Helsingin suurmoskeijahanke

Helsingin suurmoskeija oli vuosina 2016–2017 vireillä ollut hanke suuren moskeijan rakentamiseksi Helsinkiin. Hankkeesta oli määrä käynnistää kansainvälinen arkkitehtuurikilpailu aikaisintaan kevätkesällä 2018. Kaupungin virkamiehet hyväksyivät hankkeen, mutta kaupunkiympäristölautakunta ei puoltanut sitä. Sen jälkeen joulukuussa 2017 hakijat vetivät tonttivarauksensa pois.

Suurmoskeijahankkeesta käytiin vilkasta julkista keskustelua, ja erityistä huomiota sai hankkeen ulkomailta tuleva rahoitus. Hankkeen vastustajat katsoivat sunnalaisten johtaman suurmoskeijan levittävän Suomeen äärikonservatiivista salafismia ja kiristävän Suomessa asuvien, eri suuntauksiin kuuluvien muslimien keskinäisiä suhteita.

Suunnitelma

Tavoitteena oli rakentaa moskeija keskeiselle paikalle. Sijaintipaikaksi suunniteltiin Hanasaarta Sörnäisten rantatien varressa. Lähellä sijaitseva Hanasaaren voimalaitos suljettiin vuonna 2023. Hankkeen tiedottaja Pia Jardi kertoi suunnitellun moskeijan kooksi noin 3 000 neliömetriä. Sen lisäksi viereen olisi rakennettu 15 000 neliömetrin monitoimikeskus, joka olisi sisältänyt muun muassa kulttuuri-, liikunta-, sosiaali- ja koulutustiloja. Jardi arveli, että moskeijaan tulisi varmaankin miehille ja naisille erilliset tilat. Pidettiin myös mahdollisena, että moskeijan minareeteista tultaisiin antamaan rukouskutsuja. Moskeijan kokonaiskerrosalaksi olisi tullut yhteensä 18 200 neliömetriä, mikä olisi vastannut lähes eduskuntataloa.

Helsingin Sanomien teettämässä ja Kantar TNS:n huhtikuussa 2017 suorittamassa mielipidekyselyssä 54 prosenttia haastatelluista Helsingin asukkaista oli ”täysin samaa mieltä” tai ”jokseenkin samaa mieltä” väitteestä, jonka mukaan ”Helsinkiin voisi rakentaa suurmoskeijan, jos siihen ei käytetä kaupungin rahaa”. Vastanneista noin kaksi viidennestä ei hyväksynyt suurmoskeijahanketta. Puolueista suurmoskeijan rakentamista vastustivat yksimielisimmin perussuomalaiset, mutta kritiikkiä hanketta kohtaan esiintyi yli puoluerajojen. Helsingin pormestariehdokas Jan Vapaavuori (kok.) vastusti moskeijahanketta, koska se ”provosoisi ja lietsoisi turhaa vastakkainasettelua”.

Taustalla toimivat järjestöt

Hanketta vetämään perustettiin 16. joulukuuta 2016 Oasis-säätiö. Säätiön hallituksessa ovat entinen suurlähettiläs Ilari Rantakari, Abdessalam Jardi, Nuoret Muslimit ry:n puheenjohtaja Muttaqi Khan, Suomen islamilaisen yhdyskunnan imaami Anas Hajjar ja entinen puheenjohtaja Mohammed Hussein Omer sekä Pia Aiyad. Säätiöön kuuluvat kirkkohallituksen rahoittama Kulttuuri- ja uskontofoorumi Fokus eli entinen Kristillinen kulttuuriliitto, Suomen Muslimiliitto ry ja Suomen Musliminaiset ry. Hanketta tukee Suomi–Bahrain-ystävyysseura. Lisäksi suunnitteluun osallistui Helsingin Diakonissalaitos. Heinäkuussa 2015 tiedotusvälineet uutisoivat kirkkohallituksen roolista suurmoskeijahankkeessa. Uutisointia seuranneina päivinä kirkosta eroaminen eroakirkosta.fi-sivuston kautta kaksinkertaistui.

Fokus ry:n puheenjohtaja, entinen suurlähettiläs Ilari Rantakari on myös Suomi–Bahrain-ystävyysseuran perustaja ja puheenjohtaja. Suomen Muslimiliitto -yhdistykseen kuuluu viisi jäsenjärjestöä. Yksi niistä on Suomen Musliminaiset ry. Pia Jardi toimii kummankin yhdistyksen hallituksen jäsenenä. Jardi on myös Suomi–Bahrain-ystävyysseuran perustajajäsen. Helsingin suurmoskeijahankkeen taustalla on myös nähty yhteyksiä Muslimiveljeskuntaan.

Rahoitus

Hankkeen kustannusarvio oli 110–140 miljoonaa euroa, josta suurin osa olisi saatu Persianlahden maista. Rakentamisen jälkeen moskeijan ja monitoimikeskuksen käyttö- ja ylläpitokustannuksiin arvioitiin tarvittavan vuosittain 5–7 miljoonaa euroa. Varainhankinnan järjestäjäksi ilmaantui Bahrain, joka olisi koordinoinut rahoitusta ja rahoittanut moskeijan imaamien koulutusta. Rahoitus olisi tiettävästi tullut Saudi-Arabiasta ja islamin konservatiivisinta tulkintaa wahhabismia edustavilta arabiliikemiehiltä. Muiksi mahdollisiksi rahoittajiksi mainittiin rahoitusselvityksessä Arabiemiraatit ja Marokko. Oasis-säätiön mukaan rahoittajat olivat ilmaisseet valmiutensa vastata moskeijan käyttökustannuksista kymmenen vuoden ajan sen valmistumisesta lähtien. Joulukuuhun 2017 mennessä Bahrainista oli lähetetty moskeijan suunnitteluun lähes puoli miljoonaa euroa. Koska Oasis-säätiö ei ollut vielä virallisesti toiminnassa, varat oli kanavoitu Suomi–Bahrain-ystävyysseuran kautta.

Helsingin kaupunki katsoi tarvitsevansa apua rahoituksen seuraamiseksi. Helsingin kaupunkiympäristölautakunnan esityksessä kaupunginhallitukselle korostettiin, että rahoituksen tuli olla läpinäkyvää ja avointa eikä se saanut aiheuttaa riippuvuussuhteita.

Myönteisiä lausuntoja

Oasis-säätiön tiedottaja Pia Jardi korosti, että vaikka Helsingissä oli kolmisenkymmentä "rukoushuonetta", muslimeilta puuttui "varsinainen moskeija", joita Suomessa oli vain yksi Järvenpäässä. Hän totesi myös, että suurmoskeija olisi sekä sunnien että šiiojen yhteisessä rukouskäytössä. Hän ei uskonut ristiriitoja tulevan. Kyseessä oli sunnimoskeija, minne kuitenkin myös šiiat toivotettiin tervetulleiksi. Myös piispainkokouksen pääsihteeri Jyri Komulainen näki asian niin, että suurmoskeija kokoaisi yhteen erilaisia muslimisuuntauksia.

Euroopan neuvoston rasismin ja suvaitsemattomuuden vastainen komissio ECRI oli vaatinut Suomea koskevassa raportissaan vuonna 2013, että Helsingin seudulle rakennetaan maahanmuuttajataustaisille muslimeille "varsinainen moskeija". ECRI oli kannustanut Suomen viranomaisia vuoropuheluun maahanmuuttajataustaisten muslimien kanssa moskeijan rakentamiseksi ja suosittanut, että asia ratkaistaan niin pian kuin mahdollista.

Suomen evankelis-luterilainen kirkko kommentoi, ettei se ole sinänsä mukana moskeijahankkeessa, mutta suhtautuu myönteisesti uskonnonharjoittamisen mahdollisuuksien parantamiseen. Piispainkokouksen pääsihteeri Jyri Komulaisen mukaan suurmoskeija olisi yhteiskunnan kädenojennus, joka auttaisi hillitsemään niitä psykologisia rakenteita, jotka kasvattavat radikalismia. Radikalismin kasvupohjaa ovat syrjäytymisen ja sivuun jäämisen tunteet. Sen sijaan mukaan ottaminen auttaa kotoutumista. Siksi tarvitaan integroivia rakenteita, jotka perustuvat uskonnonvapauteen. Komulainen uskoi myös, että uskonnollisen moninaisuuden näkyminen lisäisi kiinnostusta myös kristinuskoa kohtaan. Sen sijaan moskeijan ulkomailta tulevaan mahdolliseen ohjaukseen Komulainen suhtautui kielteisesti.

Suurmoskeijan kannattajiin kuului myös Siirtolaisuusinstituutti. Sen mukaan suurmoskeija mieluummin vähensi kuin lisäsi muslimien radikalisoitumista. Sen sijaan suurmoskeija toimisi todisteena "islamin ja muslimien hyväksytystä ja julkisesti näkyvästä läsnäolosta Suomessa."

Kielteisiä arvioita

Moskeijan saudirahoituksen pelättiin tuovan Suomeen radikaalia islamilaista ajattelua. Saudi-Arabia on käyttänyt öljytulojaan levittääkseen maan valtionuskontoa, ultrakonservatiivista wahhabismia eri puolille maailmaa. Rahaa on käytetty kirjoihin, mediaan, kouluihin, yliopistoihin, moskeijoiden rakentamiseen, houkutteleviin akateemisiin työpaikkoihin ja stipendeihin journalisteille. Muun muassa Saudi-Arabia, Kuwait ja Qatar ovat aiemmin rahoittaneet moskeijoita, joissa on levitetty jyrkkiä islamin tulkintoja.

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Olli Ruohomäki ja Helsingin yliopiston Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola eivät vastustaneet moskeijahanketta sinänsä, mutta suhtautuivat kriittisesti sen rahoitukseen ja erityisesti rahan alkuperään. Ruohomäki epäili, että Bahrain, jonka valtaapitävillä oli vahvat siteet Saudi-Arabiaan, toimisi suurmoskeijahankkeessa eräänlaisena bulvaanina ja että Bahrainin motiivi herätti kysymyksiä. Terrorismin, radikalisaation ja kriisinhallinnan tutkimukseen erikoistuneen Ruohomäen mukaan haasteena oli, että hankkeessa ”ujuttautuu ideologiaa, joka ei ole sopusoinnussa liberaalin demokratian arvomaailman kanssa”. Juusolan mukaan ”Persianlahden raha on suuressa määrin vaikuttanut voimakkaasti siihen, miten islamia tulkitaan islamilaisessa maailmassa ja viime vuosikymmeninä”. Juusola viittasi laajalle levinneeseen brittiläisen The Independent -lehden uutiseen, jonka mukaan syyrialaiset pakolaiset olivat järkyttyneet Saksassa toimineiden moskeijoiden jyrkästä konservatiivisuudesta. Ylen helmikuussa 2017 esittämässä dokumentissa olivat aiheena Tanskassa toimineet moskeijat, joissa opetettiin länsimaisten arvojen kanssa ristiriidassa olevaa sharia-lakia.

Pia Jardi kiisti, että moskeija voisi levittää ääri-islamistista ajattelua: ”On jo ihan tutkimuksienkin kautta todettu, että ei ne ole ne moskeijat, jotka radikalisoivat. Rakennus ei voi radikalisoida, vaan sen tekevät ihmiset.” Suomessa asuneet šiiamuslimit ja kurdit ilmaisivat huolensa Bahrainin kytköksistä Saudi-Arabiaan. He pelkäsivät sunnimoskeijan ruokkivan ääri-islamilaista salafismia Suomessa. Olli Ruohomäen mukaan salafismissa šiiamuslimit ovat pahempia vääräuskoisia kuin kristityt tai juutalaiset.

Helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu ja kaupunkiympäristölautakunnan jäsen, kokoomuksen Atte Kaleva epäili, ettei Helsingin suurmoskeija yhdistäisi Suomen muslimeja, kuten hankkeen puuhamiehet sanoivat, vaan päin vastoin aiheuttaisi hajaannusta ja tukahduttaisi suhteettomalla koollaan ja voimallaan kaikki muut Suomen muslimiyhteisöt. Kaleva huomautti, että šiialaiset ja sunnalaiset muslimit eivät missään päin maailmaa käy yhdessä ja samassa moskeijassa. Ainoat poikkeukset ovat Mekan suurmoskeija ja Medinan profeetan moskeija, joissa kaikki maailman muslimit käyvät pyhiinvaelluksen yhteydessä. Kalevan mielestä oli lapsellista kuvitella, että ekumenia voisi toteutua Suomessa.

Hankkeen arvostelijat kiinnittivät huomiota sen rahoituspohjaan. Freedom Housen raportin mukaan Bahrainista oli tullut yksi Lähi-idän pahimmista sortovaltioista. Sen jälkeen, kun sunnijohtoinen monarkia kukisti väkivaltaisesti demokratiaa ajavan protestiliikkeen vuonna 2011, se on systemaattisesti poistanut poliittisia oikeuksia ja kansalaisvapauksia, hajottanut poliittisen opposition ja iskenyt raa'asti eri mieltä olevaan šiiaväestöön.

Yleisradion Rooman-kirjeenvaihtaja Liisa Liimataisen mielestä tontin myöntäminen Bahrainin tukemalle moskeijalle ei olisi neutraali päätös eikä edistänyt uskontojen vuoropuhelua Suomessa. Bahrainia oli syytetty maan sunnalaisen eliitin harjoittamasta šiiaenemmistön ihmisoikeuksien polkemisesta. Liimatainen pelkäsi suurmoskeijan levittävän Suomeen islamin eri suuntausten välisiä vihamielisyyksiä. Hänen mukaansa šiia- ja sunnimuslimien kiistojen taustalla on valtioiden poliittisia tavoitteita, jotka ovat konkretisoituneet esimerkiksi Balkanin niemimaalla.

Helsinkiläiset kaupunginvaltuutetut Atte Kaleva, kristillisdemokraattien Mika Ebeling ja vasemmistoliiton Dan Koivulaakso katsoivat, ettei suurmoskeija edistäisi Suomeen maahanmuuttajina ja pakolaisina saapuvien muslimien kotoutumista. Heidän mielestään moskeijan ja monitoimikeskuksen erilliset tilat miehille ja naisille olisivat päin vastoin eristäneet etenkin musliminaiset Suomen kantaväestöstä. SDP:n kaupunginvaltuutettu Tomi Sevander viittasi Pasilan poliisitalossa tehtyihin Irakista ja Syyriasta vuonna 2015 saapuneiden pakolaisten haastatteluihin, joissa oli havaittu jännitteitä šiia- ja sunnimuslimien välillä. Ulkopoliittisen instituutin tutkija Olli Ruohomäki korosti, että mahdollisesti toteutuvan suurmoskeijan tulee toimia Suomen lainsäädännön asettamissa rajoissa ja avoimen yhteiskunnan periaatteiden mukaisesti. Konfliktinratkaisujärjestö CMI:n Irak-asiantuntija Hussein al-Taee katsoi, että Helsingin moskeijan imaamit tulisi kouluttaa Suomessa radikalisoitumisen estämiseksi.

Hankkeen kaatuminen

Helsingin kaupunkiympäristölautakunta ei puoltanut joulukuussa 2017 suunnitteluvarausta moskeijalle ja monitoimikeskukselle. Lautakunta perusteli yksimielistä päätöstä muun muassa sillä, että rahoituksen alkuperässä oli liian paljon avoimia kysymyksiä. Lautakunnan varapuheenjohtajan mukaan lautakunnan kielteisellä päätöksellä oli olennainen vaikutus myös kaupunginhallituksen oletettuun tulevaan päätökseen moskeijahankkeen etenemisestä. 14. joulukuuta 2017 Suomen Muslimiliitto, Suomen Musliminaiset ja Uskonto- ja kulttuurifoorumi Fokus ilmoittivat vetäneensä tontinvaraushakemuksensa pois. He sanoivat aikovansa tutustua kaupunginympäristölautakunnan päätöksen perusteluihin ja harkitsevansa tontinvarausta myöhemmin.

Pia Jardi kertoi, ettei taustaryhmä ollut luopumassa hankkeesta vaan hakemus vedettiin pois siksi, että lautakunnan päätöksen jälkeen sen käsittely olisi tuntunut turhalta ja ajan tuhlaukselta. Jardin mukaan oli hyvin mahdollista ja luultavaa, että taustaryhmä jättäisi jossain muodossa uuden hakemuksen Helsingissä. Hankkeen ajajat olivat kertoneet julkisuuteen, että he voivat harkita suurmoskeijan rakennuspaikaksi myös Espoota tai Vantaata. Vantaan kaupunginhallituksen puheenjohtaja, kokoomuksen kansanedustaja Sari Multala kertoi kuitenkin: ”En usko, että näillä edellytyksillä hankkeella olisi Vantaallakaan edellytyksiä toteutua”. Samoilla linjoilla oli Vantaan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, SDP:n kansanedustaja Antti Lindtman, jonka mielestä kyseessä oli hyvin massiivinen hanke: ”Suunnitellun kokoisia moskeijoita ei löydy tällä hetkellä esimerkiksi muista Pohjoismaista.” Myös Lindtman suhtautui epäillen hankkeen rahoituskuvioihin. Espoon kaupunginhallituksen puheenjohtaja Markku Markkula (kok.) ja kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, vihreiden kansanedustaja Jyrki Kasvi eivät pitäneet täysin mahdottomana suurmoskeijan sijoittumista Espooseen. Kasvin mukaan hankkeen mahdollisuudet riippuivat sen yksityiskohdista ja toteutettavuudesta. Kauniaisten kaupunginhallituksen puheenjohtaja, RKP:n kansanedustaja Veronica Rehn-Kivi tyrmäsi suoralta kädeltä moskeijan sijoittumisen Kauniaisiin, koska sille ei yksinkertaisesti olisi ollut tilaa. Järvenpään kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Eemeli Peltonen (SDP) ei uskonut että hankkeeseen olisi kunnassa kiinnostusta tai kaavallista valmiutta.

Suurmoskeijahankkeesta vastuussa olleen Oasis-säätiön säännöt oli jätetty ennakkotarkastukseen joulukuussa 2015, mutta säätiötä ei ollut saatu rekisteröidyksi joulukuuhun 2017 mennessä. Suomi–Bahrain-ystävyysseuran varapuheenjohtajan Marja Pentikäisen mukaan Bahrainin myöntämät 400 000 euroa olivat joulukuussa 2017 yhdistyksen tilillä. Ilta-Sanomat kertoi keväällä 2017, että moskeijan tonttivaraushakemuksen taustalla olevalla Suomen Muslimiliitolla ja hankkeen yhteistyökumppaniksi nimetyllä Suomen islamilaisella neuvostolla oli mennyt ulosottoon tuhansia euroja.

Lähteet

• Teemu Pauha & Abbas Bahmanpour: Shiialaisuus Suomessa. Teoksessa: Pauha, Teemu & Konttori, Johanna (toim.) Suomalaiset muslimit, s. 32-46. Gaudeamus, 2022.
• Kepel, Gilles: Jihad: The Trail of Political Islam. Translated by Anthony F. Roberts (New ed.). I.B. Tauris. ISBN . I.B. Tauris, 2006. ISBN 978-1845112578 Google Books Viitattu 8.12.2022.