Oulun liikenne

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Oulun kaupunginraja seututiellä 847 Kempeleen suunnasta katsottuna.

Oulu on Pohjois-Suomen suurin kaupunki ja myös tärkeä liikenteen solmukohta. Oulun kautta kulkee kolme valtatietä[1] ja se on rautateiden risteysasema. Oulun lentoasema on matkustajamäärältään Suomen toiseksi vilkkain.[2]

Tieliikenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Valtatie 22 Maikkulan kohdalla.

Oulun kautta kulkee yksi Suomen pääväylistä, Helsingistä Utsjoelle johtava valtatie 4, joka on osa eurooppatietä E75 ja Oulun kohdalla myös eurooppatietä E8. Oulusta alkavat Kuusamoon johtava valtatie 20 ja Kajaaniin johtava valtatie 22, ja Turkuun johtava valtatie 8 erkanee valtatie 4:stä Oulun eteläpuolella Limingassa. Seudullisesti ja paikallisesti tärkeitä teitä ovat muun muassa Limingan Haaransillalta Kempeleen, Oulun ja Haukiputaan kautta Iin Räinänperälle johtava seututie 847, joka on osa entistä valtatie 4:ää ja entisen Ylikiimingin kunnan kirkonkylään johtava seututie 833.[1] Poikkimaantie ja Raitotie muodostavat kaupungin sisäisen kehätien.

Keskustan alueella liikenteellisesti tärkeimmät kadut ovat pohjois–etelä-suunnassa Aleksanterinkatu, Uusikatu ja Rautatienkatu sekä itä–länsi-suunnassa Linnankatu, Kajaaninkatu, Saaristonkatu ja Albertinkatu. Kaikkiaan kaupungin alueella on kaupungin ylläpitämiä katuja noin 1 200 kilometriä.[3]

Kaupungin keskustan alla sijaitsee lokakuussa 2015 valmistunut maanalainen pysäköintilaitos Kivisydän, jossa on pysäköintipaikat 900 autolle.[4]

Pohjantie

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rakenteilla oleva Pohjantie Laanilan kohdalla vuonna 1965.

Valtatie 4 kulkee Oulun läpi Pohjantie-nimisenä moottoritienä. Moottoritie alkaa Oulun eteläpuolelta Limingan Haaransillalta ja jatkuu kaupungin pohjoispuolelle Haukiputaalle Kiiminkijoen ylittäväälle Allikon sillalle, mistä jatkuu moottoriliikennetie Iin Räinänperälle saakka. Haaransillan ja Kempeleen välinen osuus on kapeaa keskikaiteellista moottoritietä ja muut osuudet perinteistä keskialueella varustettua moottoritietä. Pohjantie on kaikkiaan noin 52 kilometriä pitkä, josta moottoritietä on noin 35 kilometriä. Eritasoliittymiä tiellä on yhteensä 14. Vilkkaimmassa kohdassa, Oulujoen ylittävillä silloilla, tien liikennemäärä on keskimäärin yli 50 000 ajoneuvoa vuorokaudessa,[5] josta raskaan liikenteen osuus on lähes 2 900 ajoneuvoa.[6]

Ennen Pohjantien valmistumista valtatie 4 kulki Oulussa keskustan eteläpuolella Limingan Haaransillalta nykyisen seututien 847 sekä Limingantien reittiä keskustaan. Keskustan pohjoispuolella tie kulki nykyisten Merikosken siltojen, Tuirantien, Valtatien, Koskelantien ja Oulunseläntien kautta nykyisen Rajakylän tienoille sekä siitä edelleen nykyisen seututien 847 reittiä pohjoiseen.

Pohjantien suunnitteleminen Ouluun aloitettiin sangen varhain. Tie oli merkitty jokseenkin nykyiselle paikalleen jo vuonna 1952 laaditussa niin sanotussa Meurmanin–Ervin yleiskaavassa.[7] Ensimmäisen osuuden rakentaminen aloitettiin marraskuussa 1962 ja tie avattiin virallisesti liikenteelle 18. lokakuuta 1967, joskin tie oli ollut osittain käytössä jo rakennusaikana. Pohjantie oli yksi Suomen ensimmäisistä ohikulkuteistä ja ulottui tuolloin Kiviniemestä nykyisten seututeiden 815 ja 847 liittymästä Rajakylään silloisen Koskelantien risteykseen. Tie oli kaksikaistainen lukuun ottamatta Kontinkankaan ja Laanilan välistä 2,8 kilometrin moottoritieosuutta. Myös kaksikaistaiset osuudet oli tarkoitettu ainoastaan moottoriliikenteelle, joten ne vastasivat jokseenkin nykyisiä moottoriliikenneteitä. Tiellä oli eritasoliittymät Kontinkankaalla ja Laanilassa, mutta Iskon liittymä oli tasoliittymä.[8][9]

Pohjantie Kontinkankaalla.

Pohjantietä on sittemmin parannettu useassa vaiheessa: Syksyllä 1977 valmistui moottoritien jatko Iskoon sekä Iskon eritasoliittymä.[10] Lokakuussa 1981 otettiin käyttöön moottoritieosuus samassa yhteydessä rakennettuun Linnanmaan eritasoliittymään sekä moottoriliikennetieosuus edelleen Haukiputaan Kelloon.[11] Poikkimaantie ja Lintulan eritasoliittymä rakennettiin 1980-luvulla. Syksyllä 1990 moottoriliikennetietä jatkettiin etelässä Kiviniemestä Kempeleeseen saakka. Haukiputaan ohittava moottoriliikennetie Kellosta Iin Räinänperälle otettiin käyttöön vuonna 1993. Samassa yhteydessä Linnanmaan ja Kellon välinen osuus rakennettiin moottoritieksi ja Raitotien kohdalle rakennettiin Pateniemen eritasoliittymä. Kiviniemen ja Kontinkankaan välinen osuus muutettiin moottoritieksi vuonna 1996, jolloin myös parannettiin Oulun eritasoliittymää ja Kontinkankaan tiejärjestelyjä. Vuonna 2003 avattiin liikenteelle moottoritie Haaransillalta Kiviniemeen[12] sekä viimeisimpänä moottoritie Kellon ja Haukiputaan välille vuonna 2019.[13]

Nykyisinmilloin? liikenne tiellä sujuu pääosin hyvin, joskin tie ruuhkautuu ajoittain etenkin Oulujoen ylittävien siltojen kohdalla. Liikennemäärät kasvavat jatkuvasti ja ennusteen mukaan ilman parantamistoimenpiteitä tie ruuhkautuu tulevaisuudessa pahoin. Osuuden parantamisesta valmistui yleissuunnitelma vuonna 2008[14] ja tiesuunnitelma vuonna 2012. Suunnitelman mukaan Oulujoen ylittävä osuus rakennettiin 3+3-kaistaiseksi, eritasoliittymiä parannettiin muun muassa lisärampeilla, melusuojausta lisättiin ja eritasoliittymien yhteyteen rakennettiin linja-autopysäkkejä. Hankkeen arvonlisäverottomat rakentamiskustannukset olivat arviolta 73 miljoonaa euroa. Parannustöiden oli tarkoitus olla valmiita 2019.[15] Alun perin Oulujoen siltojen levennys 3+3-kaistaiseksi piti toteuttaa hyväksi käyttämällä siltojen kevyen liikenteen väyliä. Siltojen kantavuustarkastelun yhteydessä kävi kuitenkin ilmi, että sillat eivät tulisi kestämään kasvaneita kuormia ilman vahvistusta.[16] Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus tiedotti myöhemmin, että vanhat sillat puretaan ja tilalle rakennetaan uudet sillat.[17][18] Uudet sillat valmistuivat kokonaisuudessa kesällä 2021.[19][20]

Jalankulku ja pyöräily

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Keskustan ja Linnanmaan välinen baana Ämmänväylän sillalla.

Vuonna 2022 Oulun kaupungin alueella oli pyöräteitä 931 kilometriä.[21] Vuonna 1996 Suomen Liikenneliitto palkitsi Oulun pyörätiet vuoden pyöräteiksi. Oulu kuuluu sekä Suomen pyöräilykuntien verkostoon että ainoana suomalaisena kaupunkina Euroopan pyöräilykaupunkien Cities for Cyclists ‑verkostoon.[22] Valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen mukaan Oulussa polkupyörällä tehtävien matkojen osuus päivittäisistä matkoista on suurin koko Suomessa, 16 prosenttia.[23] Pyöräily on Oulussa suosittua osittain myös tasaisen maaston vuoksi.

Elokuussa 2018 Alppilan ja Linnanmaan välille avattiin Oulun ensimmäinen leveä, ns. baana-tyyppinen pyörätie,[24] jota jatkettiin kesällä 2019 Alppilasta Länsi-Tuiran ja Raatin kautta torille.[25] Tämän jälkeen baanoja on rakennettu myös keskustasta Lintulaan[26] ja Knuutilaan.[27] Vuonna 2019 Oulussa otettiin käyttöön myös kesäkuussa 2020 voimaan tulleen uuden tieliikennelain mukainen pyöräteiden viitoitus- ja opastusjärjestelmä, joka sisältää suunnistustauluja, etäisyystauluja, paikannimikylttejä ja viittaopasteita. Samassa yhteydessä tärkeimmät pyöräilyreitit numeroitiin.[28]

Syksyllä 2019 Oulussa oli käytössä kaupunkipyöräjärjestelmä Sykkeli.[29] Nextbiken toimittamaan järjestelmään kuului 600 polkupyörää ja 60 pyöräasemaa.[30] Järjestelmää ei kuitenkaan otettu käyttöön enää vuonna 2020 Oulun kaupungin ja Nextbiken erimielisyyksien vuoksi. Lisäksi osa poliitikoista piti kaupunkipyöräjärjestelmää turhana ja kalliina.[31]

Julkinen liikenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Linja-autoliikenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Oulun joukkoliikenne

Rautatieliikenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oulun rautatieasema ja tavara-asema

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Oulun rautatieasema.

Oulun rautatieasema on tärkeä risteysasema, jossa risteävät rataosat Seinäjoki–Oulu, Oulu–Tornio sekä Oulu–Kontiomäki. Näistä ensimmäisenä valmistui rataosuus Seinäjoelta Ouluun vuonna 1886.[32] Se on myös kaupungin ainoa rautateiden henkilöliikenneasema, ja sieltä on useita päivittäisiä matkustajajunavuoroja Helsingin, Kuopion, Kolarin ja Rovaniemen suuntiin.

Rautatieaseman eteläpuolella sijaitsee laaja ratapiha-alue junien järjestelyä eli vaihtotöitä varten sekä Nokelan veturivarikko. Ratapihaan liittyvät myös sataman ja paperitehtaiden raiteistot.

Ouluun valmistui vuonna 2004 Oritkarin yhdistettyjen kuljetusten terminaali, joka korvasi aiemman tavararatapihan laidalla sijainneen yhdistettyjen kuljetusten kuormausalueen.

Muut rautatieliikennepaikat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oulun kaupungin alueella on sijainnut aiemmin useita seisakkeita ja liikennepaikkoja, mutta ne on joko lakkautettu kokonaan tai kaupallisen liikenteen osalta. Liikenteenhoidollisia liikennepaikkoja kaupungin alueella ovat Pikkaralan sekä Tuiran liikennepaikat, joskin Tuira on virallisesti osa Oulun liikennepaikkaa.

Meri- ja lentoliikenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Oritkarin satama.
Oulun lentoasema.

Oulun satamassa käy vuosittain yli 500 alusta, ja sen kautta kulkee rahtia vuosittain noin kolme miljoonaa tonnia.[33] Pääosa sataman toiminnoista sijaitsee nykyisin Oritkarin satamassa ja Vihreäsaaren öljysatamassa. Aiemmin vilkas Toppilan satama on nykyisin enää vähäisessä käytössä. Matkustajaliikennettä Oulun satamaan ei ole. Oulun sataman suurin syväys on 10,0 metriä.[34] Syyskuusta 2018 alkaen väylä ruopataan 12,5 metriä syväksi.[35] Lisäksi huviveneilyä palvelee useita venesatamia, joista yksi sijaitsee Torinrannassa aivan kaupungin keskustassa.

Oulun lentoasema sijaitsee Kylänpuolen kaupunginosassa, noin 15 kilometriä Oulun keskustasta etelään. Matkustajamäärältään Oulun lentoasema on Suomen toiseksi vilkkain Helsinki-Vantaan jälkeen.[2] Suurin osa liikenteestä suuntautuu Helsinkiin, jonne liikennöivät Finnair ja Norwegian Air Shuttle. Lähtöjä Helsinkiin on päivittäin noin kymmenen. Lisäksi Norwegian Air Shuttle lentää suoria reittejä Gran Canarialle, Teneriffalle ja Alicanteen. Kaupungin kaakkoisosassa Hangaskankaalla sijaitseva Ahmosuon lentokenttä on harrasteilmailijoiden käytössä.

Sillat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Merikosken Alakanava ja Alakanavan silta.

Oulujoki halkoo kaupunkia itä–länsisuuntaisena heti keskustan pohjoispuolella, muodostaen liikenteellisen esteen. Joen ylittää kaupungin alueella kuusi tieliikenteelle tarkoitettua siltaa: Merikosken sillat, Rautasilta, Pohjansilta, Erkkolansilta, Poikkimaantien silta ja kauempana kaakossa Madekoskella Sangin silta. Näiden lisäksi Oulujoen ja sen suiston ylittää yksi rautatiesilta ja kolme jalankululle ja pyöräilylle tarkoitettua siltaa.

560 metriä pitkä Joutsensilta ylittää keskustan eteläpuolta pohjois–eteläsuunnassa halkovan Pohjanmaan radan ja Oulun tavararatapihan 29 raidetta. Silta on Suomen pisin maasilta sekä Suomen neljänneksi pisin silta.[36]

Kaupungin edustan saaria yhdistävät Toppilansalmen, Mustasalmen ja Johteensalmen ylittävät sillat sekä Pikisaareen johtava Pursitien silta.

Välimatkoja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa taulukossa on esitetty välimatkoja kilometreinä maanteitä pitkin Oulusta merkittäviin suomalaisiin kaupunkeihin:[1]

Helsinkiin

Jyväskylään

Kotkaan

612

339

585

Kuopioon

Lahteen

Lappeenrantaan

286

507

551

Poriin

Rovaniemelle

Tampereelle

509

222

491

Tornioon (Ruotsin rajalle)

Turkuun

Vaasaan

130

633

318

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c Autoilijan Tiekartta 2009. Suomi – Finland 1:800 000. Helsinki: Affecto Finland Oy, Karttakeskus, 2009.
  2. ↑ a b Finavian liikennetilastot Vantaa: Finavia Oyj. Viitattu 30.6.2014.
  3. ↑ Katuja ei enää aurata entisajan malliin – luvassa pääkallokeli MTV3.fi. 25.11.2008. Viitattu 2.1.2010.
  4. ↑ Rakentaminen Kivisydän. 3.9.2015. Oulu: Oulun Pysäköinti Oy. Arkistoitu 6.10.2015. Viitattu 22.9.2015.
  5. ↑ Liikennemääräkartta 2013. Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu (PDF) portal.liikennevirasto.fi. 2014. Viitattu 30.6.2014.[vanhentunut linkki]
  6. ↑ Raskaan liikenteen liikennemääräkartta 2013. Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu (PDF) portal.liikennevirasto.fi. 2014. Viitattu 30.6.2014.[vanhentunut linkki]
  7. ↑ Oulun yleiskaavan historia (Arkistoitu sivu) 19.3.2008. Oulu: Oulun kaupunki. Arkistoitu 21.6.2009. Viitattu 28.1.2022.
  8. ↑ Pohjantien ohikulkuliikenteen haittana liikennerikkomukset. Kaleva, 18.10.1967, 68. vsk, nro 263, s. 9.
  9. ↑ Pohjantie Oulussa virallisesti auki. Kaleva, 19.10.1967, 68. vsk, nro 264, s. 2, 10.
  10. ↑ Oulun seutu käyttää tierahoista valtaosan. Kaleva, 19.10.1977, 78. vsk, nro 282, s. 12. Oulu: Kirjapaino Osakeyhtiö Kaleva. ISSN 0356-1356
  11. ↑ Linnanmaan–Kellon tie avattiin liikenteelle. Kaleva, 28.10.1981, 82. vsk, nro 291, s. 5. Oulu: Kirjapaino Osakeyhtiö Kaleva. ISSN 0356-1356
  12. ↑ Valtatien 4 parantaminen välillä Ouluntulli–Raitotie, Oulu. Kehittämissuunnitelma (PDF) 2003. Oulu: Tiehallinto, Oulun tiepiiri & Oulun kaupunki, tekninen keskus. Arkistoitu 5.3.2016. Viitattu 30.6.2014.
  13. ↑ Kilpijärvi, Anna-Mari: Moot­to­ri­tie­tä pääsee ajamaan pian aina Kii­min­ki­joel­le saakka – uudella tiellä on aluksi 80 ki­lo­met­rin no­peus­ra­joi­tus 22.10.2019. Kaleva. Viitattu 21.7.2020.
  14. ↑ Valtatien 4 parantaminen välillä Kempele–Kello. Kempele, Oulu, Haukipudas. Yleissuunnitelma (PDF) 2008. Oulu: Tiehallinto, Oulun tiepiiri & Oulun kaupunki, tekninen keskus. Viitattu 30.6.2014.
  15. ↑ Nelostien remontti käyntiin Oulussa – Kajaanintien ja Kuusamontien välille kolmi­kais­tainen moottoritie oululehti.fi. 15.6.2017. Viitattu 20.10.2017.
  16. ↑ Ely-keskus: Pohjantien sillat eivät kestäkään raskaita kuormia – siltaremontti voi viivästyä 2–3 vuotta ja li­sä­kus­tan­nuk­sia tulee Kaleva. 23.1.2018. Viitattu 5.4.2018.
  17. ↑ Valtatien 4 Oulujoen ylittävät sillat uusitaan (Pohjois-Pohjanmaa) ely-keskus.fi. 5.4.2018. Viitattu 5.4.2018.
  18. ↑ Oulujoen ylittävät Pohjantien sillat uusitaan kokonaan – kus­tan­nusar­vio 15 miljoonaa euroa Kaleva. 5.4.2018. Viitattu 5.4.2018.
  19. ↑ Vt 4 Oulu–Kemi: Oulujoen siltatyöt käynnistyvät kesällä Väylä. 3.6.2019. Viitattu 4.6.2019.
  20. ↑ Vt 4 Oulu–Kemi-hankkeen Oulujoen ylittävistä silloista jälkimmäinen valmistuu Väylä. 9.6.2021. Viitattu 9.6.2021.
  21. ↑ Jokela, Marko: Oulun pyörätiet pidetään kunnossa – myös talvisin Moottori. 2.2.2022. Helsinki: Moottori Media. Viitattu 2.2.2022.
  22. ↑ Keränen, Anna: Pyörävaras vaanii Oulussa. Spotti – OAMK:n yhteishaun verkkolehti, 2006, nro 1, s. 5. Oulun seudun ammattikorkeakoulu. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 18.7.2007.
  23. ↑ Lukkari, Jukka: Oulu on Suomen pyöräilykaupunki – Helsingissä liikutaan kestävimmin Tekniikka & Talous. 12.4.2018. Viitattu 6.10.2019.
  24. ↑ Linnanmaan Baanan ensimmäinen vaihe avattiin liikenteelle Kaleva. 17.8.2018. Viitattu 10.9.2018.
  25. ↑ Siikaluoma, Mirko: Pu­nai­nen baana Lin­nan­maal­le val­mis­tui, vii­mei­set osuudet pääl­lys­tet­tiin Alp­pi­las­sa – "Joi­tain vii­meis­te­ly­töi­tä on vielä jäl­jel­lä" Kaleva. 10.10.2019. Oulu: Kaleva365 Oy. Viitattu 2.2.2022.
  26. ↑ Mäki-Heikkilä, Minna: Mäntybaanaa pääsee nyt Joutsentielle – pian myös Lintulaan saakka Mun Oulu. 2.10.2020. Oulu: Oulun kaupunki. Arkistoitu 2.2.2022. Viitattu 2.2.2022.
  27. ↑ Annala, Päivi: Oulun Maikkulan baanan toinen vaihe on valmis – uusi 3,5 kilometrin väylä avataan huomenna Yle Uutiset. 4.11.2021. Helsinki: Yleisradio Oy. Viitattu 2.2.2022.
  28. ↑ Siikaluoma, Mirko: Oulun seudulla otetaan käyttöön Suomen kattavin pyö­räi­li­jöi­den viitoitus- ja opas­tus­jär­jes­tel­mä – viit­tao­pas­teet kertovat jatkossa paljon aiempaa enemmän Kaleva. 2.8.2019. Oulu: Kaleva365 Oy. Viitattu 6.10.2019.
  29. ↑ Heikkinen, Eevi: Tänään Sykkelillä saa viimeinkin ajaa – näin käytät kau­pun­ki­pyö­rää Kaleva. 26.8.2019. Oulu: Kaleva365 Oy. Viitattu 5.10.2019.
  30. ↑ Pasanen, Antti: Oulu saa kau­pun­ki­pyö­rät jo ensi kesäksi: 600 polkupyörää ja 60 asemaa eri puolille kaupunkia, pyörät eivät käytössä talvella – "Selkeä panostus pyöräilyn ke­hit­tä­mi­seen" Kaleva. 13.12.2018. Oulu: Kaleva365 Oy. Viitattu 5.10.2019.
  31. ↑ Annala, Päivi: Oulun sykkeleitä viedään nyt rekoilla Puolaan – ensi kesänä ei ole kaupunkipyöriä, mutta sähköpotkulautoja voi tulla Yle Uutiset. 5.2.2021. Helsinki: Yleisradio Oy. Viitattu 2.2.2022.
  32. ↑ Jaakolan talo & körttimuseo – historiaa KirjastoVirma. 2007. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 2.1.2010.
  33. ↑ Tietoa Oulun Satamasta 2008. Oulun Satama. Arkistoitu 24.10.2007. Viitattu 3.4.2008.
  34. ↑ Historia Oulu: Oulun Satama. Arkistoitu 30.10.2008. Viitattu 2.1.2010.
  35. ↑ Kemppainen, Susanna: Veneväylien ruoppaus alkoi Oulussa, syväväylä vuorossa syyskuussa – "suuri merkitys sekä Oululle että koko Pohjois-Suomelle" Kaleva. 15.8.2018. Viitattu 10.9.2018.
  36. ↑ Joutsensilta, Oulu Palmberg-Rakennus Oy. Arkistoitu 28.9.2007. Viitattu 18.7.2007.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Oulun liikenne ja logistiikka
Liikenne
Liikennekeskukset
Oulu kautta kulkevat tiet
Oulun kautta kulkevat rautatiet
Katuja
Sillat
Muut kaupungin sisäiset tiet
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Oulun_liikenne&oldid=22801215”