Korinttilainen pylväsjärjestelmä
Korinttilainen pylväsjärjestelmä tai korinttilainen tyyli on yksi kolmesta klassisesta pylväsjärjestelmästä, jotka ovat peräisin antiikin kreikkalaisesta arkkitehtuurista. Kaksi muuta ovat doorilainen ja joonialainen pylväsjärjestelmä. Pylväsjärjestelmiin kuuluu pylväiden lisäksi myös entablementti eli palkisto.[1][2] Korinttilaista tyyliä käytettiin erityisesti roomalaisessa arkkitehtuurissa.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Korinttilainen tyyli kehittyi Kreikassa viimeisenä klassisista pylväsjärjestelmistä klassisella kaudella 400-luvulla eaa.[2] Se kehitettiin korvaajaksi joonialaiselle tyylille, mahdollisesti Korintin kaupungissa, josta tyyli on saanut nimensä.[3] Järjestelmää käytettiin aluksi lähinnä sisätiloissa, kuten Bassain Apollon Epikurioksen temppelissä sekä monissa pyörötemppeleissä, kuten Epidauroksen Asklepieionin Tholoksessa.[2] Varhaisin tunnettu rakennelma, jossa tyyliä käytettiin julkisivussa, on Lysikrateen muistomerkki Ateenassa.
Päätyylinä korinttilaista tyyliä käytettiin kreikkalaisissa temppeleissä suhteellisen vähän. Tyyli yleistyi roomalaisella kaudella ja oli roomalaisten temppeleiden tärkein tyylisuunta. Merkittävin puhtaasti korinttilainen temppeli Kreikassa on Ateenan Olympoksen Zeuksen temppeli, joka sekin saatettiin valmiiksi vasta roomalaisella kaudella 100-luvulla jaa. Roomalaiset kehittivät myös kompositapylväsjärjestelmän, jonka kapiteelissa yhdistyvät joonialaisen ja korinttilaisen kapiteelin piirteet.
Ominaisuudet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Korinttilainen pylväsjärjestelmä on klassisista pylväsjärjestelmistä monimutkaisin ja koristelluin. Pylväässä on plintti ja koristeellinen baasi eli jalusta, joka on samanlainen kuin joonialaisissa pylväissä. Pylväänvarsi on hoikka, ja sen kanneluurit eli uurteet ovat myös samanlaiset kuin joonialaisessa pylväässä. Korinttilainen kapiteeli muodostuu korimaisesta kalathoksesta, joka on koristeltu akantin lehdillä, sekä ylälaidan helikseistä. Sen päällä on abakus-laatta.[2]
-
Korinttilainen kapiteeli.
-
Yksityiskohta Olympoksen Zeuksen temppelistä.
Esimerkkejä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tunnettuja esimerkkejä korinttilaisen tyylin käytöstä ovat muun muassa:
Antiikin aikana
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]-
Olympoksen Zeuksen temppeli, Ateena.
-
Pantheon, Rooma.
- Antoninuksen ja Faustinan temppeli, Forum Romanum, Rooma
- Apollon Epikurioksen temppeli, Bassai (yhdessä sisäosan pylväässä)
- Apollonin temppeli, Side
- Athenen temppeli, Side
- Bacchuksen temppeli, Baalbek
- Castorin ja Polluxin temppeli, Forum Romanum, Rooma
- Dionysoksen temppeli, Side
- Castorin ja Polluxin temppeli, Neapolis
- Fokaksen pylväs, Forum Romanum, Rooma
- Hadrianuksen kirjasto, Ateena
- Hadrianuksen temppeli, Efesos
- Juppiter Optimus Maximuksen temppeli, Capitolium, Rooma (neljäs temppeli)
- Kaikuhalli eli Ekho-stoa, Olympia (?)
- Lysikrateen muistomerkki, Ateena
- Miletoksen portti, Miletos (yläkerta)
- Nymfaion, Side
- Octavian temppeli, Korintti
- Olympieion, Efesos
- Olympoksen Zeuksen temppeli, Ateena
- Pantheon, Rooma
- Serapeion, Efesos
- Trajanuksen temppeli, Pergamon
- Tykhen temppeli, Side
- Venus Genetrixin temppeli, Caesarin forum, Rooma
- Vespasianuksen muistomerkki, Side
- Vestan temppeli, Forum Romanum, Rooma
Nykyaikana
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Eduskuntatalo, Helsinki
- Helsingin tuomiokirkko, Helsinki
- Iisakin kirkko, Pietari
- Valtioneuvoston linna, Helsinki
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Arkkitehtuurin sanakirja. WSOY, 2000. ISBN 951-0-24579-8
- ↑ a b c d Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Korinttilainen pylväsjärjestelmä”, Antiikin käsikirja, s. 276. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4
- ↑ Dinsmoor, William Bell: The Architecture of Ancient Greece, s. 389. W. W. Norton & Company, Inc., 1975. ISBN 0-393-04412-2
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta korinttilainen pylväsjärjestelmä Wikimedia Commonsissa