Ymär Sali

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ymär Sali
‎عمر علاوالدين سالى
Ümer Alaeddin Sali
Ümer Sali
Ümer Sali
Henkilötiedot
Muut nimet Ymär Alautdinoff
SyntynytУмяр Аляутдинов
عمر علاوالدين
5. helmikuuta, 1876
Aktuk, Sergatšin kihlakunta, Nižni Novgorodin kuvernementti, Venäjän keisarikunta
Kuollut12. elokuuta 1951 (75 vuotta)
Tampere, Suomi
Vanhemmat
  • Alâ ed-Dîn bin Sâlî bin Mü'min (isä)
Puoliso Zeliha Gubeydullah kızı (1876–1965)
Lapset Abdul-Kayum (kasvattilapset Radife, Leyle ja Rabia)
Sukulaiset Aisa Hakimcan (siskonpoika)

Ymär Sali (Ümer Sali, ent. Alautdinoff, Умяр Аляутдинов; 5. helmikuuta 1876 – 12. elokuuta 1951) oli tataaritaustainen suomalainen liikemies, yrittäjä, johtaja ja julkaisija. Sali ylläpiti omaa liikettänsä Tampereen Hämeenkadulla ja oli tataarien keskuudessa menestyksekäs kauppias, jonka ansiosta yhteisö perusti oman seurakuntansa. Sali toimi seurakunnan ensimmäisenä puheenjohtajana ja häntä pidetäänkin sen omanlaisena "isähahmona".

Elämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ymär Alautdininpoika (Ümer Alaeddin uğlı, Alautdinoff; myöh. Sali) oli kotoisin Nižni Novgorodin kuvernementin Aktukin tataarikylästä. Siellä hän vietti lapsuutensa ja kävi koulunsa. Vuonna 1896 hän ja Zeliha Gubeidullin (Gubeidullina / عبيد الله قزى , Gubeydullah kızı, Zəliha Ğobəydulla qızı, 1876–1965[1]) avioituivat kotikylässään. Jo 1800-luvun loppupuolelta lähtien Ymär vieraili Tampereella useita kertoja vuodessa. Maahan hän asettui pysyvästi vuonna 1926 ja sai kansalaisuuden vuonna 1928.[2][3][4]

Vuonna 1899 Sali jätti Tampereen kaupungin maistraatille elinkeinoilmoituksen uuden kauppaliikkeen harjoittajana. Hänen liikkeensä oli nimeltään Y. Sali Oy, ja se myi laajasti eri turkis-, kangas- ja lyhyttavaraa. Liike toimi osoitteessa Hämeenkatu 15. Sali piti liikettään aina kuolemaansa saakka.[2][5]

Salin on kuvailtu olleen herkkä ihminen, joka suuresti rakasti kansaansa, äidinkieltään ja uskontoaan. Salin uurastuksen ansiosta vuonna 1943 perustettiin Tampereen Islamilainen Seurakunta (myöh. Tampereen tataariseurakunta). Hän toimi seurakunnan hallituksen puheenjohtajana elämänsä loppuun asti. Aikaisemmin hän oli toiminut myös Suomen Islam-Seurakunnan hallituksen jäsenenä. Kun seurakunta hankki talon itselleen 960 000 markalla, Salin osuus tästä oli 596 000 markkaa. Hän myös lahjoitti seurakunnalle osoitteessa Tammelankatu 13 sijainneen talon. Kun seurakunta osti talon Vellamonkatu 21:stä, Ymär Sali maksoi taas suurimman osan sen hinnasta. Sali toimi myös 1930-luvulla Tampereen Turkkilaisen Yhdistyksen hallituksen puheenjohtajana.[2]

Sali osallistui Idel-Ural valtion muistotilaisuuteen vuonna 1938 Varsovassa. Siellä, hänellä oli kunniatehtävänä laskea seppele puolalaisen muslimisotilaan haudalle.[6]

Vuosina 1950-1951, Sali kustansi aikakausilehteä Islam mecellesi, jonka toimitti imaami Habibur-Rahman Shakir.[7]

Sali oli lähtöisin vaatimattomista maaseutuoloista ja vaikka hän ansaitsi liikemiehenä suuria summia, hän silti säilytti ihmisläheisyytensä. Salin elintavat olivat yksinkertaisia ja hän käytti suuren osan varoistaan tataarikultuurin säilymistä edistäviin toimiin.[2]

Sali avusti rahallisesti Pietarin kautta Suomeen tulleita sekä kaupunkiin jääneitä tataareja. Sali myös yritti vuonna 1930 tuoda teologi Musa Bigievin maahan, apunaan Leningradissa oleskelevat Meryam Alautdinintytär Hakimcan (Salin siskopuoli), sekä tuttavansa Aktukista; Yarulla Sadretdin, Andercan Zainetdin ja Dinmuhammed Ainetdin. Suunnitelma kuitenkin kariutui sen riskialttiuden vuoksi.[8][3]

Ymär ja Zeliha Sali sekä heidän kasvattilapset Radife ja Leyle kesähuvilallaan Lempäälässä Hulausjärven rannalla.
Kayum Sali 1920.

Ymär ja vaimonsa Zeliha huolehtivat kotonansa kolmesta kasvattilapsestaan (Radife, Leyle, Rabia), jotka olivat tulleet sotapakolaisina Narvasta, sekä Ymärin sisarpuolesta Meryamista (1863-1947), anopista, äidistä, ja muista sukulaisista. Salien biologinen lapsi Abdul-Kayum kuoli nuorena Leningradissa ja lapsenlapsi Hasan katosi toisen maailmansodan aikaan.[2] Ymärillä oli myös nuorempi veli, Abdulla Alautdin. (1886–1935)[4].

Zeliha Salia on kuvailtu nimellä "seurakunnan äitihahmo". Hän taitavana ja väsymättömänä emäntänä hoiti monien juhlien järjestelyjä. Seurakunnan jäsenet ovat sanoneet, että ilman kyseistä pariskuntaa ei olisi Tampereen seurakuntaa eikä sen taloudellista menestystä.[2]

Tataaritaustainen turkkilainen tiedemies-kirjailija Lebib Karan - näyttelijä Lale Oraloğlun isä, lähetti Istanbulista Tampereelle suruvalittelunsa runon muodossa Ymär Salin menehtyessä vuonna 1951.[9]

Ymärin vanhemmat olivat isä Alautdin Sali b. Mumin (Аляутдин Салеев, Aljautdin Salejev) ja äiti Seucan Alejeff / Salejeff (Alejeva, Salejeva).[10][11][12][1]

Nimi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tataarin kirjakielellä Гомәр Сәли; Ğomär Säli / Ğomər Səli, arabialaisella kirjaimistolla عمر سالى (İske imlâ).

Nimi aikaisemmin Ymär Alautdinoff; ven. Умяр Аляутдинов, Umjar Aljautdinov; misäärimurteella "Ymär" (Ümer).

Alautdin (Alaeddin, Alâ ed-Dîn, Галәведдин, Ğaləweddin) tulee arabialaisesta ʻAlāʼ al-Dīn (علاء الدين) tarkoittaen "uskon / uskonnon ylevyys".

[13][2][14][15][16]

Galleria

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Ymär Sali.
    Ymär Sali.
  • Zeliha Sali.
    Zeliha Sali.
  • Ymär ja lapsenlapsi Hasan. (1932).
    Ymär ja lapsenlapsi Hasan. (1932).
  • Ymärin äiti Seucan ja sisko Meryam Hakimcan Scheelen talossa, Ymärin kotona.
    Ymärin äiti Seucan ja sisko Meryam Hakimcan Scheelen talossa, Ymärin kotona.
  • Aisa Hakimcan ja Ymär Sali Puolassa. (1938).
    Aisa Hakimcan ja Ymär Sali Puolassa. (1938).
  • Ymär Sali ja Musa Bigi vuonna 1932.
    Ymär Sali ja Musa Bigi vuonna 1932.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Baibulat 2004, s. 66
  2. ↑ a b c d e f g Muazzez Baibulat: Tampereen Islamilainen Seurakunta: juuret ja historia, s. 38. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy, 2004. ISBN 952-91-6753-9
  3. ↑ a b Renat Bekkin: Connections between Tatars in Petrograd-Leningrad and Finland during the 1920s and 1930s researchgate.net. 2020. Viitattu 25.10.2022.
  4. ↑ a b Leitzinger 1996, s. 130
  5. ↑ Muazzez Baibulat: Tampereen Islamilainen Seurakunta: juuret ja historia, s. 27. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy, 2004. ISBN 952-91-6753-9
  6. ↑ Baibulat 2004, s. 115
  7. ↑ Islam mecellesi | Kansalliskirjasto finna.fi. Viitattu 14.5.2021.
  8. ↑ Leitzinger 1996, s. 126
  9. ↑ Baibulat 2004, s. 235
  10. ↑ Reviszkaja skazka flickr.com. Viitattu 23.1.2024.
  11. ↑ Reviszkaja skazka flickr.com. Viitattu 23.1.2024.
  12. ↑ Seucan Alejeff (1947-1928), left, and Mariyam Hakimcan (1863-1947), right. Courtesy of Hind Ali, Tampere. researchgate.net.
  13. ↑ ТАТАР ИР-АТ ИСЕМНӘРЕ (ТАТАРСКИЕ magarif-uku.ru. Arkistoitu 27.10.2022. Viitattu 31.8.2022.
  14. ↑ Tatar: Table of Correspondences, Cyrillic - Roman gov.uk. Arkistoitu 23.11.2014. Viitattu 13.12.2022.
  15. ↑ "Tataarin kielen aakkoset" (venäjäksi) marefa.org.
  16. ↑ Ymär Alautdin Sali nakoislehti.hs.fi. 1927.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Ymär_Sali&oldid=22758851”