Varkauden rautatieasema

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Varkaus
Perustiedot
Lyhenne Var
Rataosa Pieksämäki–Joensuu
Sijainti 62°18′45″N, 027°52′27″E
Osoite Relanderinkatu 18, 78200 Varkaus
Etäisyydet Pieksämäki 48,6 km
Joensuu 133,1 km
Avattu 1. marraskuuta 1914[1]
Liikenne
Taajamajunat Pieksämäki–Joensuu
Tavaraliikenne raakapuun kuormausta,
happea Woikoski Oy:n käyttöön,
sahatavaraa ja öljyä Akonniemen satamaan ja öljyvarastolle
Pysäköinti maksuton
Muut tiedot junakohtauspaikka
Asemarakennus
Tyyppi matkakeskus
Materiaali betonielementti, julkisivuna klinkkeröity betoni
Valmistunut 1978
Lipunmyynti kyllä
Hissejä 1
Ratapiha
Raiteisto · 2 laituriraidetta,
· 5 tavaraliikenteen tulo- ja lähtöraidetta,
· 1 seisontaraide,
· 3 puunkuormausraidetta,
· 1 vetoraide,
· 1 sepelinkuormausraide
Varkauden vanhempi rautatieasema.
Varkauden vanhempi rautatieasema.

Varkauden rautatieasema (lyh. Var) on rautatieasema Suomen rataverkolla Varkauden kaupungissa Pohjois-Savon maakunnassa rataosalla Pieksämäki–Joensuu. Liikennepaikan etäisyys Helsingin rautatieasemalta on 424,7 ratakilometriä mitattuna Pieksämäen ja Kouvolan asemien kautta.

Varkaus oli jo 1700-luvulla merkittävä vesi- ja maanteiden risteyskohta. Osittain hyvien kulkuyhteyksien takia Varkaus teollistui 1800-luvun alussa rautaruukilla, ja 1800-luvun lopulla teollisuus painottui laivanrakennus- ja sahateollisuuteen. Vuonna 1911 päätettiin rakentaa ratayhteys Pieksämäeltä Savonlinnaan. Suunnitelmaan kuului myös haararata Huutokoskelta Varkauteen. Rata Varkauteen valmistui 1914, ja paikalle rakennettiin Thure Hellströmin suunnittelema asemarakennus, jota on myöhemmin laajennettu. Paikalle rakennettiin myös veturitalli, jota myöhemmin laajennettiin kolmipaikkaiseksi. Veturitalli oli käytössä 1990-luvun loppuun[3], ja se purettiin 2003.

Rautatie toi Varkauteen huomattavasti lisää teollisuutta, joka lisäsi huomattavasti Varkauden tavaraliikennettä. Varkauden rautatieliikennettä lisäsi huomattavasti talvisodan aikana valmistunut ratayhteys Viinijärvelle. Alueluovutusten takia poikki mennyt Karjalan radan liikenne ohjattiin 1960-luvulle Varkauden kautta Pieksämäelle. Teollisuuden tarpeiseen Varkauteen rakennettiin suuri ratapiha ja laajat teollisuusraiteistot, joita on myöhemmin purettu tarpeettomina.

Varkauteen rakennettiin uusi asemarakennus 1978, johon sijoittui VR:n toimintojen lisäksi Matkahuollon, taksin ja poliisin tilat. Asemarakennus siirtyi VR-yhtymän omistukseen 1995. Vanhassa asemarakennuksessa on toiminut sittemmin mm. kahvila.[4]

Matkustajapalvelut ja -liikenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varkaudessa ei ole enää varsinaisia VR:n matkustajapalveluita, vaan niitä korvaa arkipäivisin avoinna olevat Matkahuollon tilat. Matkahuolto myy myös junalippuja ja asemalla on lippuautomaatti.[5] Asemalla pysähtyy päivän aikana kaksi taajamajunaa kumpaankin suuntaan.

Joensuu-Turku välin yöjunaliikenne loppui 2006, ja Pieksämäki-Joensuu välin liikennettä supistettiin rajusti maaliskuussa 2016, siten, että vain yksi vuoropari jäi kulkemaan välille Pieksämäki-Joensuu. Muiden radan junien pääteasemaksi tuli Varkaus. Sittemmin tästä on luovuttu ja radan henkilöliikennettä hoidetaan kahden vuoroparin voimin koko rataosuudella. Kaikki henkilöjunat käyttävät raidetta 2.

Liikenteenohjaus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Asemalla oli käytössä vuoteen 1978 saakka mekaaninen asetinlaite, jolloin se korvattiin uuden asemarakennuksen valmistuessa Siemens DrS -tyyppisellä releasetinlaitteella. Asetinlaitteen ohjaus tapahtui asemarakennuksen toimistossa olevasta junasuorittajan ilmaisintaulusta, josta valittiin opasteet ja käännettiin vaihteet. Kun Varkaus liitettiin radio-ohjauksen piiriin, suoritus loppui ja releasetinlaite siirtyi ohjattavaksi keskitetysti Pieksämäen liikenteenohjauskeskuksesta käsin Mipro Oy:n toimittaman kauko-ohjausliittymän avulla marraskuussa 2003.[6]

Avattavat sillat ja Akonniemen sekä Kommilan raiteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varkaudesta Heinävedelle päin lähdettäessä on kaksi avattavaa siltaa, Pirttiniemen ja Taipaleen kanavan sillat.

Taipaleen kanavan kääntösiltaa avataan säännöllisesti, ja suurin sallittu nopeus on 30 km/h, koska kiskonjatkoksia ei ole lukittu. Kaluston putoaminen alas radalta avoimen sillan takia ei ole mahdollista, sillä sillan lukitusta valvotaan Varkauden asetinlaitteelta. Jotta liikenteenohjaaja voi antaa luvan lukituksen poistamiseen kanavanvartijalle, tulee siltaa suojaavien pääopastimien jälkeisten raideosuuksien olla vapaita. Kulkuteitä ei voida asettaa, mikäli silta ei ole lukittu.

Pirttiniemen kääntösiltaa ei pääsääntöisesti avata vähäisen liikenteen takia, ja kiskonjatkokset on lukittu sidekiskolla.[7] Sillalla junat saavat ajaa 40 km/h, tosin teoriassa 60 km/h kiskonjatkosten lukituksen ansiosta.[8] Nopeutta 60 km/h ei voida käyttää pitkästä järvipengerosuudesta johtuvan nopeusrajoituksen (40 km/h) takia. Pirttiniemessä on samanlainen turvalaitos kuin Taipaleessa.

3,4 kilometrin päässä Varkauden ratapihalta on Akonniemen erkanemisvaihde, josta erkanee 2 kilometrin mittainen Varkauden kaupungin omistama sivuraide Akonniemen satamaan ja öljyvarastolle. [9] 7,9 kilometrin päässä Varkaudesta on Kommilan ratapiha, jonne on pääasiassa varsinaista junaliikennettä. Kommilaan on myös lyhyempi, hieman yli 5 kilometriä pitkä ratayhteys. Se on huonokuntoinen vanha teollisuusraide, joka kuitenkin yhtyy nykyään käytössä olevaan Hurusrataan noin 2 kilometrin päässä Varkauden asemalta.

  1. Suomen rautatietilasto 2001 (PDF) www.rhk.fi. 2001. Ratahallintokeskus. Viitattu 21.01.2008.
  2. Jussi Iltanen: Radan varrella, s. 347-348. Karttakeskus, 2009.
  3. Resiina: Vaunut.org - Kuva vaunut.org. Viitattu 22.8.2016.
  4. Kahvila & myymälä Wanha Asema - Visit Varkaus visitvarkaus.fi. Arkistoitu 26.7.2016. Viitattu 22.8.2016.
  5. VR: Varkaus Rautatieasema - VR www.vr.fi. Arkistoitu 13.10.2016. Viitattu 22.8.2016.
  6. Siilinjärvi–Viinijärvi ja Joensuu–Pieksämäki-rataosien liikenteenohjaus keskitetään Pieksämäelle www.kotimaki.com. 16.6.2003. Suomen rautatieuustiset. Arkistoitu 14.10.2007. Viitattu 21.01.2008.
  7. Pirtinniemen sidekiskon kuva vaunut.org. Viitattu 21.1.2008.
  8. Ratahallintokeskus: Rataverkon kuvaus (PDF) www.rhk.fi. 07.01.2007. Ratahallintokeskus. Viitattu 21.1.2008.
  9. Säiliövaunujen suistuminen kiskoilta Varkaudessa 29.10.1996 (PDF) www.onnettomuustutkinta.fi. 1996. Onnettomuustutkintakeskus. Arkistoitu 14.10.2007. Viitattu 21.1.2008.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuva Varkauden veturitallista