Pieksämäen rautatieasema

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pieksämäki
Perustiedot
Lyhenne Pm
Rataosa Kouvola–Iisalmi
Jyväskylä–Pieksämäki
Pieksämäki–Joensuu
Sijainti 62°18′05″N, 027°10′00″E
Osoite Asemakatu 2, 76100 Pieksämäki
Etäisyydet Loukolampi 16 km
Naarajärvi 7,3 km
Haapakoski 17 km
Siikamäki 14 km
Avattu 1889
Liikenne
Käyttäjiä 204 000 (v. 2008) [1]
Liikennöitsijä(t) VR Group
Kaukoliikenne Helsinki–Kuopio–Oulu, Helsinki–Jyväskylä–Kuopio
Taajamajunat Pieksämäki–Joensuu
Tavaraliikenne mm. kappale- ja puutavaraliikennettä
Muut tiedot junakohtauspaikka,
risteysasema,
järjestelyratapiha
Matkustajalaituri(t)
Korkeus 26,5 cm [2]
Lyhin ja pisin pituus 332 m; 611 m [2]
Pinnoite Asfaltti
Laiturinäytöt 9 kpl [2]
Asemarakennus
Lipunmyynti lippuautomaatti
Ratapiha
Raiteisto 4 laituriraidetta [2] (raiteet 1, 3, 4 & 6)
1 seisontaraide (raide 2)
pääraiteet Jyväskylän ja Kouvolan suuntiin (raiteet 3 ja 5)
Aiheesta muualla
Aseman tiedot
Vanhassa asemarakennuksessa toimii nykyisin Savon radan museo.
Vanhassa asemarakennuksessa toimii nykyisin Savon radan museo.

Pieksämäen rautatieasema (lyh. Pm) on Suomen rataverkon rautatieasema Pieksämäen kaupungissa. Asemalla risteävät rataosat Kouvola–Iisalmi, Jyväskylä–Pieksämäki sekä Pieksämäki–Joensuu

Aseman lipunmyynti lakkautettiin 2. elokuuta 2014[3], mutta asemalla on lippuautomaatti.

Rautatien tulo Pieksämäelle

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Asema on ollut käytössä Savon radan valmistumisesta vuonna 1889 alkaen. Pieksämäen kirkonkylä sijaitsi 1880-luvulla nykyisen kaupungin länsipuolella Tienristin eli nykyisen Yläristin kohdalla, ja niinpä kuntalaiset olisivat halunneet radan kulkevan Pieksänjärven länsipuolta. Rata rakennettiin kuitenkin edullisemman linjauksen vuoksi vuoden 1885 valtiopäivien päätöksellä järven itäpuolelle, jolloin Pieksämäen asema tuli keskelle asumatonta suota pari kilometriä kylän itäpuolelle. Ensimmäinen asemarakennus olikin varsin vaatimaton, samoin asemaluokitus. Rautatieasemat jaettiin tärkeytensä mukaan viiteen luokkaan, joista ensimmäinen oli kaikkein korkein; Pieksämäki oli alkuvaiheessa vain 4. luokan asema. Pieksämäen seudulla myös Haapakosken kylä sai oman (5. luokan) aseman. Ensi alkuun tavaraliikenne oli tärkeämpää, ja matkustajaliikennettä kulki enemmälti vain Mikkeliin ja Kuopioon. Aseman seudulle alkoi silti rautatien houkuttamana muodostua asutusta.

Pieksämäen rautatieasema v.1927

Pieksämäen seudun valtiopäiväedustajat, tunnetuimpana Aapeli Häyrinen, olivat olleet tarmokkaasti ajamassa Savon rataa, ja olivat jälleen mukana, kun 1900-luvun alussa keskusteltiin poikkiradan tarpeellisuudesta. Rata yhdistäisi Pohjanmaan, Savon ja Karjalan pitkittäisradat eli emäradat, mutta jälleen linjauksesta oli kiistaa. Kun Savonlinna sai ratayhteyden idästä käsin 1908, tilanne selkeni, ja yhdysrata Savonlinna–Pieksämäki valmistui 1914. Samassa yhteydessä valmistui myös sivuraide Huutokoskelta Varkauteen, ja Pieksämäki muuttui merkittävämmäksi, 3. luokan asemaksi. Jo tätä ennen oli päästy sopuun parhaasta läntisestä linjauksesta poikkiradalle (Suonenjoki–Suolahti-suunta oli kilpaillut Pieksämäen kanssa) ja niinpä rataa päästiin jatkamaan Pieksämäeltä suoraan Jyväskylän suuntaan, jonne se saatiin valmiiksi Suomen itsenäistymisen ja sisällissodan aikoihin 1918. Pieksämäen näin muututtua rataverkon solmukohdaksi korotettiin se 2. luokan asemaksi.

Risteysasema kasvaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pieksämäen liikenteenohjauskeskus

Poikkiradan valmistuminen merkitsi Pieksämäen aseman muuttumista aiempaa tärkeämmäksi, ja se saikin pian asemaravintolan. Radan läheisyys oli synnyttänyt myös toisen asutuskeskuksen aseman ympäristöön, ja 1920-luvun kuluessa se kasvoi vanhaa Tienristiä isommaksi, muuttuen näin pitäjän keskustaksi. Pitäjästä erotetusta Pieksämäen kylästä tuli kauppala 1930 Pieksämä-nimellä, mutta rautatiehallitus ei muuttanut aseman nimeä. Myöhemmin kaupunginhallituskin muutti mielensä ja Pieksämästä tuli jälleen Pieksämäki 1948. Toisessa maailmansodassa tärkeä risteysasema oli useiden pommitusten kohteena, ja asemaravintolakin paloi. Liikennemäärät jatkoivat kuitenkin kasvuaan niin sodan aikana kuin sen jälkeenkin. Osansa tähän toi myös Varkaudesta Joensuuhun vuonna 1940 valmistunut rata.

Pieksämäestä tuli VR:lle keskeinen paikka, sillä sinne tuli muun muassa konepaja ja varikko. Ratapiha on yksi Suomen suurimmista, yli 6 kilometriä pitkä ja rataa lähes 100 km. Nykyinen Pieksämäen keskusliikenneaseman rakennus valmistui 1981. Pieksämäki on useiden henkilöjunien pääteasema, ja myös kaikki ohikulkevat junat pysähtyvät asemalla. Siellä on myös ohjauskeskus, josta hoidetaan rataosien Pieksämäki–Jyväskylä, Pieksämäki–Iisalmi, Pieksämäki–Joensuu ja Siilinjärvi–Viinijärvi liikenteenohjaustoiminnot. Lisäksi linja-autoliikenne toimii rautatieasemalta käsin.

Pieksämäen rautatieasema lasketaan osaksi seuraavia rataosuuksia:

Junien lähtöraiteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

[4]

  • Raiteelta 1 aamun kaksi ensimmäistä junaa Kouvolan suuntaan ja kuusi junaa Kuopion suuntaan.
  • Raiteelta 3 liikennöidään Jyväskylän kautta Helsinkiin.
  • Raiteelta 4 liikennöidään viisi junaa Kouvolan kautta Helsinkiin sekä kolme junaa Kuopion suuntaan.
  • Raiteelta 6 liikennöivät Joensuun taajamajunat.
  1. Henkilöliikennepaikkojen kehittämisohjelma, s. 23. Helsinki: Liikennevirasto, 2010. Väliraportti. ISBN 978-952-255-511-3 (pdf) Selostuksen verkkoversio (PDF) (viitattu 3.7.2012). (Arkistoitu – Internet Archive)
  2. a b c d Rautateiden verkkoselostus 2013, s. LIITE 2 / 26 (37) & LIITE 12 / 4 (6). Helsinki: Liikennevirasto, 2011. Liikenneviraston väylätietoja 2/2011. ISBN 978-952-255-735-3 (pdf) ISSN 1798-8284 (pdf) Selostuksen verkkoversio (PDF) (viitattu 3.7.2012). (Arkistoitu – Internet Archive)
  3. VR laittaa lappuja lipputoimistojen luukuille Yle Uutiset. 1.8.2014. Viitattu 10.4.2016.
  4. https://www.vr.fi/cs/vr/doc/20191215_PM_70x100_PEUS.pdf (Arkistoitu – Internet Archive) viitattu 1.1.2020.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]