Okan Daher

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Okan Daher vuonna 2022.

Okan Daher (s. 1947[1]) on tataaritaustainen suomalainen kulttuurityöntekijä, Suomen Islam-seurakunnan kunniapuheenjohtaja[2], Ymär Daherin poika. Hänelle on myönnetty Valkoisen Ruusun kunniamerkki (2006)[3].

Ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Daher toimi Suomen Islam-seurakunnan pitkäaikaisena puheenjohtajana, vuodet 1988–2012.[4] Hän oli mukana vuonna 2010 kun Tarja Halonen matkusti Tatarstaniin.[5] Daher itse vieraili Kazanissa ensimmäisen kerran vuonna 1970 osana Tatarstanin 50-vuotisjuhlan konferenssia. Matkan järjesti hänen isänsä ja mukana oli myös taiteilija Aisa Hakimcan.[6]

Oikealta neljäs Okan Daher; viides Ymär Daher ja seitsemäs Aisa Hakimcan (Kazan, 1970).

Daherin aikana seurakunnassa vieraili monia nimekkäitä poliitikkoja, niin suomalaisia kuin kansainvälisiä.[7] Daher oli ottamassa vastaan Turkin silloista pääministeriä Recep Tayyip Erdoğania vuonna 2010.[8] Tatarstanin nykyinen johtaja Rustam Minnihanov vieraili ensimmäisen kerran vuonna 2011.[7] Okan Daherin isä oli ollut merkittävä Suomen- ja Venäjän tataarien välisten yhteyksien alullepanija Neuvostoaikana.[9]

Daher on toiminut Helsingin yliopistossa tataarin kielen- ja kulttuurin tuntiopettajana vuodesta 1991. Hän on toiminut myös muun muassa Suomen perinteisten vähemmistökielten yhteistyöelimen (FiBLUL) hallituksen varapuheenjohtajana ja ollut valtakunnallisen Etnisten suhteiden neuvottelukunnan (ETNO) jäsen. Daher on edustanut Suomea EU:n, Etyj:n ja YK:n eri foorumeissa sekä osallistunut lukuisiin kulttuurillisiin ja uskonnollisiin keskusteluihin Suomessa. Hän kuului tataarien Turkkilaisen kansakoulun johtokuntaan 1967–1969.[1]

Vuonna 2017 Turun yliopiston Volgan alueen kielten tutkimusyksiköstä valmistui Daherin ja tutkija Arto Moision Tataarilais-suomalainen sanakirja.[10] Daher on myös yksi vuoden 2016 "National minorities in Finland" -kirjan toimittajista[11].

Vuonna 2015 Daher oli Linnan juhlien vieraana.[4]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Bedretdin, Kadriye (toim.): Tugan Tel – Kirjoituksia Suomen tataareista. Helsinki: Suomen Itämainen Seura, 2011.  ISBN 978-951-9380-78-0 (s. 293)
  2. ↑ Torstaina 29.9. Suomen tataariyhteisön kunniapuheenjohtaja Okan Daher rotary.fi. 28.9.2022. Viitattu 25.11.2023.
  3. ↑ Cвященные ветла и камень Тараташ (село Актуково) shubino-video.ru. Viitattu 25.11.2023.
  4. ↑ a b Suomen Islam-seurakunta: Tarih ezlärendä, Helsinki 2023. ISBN 978-952-69207-9-5 (s. 99, 180)
  5. ↑ Niinivaara, Susanna: Tatarstan haluaa uudistaa koululaitoksensa Suomen opein suomenkuvalehti.fi. 10.11.2010. Viitattu 25.11.2023.
  6. ↑ Окан Дахер: Финляндия татарлары Совет чорында Татарстан белән ныклы элемтә кора алган tatar-congress.org. 2020. Viitattu 25.11.2023.
  7. ↑ a b Bilal, Ramil: Moskeijaan johtanut tie youtube.com. 11.11.2016. Viitattu 25.11.2023.
  8. ↑ Turkish Prime Minister Meets Tatar Diaspora Leaders In Finland rferl.org. 2010. Viitattu 25.11.2023.
  9. ↑ Daher, Ymär (1910 - 1999) kansallisbiografia.fi. Viitattu 25.11.2023.
  10. ↑ Suomen tataarivähemmistö on saanut ensimmäisen sanakirjansa utu.fi. 20.04.2017. Viitattu 25.11.2023.
  11. ↑ National minorities in Finland goodreads.com. Viitattu 3.2.2024.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Okan_Daher&oldid=22824358”