Perge

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Perge
Πέργη
Pergen arkeologista aluetta.
Pergen arkeologista aluetta.
Sijainti

Perge
Koordinaatit 36°57′41″N, 30°51′14″E
Valtio Turkki
Paikkakunta Aksu, Antalya
Historia
Tyyppi kaupunki
Ajanjakso 1000-luku/600-luku eaa.–
Huippukausi 100–200-luku jaa.
Kulttuuri antiikki
Alue Pamfylia
Provinssi Lycia et Pamphylia (n. –395)
Pamphylia (n. 395–)
Aiheesta muualla

Perge Commonsissa

Perge (m.kreik. Πέργη, Pergē, myös Πέργα, Perga; lat. Perga) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Pamfyliassa Vähässä-Aasiassa nykyisen Turkin alueella.[1][2][3] Se sijaitsi noin kaksi kilometriä pohjoiseen nykyisestä Aksun kaupungista.[4][5][6]

Perge vaikuttaa olleen olemassa jo pronssikaudella. Myöhempi kaupunki oli kreikkalainen siirtokunta, jonka väestössä oli vahva pamfylialainen elementti. Roomalaisella kaudella kaupunki kehittyi yhdeksi Pamfylian tärkeimmistä keskuksista.[1][2] Pergessä sijaitsi suuri Artemis-jumalattaren temppeli.[7]

Maantiede

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pergen kaupunki sijaitsi Pamfyliassa Vähässä-Aasiassa Katarrhaktes- ja Kestros-jokien välissä, 60 stadioninmitan eli noin 11 kilometrin päässä viimeksimainitun suusta ja Vähän-Aasian etelärannikosta.[3][8] Kaupungin paikka on noin 18 kilometriä itäkoilliseen nykyisestä Antalyasta.[9] Pseudo-Skylaks sijoitti Pergen Lyykiaan.[1]

Pergen arkeologista aluetta kaupungin akropoliilta nähtynä.

Pergen sijaitsi alun perin noin 50 metriä korkealla akropolis- eli yläkaupunkikukkulalla, joka sijaitsee Pamfylian tasangon laidalla. Myöhemmin asutus levisi kukkulan eteläpuolelle.[1][2] Kaupungille oli pääsy mereltä Kestros-jokea pitkin.[1]

Pergen kaupunginmuuria.

Pergen kaupunkivaltion hallussa ollut alue oli suhteellisen suurikokoinen, ja sen kooksi on arvioitu yli 500 neliökilometriä. Alueen arvellaan ulottuneen idässä ainakin Kestros-joelle.[1] Pergestä pohjoiseen sijaitsi Pednelissos, itään Sillyon ja Aspendos, lounaaseen nykyisen Antalyan paikalla Attaleia, ja länteen Termessos.[6]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Esi- ja varhaishistoria

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arkeologisten löytöjen perusteella Pergen paikalla on ollut asutusta viimeistään kalkoliittisella kaudella. Pysyvästi paikka asutettiin varhaisella pronssikaudella. Nykyisestä Boğazköystä on löydetty pronssilevy, jossa on nuolenpääkirjoituksella kirjoitettu sopimusteksti 1200-luvulta. Siinä esiintyy sana ”Parha”, joka yhdistetään Pergen nimeen.[9]

Kreikkalaisen perinteen mukaan Pergen kaupungin perusti eri taustoista tullut väki, joka vaelsi Vähän-Aasian halki pian Troijan sodan jälkeen. Heidän johtajinaan toimivat Amfilokhos, Mopsos ja Kalkhas.[2][10] Roomalaisella kaudella kaupungin pääportilla oli Mopsoksen ja Kalkhaan patsaat, joissa heidät kuvattiin perustajina. Perinnettä on pidetty suhteellisen luotettavana, ja on arveltu, että kaupunki olisi voitu perustaa jo mykeneläisellä kaudella Argoliista ja Spartasta käsin.[1][2]

Myöhemmälläkin ajalla kaupungin, samoin kuin muun Pamfylian, väestö koostui osaksi kreikkalaisista ja osaksi ei-kreikkalaisista kansoista.[1] Tästä alue sai myös nimensä; Pamfylia tarkoittaa ”Kaikkien heimojen maata”.[11] Historialliselle ajalle tultaessa Pergen katsotaan olleen paikallisten pamfylialaisten asutus, joka kreikkalaistui enemmän 600-luvulta eaa. lähtien.[1] Tuolloin kreikkalaisten asuttajien ja vaikutteiden arvellaan tulleen Rhodokselta päin.[11] Pergessä puhuttiin muinaiskreikan Pamfylian murretta.[1] Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymiä Pergaios (Περγαῖος).[1][3]

Klassiselta roomalaiselle kaudelle

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pergen arkeologista aluetta.

Klassisella kaudella 400-luvulla eaa. Perge kuului Ateenan johtamaan Deloksen meriliittoon, tai ainakin se esiintyy liiton veroluetteloissa vuonna 425/424 eaa.[1][2]

Pergen lyömä raha, n. 260–230 eaa. Kuvituksessa istuva sfinksi sekä seisova Artemis kädessään seppele ja valtikka.

Kun Aleksanteri Suuri saapui seudulle armeijoineen vuonna 333 eaa., pergeläiset toivottivat hänet tervetulleeksi ja tarjosivat oppaita, kun osa hänen armeijastaan marssi Faseliista Pergeen. Näiden kahden kaupungin välinen tie kuvataan pitkäksi ja vaikeaksi. Tämän jälkeen Perge toimi Aleksanterin joukkojen tukikohtana Pamfyliassa. Aleksanteri itse käytti rannikkoa pitkin kulkenutta reittiä eikä käynyt Pergessä.[1][3][12]

Aleksanterin kuoleman jälkeen Perge kuului antigonideille. Vuodesta 223 eaa. lähtien se kuului seleukidien alaisuuteen vuoden 190/189 eaa. Magnesian taisteluun saakka.[2][11] Vuonna 188 eaa. kaupungissa oli edelleen seleukidien varuskunta, jonka Manlius Vulso karkotti.[2][13] Myöhemmin kaupunki siirtyi Pergamonin kuninkaille, ja vuonna 133 eaa. Pergamonilta Roomalle Attalos III:n testamentin kautta.[2][9] Artemis Pergaialle omistettu temppeli tarjosi arvokkaan saaliin Verrekselle vuonna 79 eaa.[2]

Rooman varhaisella ja keskisellä keisarikaudella Perge kuului Lycia et Pamphylian provinssiin.[14] Kaupunki hyötyi roomalaisen kauden rauhasta ja vauraudesta, ja sinne rakennettiin monumentaalisia rakennuksia.[9] Apostolien tekojen mukaan apostoli Paavali vieraili Pergessä kahdesti ensimmäisen lähetysmatkansa aikana ja saarnasi siellä evankeliumia yhdessä Barnabaan kanssa. Hän kulki kaupungin kautta matkalla Attaleiasta Pisidian Antiokiaan.[2][3][15]

Pergen Eteläisen kylpylän läheltä löydetty Plancia magnan patsas.

Pergeä rakennettiin hienosti erityisesti keisari Hadrianuksen aikana.[16] Roomalaisen Pergen varakkaisiin merkkihenkilöihin ja kaupungin hyväntekijöihin lukeutuivat säilyneiden piirtokirjoitusten perusteella Marcus Plancius Varus ja hänen poikansa, sekä hänen tyttärensä Plancia magna. Kaupungin portilla oli Planciuksen ja hänen poikansa patsaat, joiden piirtokirjoituksissa heidät luettiin kaupungin ”perustajien” joukkoon aiemmin mainittujen mytologian heerosten ohella. Tytär Plancia mainitaan parissakymmenessä piirtokirjoituksessa eri puolilla kaupunkia; joissakin tapauksissa hän oli omistanut keisarillisen perheen jäsenten patsaita, toisissa hänen patsaansa pystyttivät kaupungin viranomaiset. Hän oli Artemiin papitar ja toimi demiurgoksena 100-luvun alussa.[2][17]

Kaupungin hyvinvoinnin aika kesti 200-luvun puoliväliin saakka.[9] Myöhäisantiikin ajan kirkollisissa luetteloissa ja Hierokleella Perge esiintyy Pamfylian metropoliina.[3][18] Pergen metropoliitta Kallinikos esiintyy Nikaian kirkolliskokouksen osanottajien joukossa vuonna 325.[19]

Myöhempi historia ja kaivaukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rooman valtakunnan jaossa Perge tuli osaksi Bysantin valtakunnaksi kehittynyttä Itä-Roomaa. Bysantin aikana Perge ja Sillyon yhdistettiin yleensä saman metropoliitan alaisuuteen, kunnes hänet korvasi Attaleian metropoliitta.[2] Myöhemmin aluetta hallitsivat seldžukit, Hamidoğulları-dynastia ja osmanit.[9]

Pergen arkeologisia kaivauksia on suorittanut Istanbulin yliopisto vuodesta 1946.[9] Kaivauksiin on osallistunut myös saksalainen Justus-Liebig-Universität Gießen.[11] Pergen arkeologinen alue on ehdolla Unescon maailmanperintöluetteloon vuodesta 2009.[9]

Rakennukset ja löydökset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pergen pohjakaava.

Pergen alkuperäinen kreikkalainen asutus sijaitsi akropolis-kukkulalla, joka oli myöhemmän kaupunkialueen pohjoisosassa.[1][2] Hellenistisellä kaudella kaupunki laajeni kukkulalta etelän suuntaan.[9] Alakaupunki linnoitettiin vasta seleukidien aikana 200-luvulla eaa. Noin 300-luvulla jaa. kaupungin aluetta laajennettiin rakentamalla ulompi muuri aikaisempaa etelämmäksi.[2] Laajimmillaan roomalaisella kaudella kaupungin koko oli noin 61 hehtaaria.[1] Myöhemmin bysanttilaisella kaudella asutus vaikuttaa palanneen akropoliille.[2]

Akropolis

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pergen akropolis eli yläkaupunki oli tasalakisella kukkulalla kaupungin pohjoisosassa. Sieltä on löydetty varhaisimmat merkit asutuksesta, mutta ei juurikaan varhaisen kaupungin jäänteitä, eikä sitä oltu missään vaiheessa varustettu omilla muureillaan. Pääosa kukkulan jäljellä olevista rakenteista on bysanttilaiselta ajalta.[2][20]

Asemakaava ja pylväikkökadut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alakaupunki jakautuu epätasaisiin neljään osaan. Kaupungin pohjois-eteläsuuntainen ja itä-länsisuuntainen pääkatu, jotka kummatkin oli reunustettu pylväillä ja ristesivät alakaupungin pohjoisosassa, erottivat osat toisistaan. Pylväikkökatujen rakentaminen ajoitetaan Hadrianuksen ajalle. Kumpikaan katu ei ole täysin suora, mikä johtuu aiempien katujen reiteistä ja aiemmin rakennetuista julkisista rakennuksista. Kummankin kadun keskellä kulki leveä vesikanava, jonka poikki kulki 6–8 metrin välein väliseinä.[2][16]

Pylväikkökatua akropoliilta nähtynä.

Pohjois-eteläsuuntainen katu ulottuu akropoliin juurelta kaupungin eteläportille eli Hadrianuksen portille kulkien noin 480 metrin matkan. Se jatkuu kaupungin ulkopuolella etelään noin 800 metriä. Kadun leveys on noin 22 metriä. Katua reunustavan pylväskäytävän leveys on länsipuolella 6,5 metriä ja itäpuolella 5,5 metriä. Pylväät edustavat attikkalais-joonialaista tyyliä. Kummankin käytävän lattia oli koristeltu mosaiikein. Pylväskäytävien takana oli myymälätiloja. Kadun keskellä kulkevan vesikanavan leveys on noin kaksi metriä.[2][16]

Pergen hellenistisen eteläportin sisäpihan seinän patsaita varten tehtyjä syvennyksiä.

Kaupunginmuurit ja portit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupungin muurit rakennettiin seleukidien aikana 200-luvulla eaa. Ne ovat säilyneet nykyaikaan hyvin erityisesti niiden itäosassa,[2] ja muodostavat varhaisimmat näkyvillä olevat kaupunkiin liittyvät jäänteet.[1] Muureissa oli lukuisia torneja, joista monet ovat säilyneet lähes täydellisesti. Muureissa on neljä pääporttia, joista kaksi on etelässä – yksi kummassakin etelänpuolen muurissa – ja yksi itäpuolen ja yksi länsipuolen muurissa, sekä useita pienempiä portteja.[2]

Hellenistinen eteläportti

Sisempi eteläinen portti rakennettiin hellenistisellä kaudella 200-luvulla eaa. Se on säilynyt nykyaikaan hyvin. Portti muodostaa hevosenkengän muotoisen pihan, jota ympäröivät pyöreät tornit, jotka ovat säilyneet lähes täydessä korkeudessaan. Portti on tehty suurista kalkkikivilohkareista. Pihan pituus on noin 30 metriä ja suurin leveys noin 23 metriä. Pihaa reunustivat kaupungin perustajien patsaat; nämä olivat pääasiassa mytologian heeroksia, mukaan lukien Mopsos ja Kalkhas, mutta joukkoon kuuluivat kuitenkin myös jo mainitut Plancius Varus ja hänen poikansa. Patsaat eivät ole säilyneet, mutta ne tunnetaan jalustojen piirtokirjoituksista. Patsaat oli sijoitettu seinän syvennyksiin, joita on kahdessa tasossa ja yhteensä 28.[2][17]

Hadrianuksen kaari

Hadrianuksen kaaren ja hellenistisen eteläportin raunioita.

Hellenistisen portin pohjoispuolelle pystytettiin roomalaisella kaudella kaksikerroksinen ja kolmikaarinen porttiosa, jota kutsutaan nykyisin Hadrianuksen kaareksi. Sen rakennutti Plancia magna Hadrianuksen aikana. Kaari oli koristeltu patsailla, jotka esittivät seuraavia: Artemis Pergaia, Tykhe, Divus Augustus, Divus Nero, Divus Trajanus, Diva Matidia, Plotina, Hadrianus ja Sabina. Rakennelmasta on on säilynyt vain alaosa.[2][21]

Roomalainen eteläportti

Pergen roomalainen eteläportti.

Rooman keisarikaudella aiemman eteläportin ulkopuolelle rakennettiin aukio, jonka itäpuolen muodosti stoa. Aukio ajoitetaan Septimius Severuksen ajalle,[2] ja siksi se on nimetty hänen mukaansa.[17] Aukion eteläpuolelle rakennettiin uusi ulompi monumentaaliportti, joka oli koristeltu suurellisesti.[2] Sen leveys on noin 24 metriä, ja sitä on säilynyt lähes kymmenen metrin korkeudelta. Portissa on aukion eli pohjoisen puolella viisi kaaren muotoista syvennystä, joista keskimmäinen toimii porttiaukkona. 200-luvulla porttiin lisättiin syyrialaistyyppinen tympanon.[22] 300-luvulla uuden muurin rakentamisen yhteydessä muuri rakennettiin kiinni porttiin, niin että siitä tuli kaupungin pääportti. Portin ulkopuolelta on löydetty useita kaupungin jumalia esittäneitä marmoripatsaita.[2]

Kaupunginmuurien sisäpuolen rakennukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupunginmuurien sisäpuolisen alueen rakennuksia pohjoisesta etelään olivat muun muassa:[2][23]

Akropoliin eli Kestroksen eli Hadrianuksen nymfaion

Akropoliin eteläpuolella pohjois-eteläsuuntaisen pääkadun pohjoispäässä sijaitsi nymfaion. Se oli paikassa, jossa vedet ensimmäisenä tulivat kaupunkiin, ja ne laskivat siitä pääkadun vesikanavaa pitkin etelään. Nymfaion oli kaksikerroksinen ja pohjakaavaltaan U-kirjaimen muotoinen. Vesialtaan takana olevassa seinässä oli syvennyksiä ja kaksi ulkonevaa siipeä. Seinien pituudelta kulki podium, joka tuki korinttilaisia pylväitä. Nymfaionissa oli Artemiin, Zeuksen, keisarin ja Kestros-joen jumalan patsaat. Podiumin kaiverrus näyttää viittaavan siihen, että rakennuksen on omistanut Aurelius Silanus Neonianus Stasias.[2][24]

Akropoliin eli Kestroksen eli Hadrianuksen nymfaionin rauniot.

Palaistra

Kaupungin luoteisneljänneksessä sijaitsi palaistra. Sen katsotaan olevan varhaisin tunnettu rakennus muurien sisäpuolella, ja sen oli omistanut keisari Claudiukselle Gaius Julius Cornutus. Palaistra oli muodoltaan neliömäinen ja sen koko oli noin 76 × 76 metriä. Se koostui pihasta ja sen ympärillä olleista huoneista. Rakennuksen itä-länsisuuntaisen pääkadun puoleinen eteläseinä on säilynyt nykyaikaan hyvin ja siinä on useita ikkunoita.[2][20]

Pohjoinen kylpylä

Pergen Pohjoisen kylpylän raunioita.

Toinen kaupungin kahdesta kylpylästä, niin kutsuttu Pohjoinen kylpylä, sijaitsi läntisen kaupunginportin vieressä länteen palaistrasta. Se ajoitetaan 200-luvulle jaa. Kylpylässä oli viisi päähuonetta ja piha.[2][20][23]

Caracallan nymfaion

Länsiportin ja Pohjoisen kylpylän vieressä sijaitsi niin kutsuttu Caracallan nymfaion. Sen etuseinän leveys oli noin 15 metriä ja koko rakennuksen leveys noin 18 metriä, ja siinä oli 2,5 metriä syvä vesiallas. Nymfaion oli koristeltu veistoksilla, joissa esiintyivät ainakin Afrodite, Apollon, Asklepios, dioskuurit, Helios, Nemesis, Selene, Telesforos ja Tykhe. Raunioista löydettiin myös keisari Caracallan patsas, mistä nymfaion on saanut nimensä, ja minkä perusteella se ajoitetaan noin vuoteen 217.[25]

Pohjoinen basilika

Niin kutsuttu Pohjoinen basilika oli basilikakirkko, joka rakennettiin 400- tai 500-luvulla ja sijaitsi pohjois-eteläsuuntaisen pääkadun länsipuolella. Siinä oli kolme laivaa.[23][20]

Agora tai macellum

Pergen agoran raunioita.

Kaupungin agora tai oikeammin macellum eli kauppatori sijaitsi heti hellenistisen eteläportin itäpuolella. Se ajoitetaan 100-luvun jälkimmäiselle puoliskolle. Agora on muodoltaan neliö, jonka sivut ovat noin 75,9 metriä pitkät. Sen ympärillä oli pylväshalleja ja liiketiloja. Pylväshallien lattiat oli päällystetty mosaiikein. Etelänpuolen rakennukset olivat kaksikerroksisia. Aukiolle oli sisäänkäynti kaikilta neljältä sivulta. Agoran keskellä oli, samoin kuin Siden agoralla, tholos eli pyöreä rakennus, jonka käyttötarkoitusta ei tunneta.[2][26][27]

Eteläinen basilika

Eteläisen basilikan rauniot.

Toinen basilikakirkko, niin kutsuttu Eteläinen basilika, sijaitsi roomalaisaikaisen eteläportin itäpuolella. Se rakennetiin myös 500-luvulla. Kirkkorakennus oli kolmilaivainen ja siinä oli nartheks. Sisäänkäynti oli länsipäästä. Kirkosta on säilynyt sen itäosan seinää ja apsista.[19][23]

Eteläinen nymfaion

Roomalaisaikaisen eteläportin pohjoispuolella olleen aukion länsipuolella oli nymfaion, johon viitataan Eteläisenä nymfaionina. Sen vesialtaan edessä oli kaksikerroksinen julkisivu.[2]

Eteläinen kylpylä

Eteläisen nymfaionin länsipuolella sijaitsi toinen kaupungin kahdesta kylpylästä. Se ajoitetaan ensimmäiselle vuosisadalla tai 100-luvulle, mutta sen rakennushistoriassa on useita eri vaiheita. Rakennuksen pohjakaava oli epäsäännöllinen, ja siinä oli apodyterium, frigidarium, tepidarium ja caldarium sekä palaistra. Lämmitys tapahtui hypokaustien avulla. Kylpylä oli koristeltu veistoksin, mukaan lukien Afrodite, Asklepios, Athene, Genius, Hygieia ja Nemesis. Lattiat oli koristeltu mosaiikein.[28]

Kaupunginmuurien ulkopuolella

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Stadion

Pergen stadion.

Pergen stadion sijaitsi lounaassa kaupunginmuurien ulkopuolella. Sen pituus on 234 metriä, mukaan lukien pohjoispäässä oleva 42 metriä pitkä muurattu alue. Stadionin pohjoispää on pyöristetty, kun taas eteläpäässä oli koristeellinen portti. Katsomossa on kaksitoista penkkiriviä. Niiden yläpuolella on leveä käytävä ja alhaalla kapea käytävä, joka oli alun perin erotettu areenasta seinämällä.[2]

Itäpuolen penkkirivien alla on holvattu käytävä, joka on jaettu väliseinillä 30 huoneeseen. Joka kolmannesta huoneesta ovi avautuu kapeaan käytävään, joka kulkee areenan ympäri. Muita huoneita käytettiin liiketiloina. Joissakin näistä on seinään kaiverrettuna omistajan ammatti ja joskus hänen nimensä. Stadion on säilynyt nykyaikaan poikkeuksellisen hyvin.[2]

Teatteri

Pergen teatteri.

Kaupungissa oli roomalainen teatteri, joka sekin sijaitsi muurien ulkopuolella lounaaseen stadionista.[2][29] Teatteri oli suurelta osin rakennettu rinteeseen. Siinä on hieman yli puolikaaren menevä katsomo, joka on jaettu 13 pystysuuntaisella porraskäytävällä 12 lohkoon. Lohkojen määrä kaksinkertaistui poikittaissuuntaisen diazoma-käytävän yläpuolella. Katsomossa oli tilaa noin 14 000 hengelle.[2]

Teatterin skene- eli näyttämörakennus oli kaksikerroksinen, ja sitä on säilynyt pystyssä huomattavalta korkeudelta. Rakennus oli koristeltu paneelifriisillä, jossa oli Dionysos-aiheisia kohokuvia. Rakennuksen itäpuolen ulkoseinä muutettiin myöhemmin nymfaioniksi, jossa oli viisi syvennystä. Teatterin raunioita on entisöity.[2]

Artemis Pergaian temppeli

Kaupungin ulkopuolisella kukkulalla sijaitsi Artemis Pergaialle (Wanassa Preiia) omistettu temppeli, josta Perge oli kuuluisa.[2][30] Temppeli oli suurikokoinen ja edusti joonialaista tyyliä. Temppelin raunioita ei ole löydetty, vaikka sitä on etsitty useilta lähiseudun kukkuloilta. Joskus sitä on etsitty myös kaupungin akropoliilta, mutta tämä ajatus on hylätty.[2]

Pergen roomalaisaikana 100- tai 200-luvulla lyömä raha, jonka kuvitus esittää Artemis Pergaiaa ja hänen temppeliään.

Kaupungissa on ollut Artemiin kultti viimeistään 400- tai 300-luvulla eaa.[1] Jumalattaren kunniaksi järjestettiin kaupungissa vuosittain juhlia,[2][30] ja häntä kunnioitettiin koko Pamfyliassa.[1] Eräät Pergen lyömät rahat esittävät sekä jumalatarta että tämän temppeliä.[3]

Toinen temppeli

Noin 800 metriä kaupungista etelään on löydetty erään hellenistiselle kaudelle ajoitetun temppelin rauniot.[2] Yhdessä kaupunginmuurien kanssa ne ovat varhaisin varsinaiseen kaupunkiin liittyvä rakennuslöytö.[1] Temppeli oli malliltaan prostyyli tetrastyylitemppeli, jossa oli pronaos ja cella, ja sen stylobaatin koko on noin 23 × 14 metriä. Jumaluutta, jolle temppeli oli omistettu, ei tiedetä, mutta on pidetty melko varmana, että kyseessä ei ole ainakaan kadoksissa oleva Artemis Pergaian temppeli.[2]

Nekropoliit ja esinelöydöt

Nekropoliita eli hauta-alueita oli kaupunkiin johtavien teiden varrella sen itä-, länsi- ja eteläpuolella. Löytöjä on tehty erityisesti lännenpuoleisesta nekropoliista, josta on löydetty muun muassa 30 veistoskoristeltua sarkofagia. Plancia magnan hauta, joka on nyt lähes kokonaan tuhoutunut, sijaitsi kadun varrella myöhäisemmän eteläportin ulkopuolella.[2]

Hautalöytöjä ja muita kaupungista tehtyjä esinelöytöjä on Antalyan museossa.[2]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”1003. Perge”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. (An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation) Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1 (englanniksi)
  2. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab ac ad ae af ag ah ai aj ak al am an ao ap aq ar Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”PERGE (Aksu) Turkey”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  3. ↑ a b c d e f g Smith, William: ”Perge”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  4. ↑ Perge Pleiades. Viitattu 11.11.2024. (englanniksi)
  5. ↑ Perge (Pamphylia) 45 Aksu - Πέργη ToposText. Viitattu 11.11.2024. (englanniksi)
  6. ↑ a b ”65 E4 Perge”, Barrington Atlas of the Greek and Roman World. Princeton University Press, 2000. ISBN 978-0691031699 (englanniksi)
  7. ↑ Uusi tietosanakirja. (Osa 15, palsta 619, hakusana Perge) Helsinki: Tietosanakirja oy, 1964.
  8. ↑ Strabon: Geografika 14.4.2; Plinius vanhempi: Naturalis historia 5.26; Pomponius Mela: De situ orbis 1.14; Klaudios Ptolemaios: Geografia 5.5.7.
  9. ↑ a b c d e f g h i Archaeological Site of Perge Unesco World Heritage Convention. Viitattu 11.11.2024. (englanniksi)
  10. ↑ Herodotos: Historiteos 7.91; Strabon: Geografika 14.4.3.
  11. ↑ a b c d Perge (Arkeologisen kohteen opastaulu) Wikimedia Commons. Viitattu 11.11.2024. (englanniksi)
  12. ↑ Arrianos: Anabasis 1.26; vrt. Polybios: Historiai 5.72, 22.25; Livius: Rooman synty 38.37.
  13. ↑ Polybios: Historiai 21.4; Livius: Rooman synty 38.37.
  14. ↑ Perge (Aksu) Trismegistos. Viitattu 11.11.2024. (englanniksi)
  15. ↑ Ap.t. 13:13, Ap.t. 14:24–25.
  16. ↑ a b c The Columned Main Street (Arkeologisen kohteen opastaulu) Wikimedia Commons. Viitattu 11.11.2024. (englanniksi)
  17. ↑ a b c The Hellenistic City Gate and Towers (Arkeologisen kohteen opastaulu) Wikimedia Commons. Viitattu 11.11.2024. (englanniksi)
  18. ↑ Hierokles: Synekdemos s. 679; vrt. Stefanos Byzantionlainen: Ethnika, Πέργη.
  19. ↑ a b The Southern Basilica (Arkeologisen kohteen opastaulu) Wikimedia Commons. Viitattu 11.11.2024. (englanniksi)
  20. ↑ a b c d Perge Turkish Archeological News. Viitattu 11.11.2024. (englanniksi)
  21. ↑ The Hadrianus' Arch (Arkeologisen kohteen opastaulu) Wikimedia Commons. Viitattu 11.11.2024. (englanniksi)
  22. ↑ The Roman Gate (Arkeologisen kohteen opastaulu) Wikimedia Commons. Viitattu 11.11.2024. (englanniksi)
  23. ↑ a b c d City plan, Perge Routledge Textbooks. Viitattu 11.11.2024. (englanniksi)
  24. ↑ Fountain of Acropolis (Arkeologisen kohteen opastaulu) Wikimedia Commons. Viitattu 11.11.2024. (englanniksi)
  25. ↑ The Nymphaion of Caracalla (Arkeologisen kohteen opastaulu) Wikimedia Commons. Viitattu 11.11.2024. (englanniksi)
  26. ↑ Macellum / Agora (Arkeologisen kohteen opastaulu) Wikimedia Commons. Viitattu 11.11.2024. (englanniksi)
  27. ↑ Macellum / Agora (A.D. 2nd cent.) (Arkeologisen kohteen opastaulu) Wikimedia Commons. Viitattu 11.11.2024. (englanniksi)
  28. ↑ The Southern Bath (Arkeologisen kohteen opastaulu) Wikimedia Commons. Viitattu 11.11.2024. (englanniksi)
  29. ↑ Frederiksen, Rune: ”The Greek Theatre. A Typical Building in the Urban Centre of the Polis?”. Teoksessa Heine Nielsen, T. (ed.): Even More Studies in the Ancient Greek Polis, s. 65–124. (Papers from the Copenhagen Polis Centre 6. Historia Einzelschriften 162) Stuttgart: Franz Steiner Verlag, 2002. (englanniksi)
  30. ↑ a b Strabon: Geografika 14.4.2; Kallimakhos: Hymni Artemiille 187; Pseudo-Skylaks: Periplus 100; Dionysios Periegetes, 854.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Perge&oldid=22902300”