Uusikartano
| Osa artikkelisarjaa |
| Rukoilevaisuus |
|---|
 |
Juhana ”Juho” Uusikartano (18. joulukuuta 1772 Honkilahti – 15. maaliskuuta 1835 Honkilahti)[1] oli suomalainen maallikkosaarnaaja, joka oli Satakunnassa 1800-luvun alkupuolella vaikuttaneen hyppyherätyksen alullepanija ja ensimmäisenä johtaja. Ammatiltaan hän oli seppä.[2] Osa tutkijoista pitää Uusikartanon luomaa hyppyherätystä nykyisen kaltaisen rukoilevaisliikkeen alkuna, mutta rukoilevaiset katsovat liikkeensä syntyneen jo 1700-luvun puolivälin kansanherätyksen myötä.[3][4]
Elämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kotipaikkansa Honkilahden Auvaisten kylän mukaan lempi- tai pilkkanimensä ”Auvaisten paavi” saanut Uusikartano koki uskonnollisen herätyksen vuonna 1817.[2] Rukoilevaisissa toimineen vaikuttajan Matti Paavolan mukaan Uusikartano oli alkoholisoitunut ja sai voimakkaita hengellisiä kokemuksia, jotka hän tulkitsi Jumalan viesteiksi. Hän järjesti kotitalossaan seuroja, joissa osallistujat kiitosvirsiä veisatessaan alkoivat hyppimään ja taputtamaan. Liikkeeseen kuuluivat myös profetiat, ilmestykset ja askeesi. Uusikartanon synnyttämä herätysliike levisi nopeasti vanhoille rukoilevaisten alueille eri puolille eteläistä Satakuntaa ja maakunnan rannikkoseutua sekä myös Vakka-Suomen puolelle muun muassa Laitilaan. Toinen ja laajempi hyppyherätyksen aalto lähti leviämään vuonna 1827. Uusikartano jättäytyi pois liikkeestä 1820- ja 1830-lukujen vaihteessa ja hänen tilalleen nousivat Eurajoelta kotoisin ollut Johan Dahlberg sekä tältä oppia saanut luvialainen Mikael Rostedt.[2]
Vanha rukoilevaisherätys luotti Raamattuun ainoana Jumalan ilmoituksen lähteenä, mutta Uusikartano korosti sen sijaan ihmisen omassa mielessään kokemaa ”sisäistä ilmoitusta”.[5] Tämä johti Raamatun merkityksen vähenemiseen, joka herätti suurta vastustusta sekä luterilaisen kirkon papistossa, että rukoilevaisten johtohahmoissa.[2] Hämmennystä herätti myös Uusikartanon väite, että hän pystyi ihmistä silmiin katsomalla kertomaan, joutuuko tämä kuoltuaan taivaaseen vai helvettiin. Uusikartanon vastustajat kuvailivat häntä usein ylimieliseksi ja ylpeäksi.[6]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Honkilahti. Haudatut : Johan Andersson Uuskartano Historiakirjat. Suomen Sukututkimusseura. Viitattu 15.9.2013.
- ↑ a b c d Sinkko, Ilpo: Matti Paavola – nakkilalainen rukoilevaisisä Länsi-Suomen Rukoilevaisten Yhdistys. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 15.9.2013.
- ↑ Heino, Harri: Hyppyherätys : Länsi-Suomen rukoilevaisuuden synnyttäjä, s. 228. Helsinki: Suomen Kirkkohistoriallinen Seura, 1976. ISBN 951-90211-6-7
- ↑ Sinkko, Ilpo: Rukoilevaisuuden synty ja hengellinen elämä 1700-luvun Suomessa Länsi-Suomen Rukoilevaisten Yhdistys. Arkistoitu 27.12.2013. Viitattu 15.9.2013.
- ↑ Sinkko, Ilpo: Matti Pukanhaava – Pohjois-Satakunnan hengellinen isä ja sielunhoitaja Länsi-Suomen Rukoilevaisten Yhdistys. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 15.9.2013.
- ↑ Kaitila, Aarne: ”Matti Paavola ja Satakunnan herännäisyys”, Satakunta : kotiseututukimuksia II, s. 145, 152. Pori: Satakuntalainen osakunta, 1911. Teoksen verkkoversio (PDF).