Kappalainen

Katolinen kappalainen.

Suomen evankelis-
luterilaisessa kirkossa

Pappeus

• Yleinen pappeus
• Erityinen pappeus

Papinvirat

• Seurakuntapastori
• Kappalainen
• Kirkkoherra
• Lääninrovasti
• Tuomiorovasti
• Piispa
• Arkkipiispa

Kappalainen (lat. capellanus tai capa / capella; lyhenne kappal.) on alun perin kristillisen kappeliseurakunnan pappi.

Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa

Nykyisin Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa kappalainen on seurakunnan vakinainen pappi, jota tuomiokapitulilla ei ole oikeutta siirtää tarveharkintaisesti toiseen seurakuntaan. Viran kelpoisuusehtona on suoritetut kappalaisen viran pätevöitymisopinnot eli ns. pastoraalitutkinto. Yleensä sen suorittamiseen seurakuntapastorin työn ohessa menee noin neljä vuotta. Kappalaisen virka julistetaan aina haettavaksi ja kappalaisen valitsee seurakunnan kirkkovaltuusto, seurakuntayhtymässä seurakunnan seurakuntaneuvosto.

Kappalaisen virkojen vähyys verrattuna seurakuntapastorin virkoihin on perua vanhasta menettelystä, jolla seurakuntakirkkoa tai kappelia kohti oli vain yksi riittävää kokemusta ja suoritettua kirkollista jatkokoulutusta edellyttävä papinvirka, jona toimi juuri kappalaisen virka. Näin turvattiin, että jokaista kirkkoa kohti oli vähintään yksi kokenut pappi.

Pääosa kappalaisista toimii hyvin samantapaisissa tehtävissä kuin seurakuntapastorit, mutta erojakin tehtävänkuvissa on. Seuraavassa muutamia:

Joissakin seurakunnissa kappalaiset toimivat joidenkin alueiden nimikko- tai vastuupappeina. Tällöin heistä puhutaan alueen kappalaisina, mutta myös nimeä aluekappalainen käytetään seurakuntien tapahtumatiedoissa ja nettisivuilla kaupunginosa- tai seurakuntakotirajoja noudattavien alueiden vastuupapeista. Heillä ei kuitenkaan yleensä ole esimiesasemaa suhteessa muuhun papistoon.

Kappalainen voi olla myös pääseurakuntaan kuuluvan kappeliseurakunnan papin virka, jolloin virkaan valitsee kappelineuvosto. Tällöin virkaan voi liittyä myös lähiesimiestehtäviä. Myös seurakunnissa, joissa seurakunnallinen työ on järjestetty seurakuntapiireittäin, kappalaisen virkaa voidaan käyttää alueellisena lähiesimiesvirkana kappeliseurakunnan kappalaisen tavoin.

Uudentyyppisen kappalaisen tehtäväkuvan muodostavat 1. tammikuuta 2009 perustettuihin suurseurakuntiin muodostuneet aluekappalaisen tehtäväkuvalla varustetut kappalaisen virat. Oikeudellisesti myös nämä aluekappalaiset ovat toistaiseksi tavallisen kappalaisen viran haltijoita. Näin, vaikka heille on määrätty johtosäännöllä vahvat seurakuntayhtymän kirkkoherran toimivaltaa vastaavat organisaatio- ja esimiesvastuut. Syynä siihen, että kappalaisen virasta käsin toimitaan näinkin vaativissa seurakunnallisissa esimiestehtävissä on, että nykyinen kirkkolaki ei toistaiseksi tunne muuta (väliportaan) esimiesvirkaa kuin kirkkoherran viran. Koska yhden seurakunnan suurseurakunnassa, toisin kuin seurakuntayhtymässä, ei voi olla kuin yksi kirkkoherran virkanimikeen haltija ainoaksi vaihtoehdoksi niissä on toistaiseksi jäänyt esimiestehtävässä toimivan kappalaisen viran varustaminen ko. valtuuksin.

Aikaisemmin kappalaisen ohella oli kaupunkiseurakunnissa komministerin virka, mutta nimitys on jäänyt pois käytöstä Suomessa.

Ruotsin kirkossa

Ruotsissa komministerin virka on tavallinen seurakunnassa toimivan papin virkanimike ja kappalainen on joissain erityistehtävissä toimivan papin virkanimike. Kappalainen voi olla piispan apulainen tai hän voi vastata jumalanpalveluselämästä jossain tietyssä kirkossa tai kappelissa, esimerkiksi hiippakuntakartanon kappelista tai vastata tuomiokirkon jumalanpalveluselämästä (domkyrkokaplan/tuomiokirkkokappalainen).

Muissa kirkkokunnissa

• Katolisessa kirkossa on arvonimi hänen pyhyytensä kappalainen (lat. inter suos capellanos). Kappalainen on monsignore-titulaarin neljästä luokasta alin.
• Ortodoksinen kirkko ei käytä tätä nimitystä arvonimenä eikä virkanimityksenä.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kappalainen Wikimedia Commonsissa