Aspendos
| Aspendos | |
|---|---|
| Ἄσπενδος | |
 Aspendoksen arkeologista aluetta. |
|
| Sijainti | |
  Aspendos |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Turkki |
| Paikkakunta | Belkis, Antalya |
| Historia | |
| Tyyppi | kaupunki |
| Ajanjakso | 1000-luku eaa.– tai 600/500-luku eaa.– |
| Kulttuuri | antiikki |
| Alue | Pamfylia |
| Provinssi |
Lycia et Pamphylia (n. –395) Pamphylia (n. 395–) |
| Aiheesta muualla | |
Aspendos (m.kreik. Ἄσπενδος, lat. Aspendus) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Pamfyliassa Vähässä-Aasiassa nykyisen Turkin alueella.[1][2][3] Se sijaitsi lähellä nykyistä Antalyan maakunnan Belkisin kylää.[4][5][6]
Aspendos oli alun perin kreikkalainen siirtokunta, jossa oli vahva pamfylialainen elementti. Kaupunki kukoisti erityisesti roomalaisella kaudella, jolta ajalta ovat peräisin lähes kaikki sen säilyneet jäänteet. Kaupunki tunnetaan erityisesti sen teatterista, joka on parhaiten nykyaikaan säilynyt roomalaisaikainen teatteri koko maailmassa.[1][2][7]
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aspendoksen kaupunki sijaitsi Pamfyliassa Tauros-vuorten juurella ja Eurymedon (nyk. Köprüçay) -joen varrella 60 stadioninmittaa eli noin 13 kilometriä sisämaahan joen suusta eli Vähän-Aasian etelärannikosta.[2][3][8] Thukydides mainitsee kaupungin satamana tai ainakin paikkana, johon laivat saattoivat purjehtia,[3][9] toisin sanoen joki oli purjehduskelpoinen yläjuoksulle päin ainakin kaupunkiin saakka.[1] Nykyisin kaupungin paikka on noin 10 kilometriä koilliseen Serikin kaupungista ja noin 30 kilometriä itään Antalyasta.[2][4]
Kaupunki oli rakennettu korkealle paikalle; kuten Plinius vanhempi kutsuu sitä, vuorelle,[3][10] tai korkealle kukkulalle, josta oli näkymä merelle.[3][11] Kukkula sijaitsi heti Eurymedonin länsipuolella.[4] Se on tasalakinen ja noin 39 metriä korkea, ja syvä painauma jakaa sen epätasaisesti kahteen osaan, suurempaan länsiosaan eli varsinaiseen kaupunkikukkulaan ja pienempään itäosaan eli niin kutsuttuun Teatterikukkulaan.[2]
Aspendoksen kaupunkivaltion hallussa ollut alue tunnettiin nimellä Aspendia (Ἀσπενδία). Sen kokoa ei tunneta.[1] Strabonin mukaan kaupungin lähellä sijaitsi Kapria-niminen järvi, ja kaupungin paikan lähellä ollut suo on tunnettu nykyaikanakin nimellä Capru.[3] Myös Plinius mainitsee Aspendoksessa sijainneen järven, jossa tuotettiin suolaa haihduttamalla. Aspendoksen seudulla viljeltiin paljon oliiveja.[3][12] Aspendoksesta pohjoiseen sijaitsi Selge, itään Etenna, kaakkoon Side, länteen Sillyon, Perge ja Attaleia, ja luoteeseen Pednelissos.[6]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Varhaishistoria
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aspendoksen paikka on ollut asuttu viimeistään varhaisella rautakaudella.[7] Kaupungin taustasta esiintyy kreikkalaisessa perinteessä eri versioita. Hellanikoksen mukaan sen perusti eponyymi heeros nimeltä Aspendos.[1][13] Toisen, Strabonin kertoman perinteen mukaan se olisi ollut Argoksesta käsin perustettu siirtokunta.[3][8] Perustajien on arveltu olleen joko samaa useaa alkuperää ollutta joukkoa, joka asettui Pamfyliaan Mopsoksen, Kalkhaan ja Amfilokhoksen johdolla Troijan sodan jälkeen, tai myöhempiä siirtolaisia arkaaisella kaudella 600- tai 500-luvulla eaa.[2]
Jonkinlaista yhteyttä Mopsokseen vaikuttaisi tukevan Aspendoksen varhainen nimi, joka esiintyy sen lyömissä rahoissa muodossa Estwediiys. Sen katsotaan juontuvan Asitawandasista, joka oli itäisessä Kilikiassa sijainneen kaupungin, joka tunnetaan nykynimellä Karatepe, perustaja, ja joka löydetyssä kaksikielisessä piirtokirjoituksessa kuvaa itseään Mopsoksen (Muksos tai MPS) jälkeläiseksi.[2] Aspendoksessa puhuttiin Pamfylian murretta, ja kaupungin väestö koostui osaksi kreikkalaisista ja osaksi pamfylialaisista.[1] Löydetyissä hautakivissä monet nimet ovat anatolialaisia.[2] Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymiä Aspendios (Ἀσπένδιος).[3]
Klassiselta roomalaiselle kaudelle
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Historiallisesti Aspendoksen olemassaolo tunnetaan 400-luvulta eaa. lähtien.[7] Vuonna 466 eaa. persialaisten laivasto ja armeija kokoontuivat Aspendokseen. Kreikkalaiset voittivat heidät maalla ja merellä Eurymedonin taistelussa ateenalaisen Kimonin johdolla. Tämä saattoi johtaa Aspendoksen liittymiseen Ateenan johtamaan Deloksen meriliittoon. Sen nimen on tulkittu esiintyvän liiton veroluetteloissa vuonna 425/424 eaa., mutta kohta on epäselvä, eikä ole todisteita siitä, että kaupunki olisi koskaan maksanut veroa Ateenalle.[1][2]
Aspendos löi omaa persialaisen standardin mukaista hopearahaa 400-luvulta eaa. ja pronssirahaa 300-luvulta eaa. lähtien.[1] Kaupungin rahapaja jatkoi rahojen lyömistä aina Rooman keisariajalle asti.[2] Aspendoksen vanhoissa rahoissa on merkintä ΕΣΤΦΕΔΙΙΥΣ (lyh. ΕΣ, ΕΣΤ, ΕΣΤΦ), mutta uudemmissa rahoissa tavallinen muoto on ΑΣΠΕΝΔΙΩΝ (lyh. ΑΣ).[3] Aspendoksen eponyymi virkamies oli demiurgos. Kaupungissa oli ekklesia eli kansankokous.[1]
Vuonna 411 eaa. persialaiset käyttivät Aspendosta tukikohtanaan. Noin vuonna 401 eaa. kaupunki vaikuttaa olleen kilikialaisten hallussa. Vuonna 388 eaa. aspendoslaiset murhasivat ateenalaisen Thrasybuloksen, koska hän oli vaatinut heiltä maksuja.[1][2][3][14] Kun Aleksanteri Suuri saapui seudulle sotajoukkoineen vuonna 333 eaa., aspendoslaiset tarjoutuivat aluksi antautumaan, mutta kieltäytyivät myöhemmin hyväksymästä Aleksanterin ehtoja. Kun kaupunki sitten piiritettiin, aspendoslaiset antautuivat.[2][3][15]
Aleksanterin seuraajien eli diadokkien aikana Pamfyliaa vaativat itselleen sekä seleukidit että ptolemaiokset. Ainakin jossakin välissä 200-lukua eaa. kaupunki oli ptolemaiosten vallassa.[2] Toisaalta vuonna 220 eaa. aspendoslaiset asettivat 4 000 hopliittia seleukidipäällikkö Akhaioksen alaisen Garsyeriin komentoon.[2][3][16] Lukumäärä kertoo kaupungin olleen tuohon aikaan väkirikas.[3]
Vuoden 190/189 eaa. Magnesian taistelun jälkeen Manlius Vulso, joka eteni joukkoineen Vähän-Aasian halki ja oli matkalla valloittamaan Galatiaa, vaati Aspendokselta ja muilta Pamfylian kaupungeilta 50 talenttia Rooman ystävyyden hintana.[2][17] Olympian kisojen voittoja kaupungilla tiedetään olleen koko antiikin ajalla ainakin yksi: aspendoslainen Thymilos voitti stadionjuoksun vuonna 176 eaa.[18] Strabon kuvailee Aspendosta väkirikkaaksi ensimmäisellä vuosisadalla eaa.,[2][8] mutta Verres ryösti sen säälimättömästi.[2]
400-luvulla jaa. Aspendos tunnettiin jonkun aikaa nimellä Primupolis. Syytä tähän ei tiedetä. Myöhemmin notitiae-lähteissä esiintyy jälleen kaupungin vanha nimi.[2] Kaupunki säilyi olemassa bysanttilaiselle kaudelle, ja paikka oli asuttu vielä ainakin seldžukkien aikana.[7]
Aspendoksen kohteet ovat vuodesta 2015 ehdolla Unescon maailmanperintöluetteloon nimellä Antiikin Aspendoksen kaupungin teatteri ja akveduktit.[7]
Rakennukset ja löydökset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
1. Akvedukti. 2. Pohjoisportti. 3. Stadion. 4. Buleuterion. 5. Itäportti. 6. Kauppahalli. 7. Nymfaion. 8. Agora. 9. Basilika. 10. Eksedra. 11. Teatteri. 12. Eteläportti. 13. Kylpylä. 14. Gymnasion.
Aspendoksen pääosa sijaitsi kaupunkikukkulalla, joka on antiikin kirjallisten lähteiden perusteella ollut linnoitettu muurein viimeistään vuonna 333 eaa. Kukkulan sivut ovat pääosin jyrkkiä, mutta itäpuolella kukkulan kaksi osaa erottavat painenteet muodostavat kaksi uomaa, jotka johtivat kaupungin itä- ja eteläporteille. Kolmas portti sijaitsi lähellä kukkulan pohjoispäätä.[1][2]
Kaupungin kreikkalaisesta vaiheesta ei ole säilynyt rakennusjäänteitä. Säilyneet jäänteet ovat pääosin peräisin roomalaiselta kaudelta. Niihin lukeutuu eräitä varsin huomattavia rakennuksia.[1][2][7]
Agora ja sen ympäristö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaupunkikukkulan keskeinen kohde on agora, jota reunustivat kolmelta puolelta julkiset rakennukset.[2]
Basilika
Agoran itäsivulla sijaitsi basilika, jonka rauniot ovat kukkulan huomattavimpia jäänteitä. Rakennuksen kokonaispituus on noin 125 metriä. Se koostui kahdesta osasta: pääsalista, josta on jäljellä vain perustukset, sekä pohjoispäädyssä olleesta liitännäisrakennuksesta, jota on säilynyt yli 15 metrin korkeudelta. Kolme ovea yhdistävät liitännäisrakennuksen pääsaliin. Lisäksi siinä on ovi pohjoispuolella. Eteläseinässä on kaksi ikkunaa, ja läntistä seinää tukee neljä ulkoista tukipilaria.[2]
Kauppahalli
Agoran länsisivulla eli vastapäätä basilikaa sijaitsi pitkä, kaksikerroksinen kauppahalli. Siinä oli rivi myymälätiloja, ja niiden takana kulki käytävä. Rakennuksen edessä ollut stoa eli pylväshalli on nyt tuhoutunut, mutta sen sijainti on merkitty askelmarivillä. Rakennus on säilynyt muutoinkin huonosti.[2]
”Nymfaion”
Agoran pohjoissivulla oli epätavallisen mallinen rakennus, jonka käyttötarkoitusta ei tunneta. Se on muodoltaan käytännössä seinä, joka on noin 50 metriä pitkä, 15 metriä korkea ja 1,8 metriä paksu. Sen julkisivu oli etelään agoralle päin, kun taas pohjoispuoli oli yksinkertainen. Rakennusta on arveltu nymfaioniksi, mutta tähän liittyviä tyypillisiä rakenteita, kuten vesiallas tai vesiputket, ei ole säilynyt. Tulkinnan puolesta puhuvat se, että rakennukseen johtaa akvedukti, ja se muistuttaa muista kaupungeista tunnettujen nymfaionien julkisivuja. Toisaalta rakennusta on ehdotettu vain jonkinlaiseksi agoraa rajanneeksi koristeelliseksi julkisivuksi.[2]
”Buleuterion”
Agoran luoteiskulmassa on buleuterioniksi kutsuttu rakennus, jonka todellinen käyttötarkoitus on kuitenkin epäselvä. Sen koko oli noin 48 × 27 metriä ja sen itäpääty oli pyöristetty. Mikäli se ei ollut buleuterion eli kaupungin neuvoston kokoontumispaikka, se olisi voinut olla jonkinlainen katettu odeion tai teatteri.[2]
Muut rakennukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Roomalainen teatteri
.jpg)
Kaupungin roomalainen teatteri[19] sijaitsi idemmän kaupunkikukkulan itärinteessä. Se rakennettiin noin vuonna 160–180. Sen rakennuttivat Curtius Crispinus ja Curtius Auspicatus, ja sen suunnitteli paikallinen arkkitehti nimeltä Zenon. Ei ole tietoa siitä, oliko paikalla varhaisempi kreikkalainen teatteri.[2][7]
Aspendoksen teatteri on parhaiten nykyaikaan säilynyt roomalainen teatteri. Se on säilynyt lähes täysin lukuun ottamatta näyttämölavaa ja suurta osaa koristeluista.[2][7] Teatterirakennus on tehty konglomeraatista ja marmorista. Sen katsomo on rinteessä ja avautuu hieman kaakkoon. Katsomossa on 41 penkkiriviä, jotka vaakasuuntainen diazoma-käytävä jakaa ala- ja yläosaan. Alaosassa on 20 penkkirivä ja yläosassa 21. Pystysuuntaiset portaikkokäytävät jakavat katsomon lohkoihin. Diazoman alapuolella portaikkoja on kymmenen ja yläpuolella 21. Katsomon yläosassa on avoin käytävä, jota reunustaa kaarikäytävä; tätä on korjattu useita kertoja. Joihinkin penkkeihin on kaiverrettu nimiä. Katsomossa on ollut tilaa noin 7 300–7 600 hengelle.[2][7]
Näyttömörakennuksen leveys on noin 100 metriä ja korkeus noin 22 metriä. Sen ulkopuolen julkisivussa on keskellä suurempi ovi ja sen kummallakin puolella pienempi ovi. Näiden yläpuolella on neljä riviä ikkunoita. Sisäpuolen seinässä on viisi ovea, jotka ovat avautuneet näyttömölavalle. Katsomon puolen julkisivussa oli alun perin kaksi riviä pylväitä kahdessa kerroksessa, ja pylväiden väleissä oli syvennyksiä, joissa oli patsaita. Jokaisen syvennyksen yläpuolella oli pylväiden kannattelema päätykolmio. Ylhäällä on suuri päätykolmio, jossa on Bacchus-aiheinen reliefi kukkien ympäröimänä. Näyttämölava oli noin 6 metriä syvä ja hieman yli 1,5 metriä korkea.[2]
Stadion
Teatterin pohjoispuolella tasaisella maalla sijaitsee stadion, joka on rakennettu suunnilleen pohjois-eteläsuuntaisesti. Pohjoispääty on pyöristetty ja eteläpääty avoin, kuten Pergen stadionissa. Katsomon alapuolella oli holvikäytävä, jota pitkin katsojat saattoivat siirtyä. Rakennuksen itäpuolella, jälleen kuten Pergessä, oli rivi myymälätiloja. Niiden takaseinissä oli pieniä ikkunoita, jotka avautuivat holvikäytävään. Lähtöviivana toiminut palkki ei ole säilynyt nykyaikaan.[2]
Akvedukti
Kaupunkiin toi vettä akvedukti, joka tuli soiselta alueelta kaupungin pohjoispuolisilta kukkuloilta noin 19 kilometrin päästä. Se rakennettiin ensimmäisellä vuosisadalla tai 100-luvulla jaa., ja sen rakennutti piirtokirjoituksen perusteella Tiberius Claudius Italicus. Akvedukti on laaksot ylittäessään kaarisilta-akveduktia, joka toimi samalla viaduktina. Sillan pylväiden korkeus on suurimmillaan noin 30 metriä. Jokaisen pylvään yläpäässä vesi virtasi putkesta avoimeen altaaseen, mikä vapautti ilman putkesta ja paransi näin veden virtausta. Akvedukti tuli akropoliille pohjoislaidalta. Akveduktin siltaosuuksia on säilynyt nykyaikaan poikkeuksellisen hyvin, mutta akropoliilla akveduktista on säilynyt vain vähäisiä osia.[2][7]
Pyhäköt
Aspendoksessa tiedetään kirjallisten lähteiden perusteella olleen Artemiille omistettu pyhäkkö. Jumalattaren paikallinen epiteetti oli Kastnietis. Kaupungissa oli kultit ja näin oletettavasti pyhäköt myös Athenelle, Zeukselle ja Heralle ja oletettavasti myös Hermeelle.[1]
Muut rakennukset
Kaupungin alemmassa osassa, teatterin eteläpuolella, on kaksi kylpylöiksi tunnistettua rakennusta.[2] Eräässä piirtokirjoituksessa mainitaan hippodromi, mutta sitä ei ole löydetty. Sen arvellaan olleen avoin tila ilman kiinteitä istumapaikkoja.[2]
Nekropoli
Nekropoli eli hauta-alue sijaitsi akropoliin itäpuolella kulkeneen tien varrella. Sieltä on löydetty useita hautarakennuksia ja yksi kallioon kaiverrettu hauta. Löytöihin lukeutuu myös suuri määrä hautasteeloja, joissa on päätykolmio ja akroterionit, ja jotka ajoittuvat hellenistiselle kaudelle.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h i j k l m Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”1001. Aspendos”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. (An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation) Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1 (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab ac ad ae af ag ah Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”ASPENDOS (Belkis) Pamphylia, Turkey”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n Smith, William: ”Aspendus”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b c Aspendos/Primoupolis Pleiades. Viitattu 18.11.2024. (englanniksi)
- ↑ Aspendos (Pamphylia) 71 Belkis - Άσπενδος ToposText. Viitattu 18.11.2024. (englanniksi)
- ↑ a b ”65 F4 Aspendos/Primoupolis”, Barrington Atlas of the Greek and Roman World. Princeton University Press, 2000. ISBN 978-0691031699 (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h i j The Theatre and Aqueducts of the Ancient City of Aspendos UNESCO World Heritage Convention. Viitattu 18.11.2024. (englanniksi)
- ↑ a b c Strabon: Geografika 14.4.2.
- ↑ Thukydides: Peloponnesolaissota 8.81, 8.87, 8.108.
- ↑ Plinius vanhempi: Naturalis historia 5.27.
- ↑ Pomponius Mela: De situ orbis 1.14.
- ↑ Plinius vanhempi: Naturalis historia 31.7.
- ↑ Hellanikos, fragmentti 15.
- ↑ Ksenofon: Hellenika 4.8.30; Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 14.99.
- ↑ Arrianos: Anabasis 1.26–27.
- ↑ Polybios: Historiai 5.73.
- ↑ Polybios: Historiai 21.35; Livius: Rooman synty 38.15.
- ↑ The Olympic Victors From Ancient Olympia to Athens of 1896. Foundation of the Hellenic World. Viitattu 1.2.2018. (englanniksi)
- ↑ Frederiksen, Rune: ”The Greek Theatre. A Typical Building in the Urban Centre of the Polis?”. Teoksessa Heine Nielsen, T. (ed.): Even More Studies in the Ancient Greek Polis, s. 65–124. (Papers from the Copenhagen Polis Centre 6. Historia Einzelschriften 162) Stuttgart: Franz Steiner Verlag, 2002. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Aspendos Wikimedia Commonsissa
