Nousiainen
| Nousiainen Nousis |
|
|---|---|
 |
 |
|
sijainti |
|
 Nousiaisten kirkko |
|
| Sijainti | |
| Maakunta | Varsinais-Suomen maakunta |
| Seutukunta | Turun seutukunta |
| Kuntanumero | 538 |
| Hallinnollinen keskus | Nummi |
| Perustettu | 1867 |
| Kokonaispinta-ala |
199,49 km² 281:nneksi suurin 2022 [1] |
| – maa | 198,93 km² |
| – sisävesi | 0,56 km² |
| Väkiluku |
4 664 175:nneksi suurin 31.10.2024 [2] |
| – väestötiheys | 23,45 as./km² (31.10.2024) |
| Ikäjakauma | 2020 [3] |
| – 0–14-v. | 19,0 % |
| – 15–64-v. | 60,3 % |
| – yli 64-v. | 20,6 % |
| Äidinkieli | 2023 [4] |
| – suomenkielisiä | 95,8 % |
| – ruotsinkielisiä | 0,8 % |
| – muut | 3,4 % |
| Kunnallisvero |
9,10 % 106:nneksi suurin 2024 [5] |
| Työttömyysaste | 5,7 % (2019) [6] |
| Kunnanjohtaja | Teemu Heinonen |
| Kunnanvaltuusto | 19 paikkaa |
| 2021–2025[7] • Muut • Kesk. • Kok. • PS • Vas. • SDP |
5 4 4 2 2 2 |
| www.nousiainen.fi | |
Nousiainen (ruots. Nousis) on Suomen kunta, joka sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnassa. Nousiaisten naapurikunnat ovat Aura, Masku, Raisio, Mynämäki, Pöytyä, Rusko ja Turku. Entisiä naapurikuntia ovat Maskuun liitetty Lemu, Mynämäkeen liitetty Mietoinen, Turkuun liitetty Paattinen, Ruskoon liitetty Vahto ja Pöytyään liitetty Yläne. Kunnan koilliskulmassa on alkujaan kahdeksan kunnan yhteinen rajakivi Kuhankuono.
Nousiaisten asukkaasta käytetään sanaa nousiaislainen tai noustelainen.[8]
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nousiainen sijaitsee Turun ja Porin välisen valtatie 8:n varrella, 20 km Turusta.[9]
Nousiaisissa on kaksi Natura-kohdetta: Kurjenrahkan kansallispuisto ja Rehtisuon keidassuo.[10]
Kyliä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aatoila, Alakylä, Haatila, Hakola, Heininen, Hyrkkö, Kaisela, Kaitarinen, Kallunen, Keskusoja, Killainen, Koljola, Kulola, Kytöinen, Kärmälä, Kärrynen, Köönikkälä, Laaleinen, Laihonen, Leinainen, Mahala, Moijonen, Nummi, Nutturla, Ojankulma, Paijula, Paistanoja, Pakainen, Palo, Papumäki, Puotunen, Rekoinen, Repola, Riitalho, Ristimäki, Riukula, Saksala, Santamala (aik. Sontamala), Sukkinen, Tappuri, Topoinen, Vadanvainio, Vainionpohja, Vainoinen, Valpperi, Vastlahti, Vuorenpää, Kukkola, Mutola, Rästäsmäki
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nousiainen oli Suomen ensimmäinen piispanistuimen paikka, joka tiedetään varmuudella. Myyttisen legendan mukaan Uppsalan Piispa Henrik, jota väitetään myös Suomen ensimmäiseksi piispaksi, haudattiin paikkakunnalle vuonna 1156. Paikkana pidetään Hirvijoen rannalla sijaitsevan Nousiaisten kirkon liepeitä. Mahdollista kuitenkin on, että piispanistuin siirrettiin Nousiaisiin vasta vuoden 1229 aikoihin, jolloin Suomen piispalle myönnettiin lupa istuimen siirtoon. Vuodelta 1234 säilynyt piispan Nousiaisissa päivätty kirje osoittaa, että kirkko oli vasta tuolloin ottamassa haltuunsa Nousiaisissa sijaitsevia muinaisuskon palvontapaikkoja. Piispanistuin siirrettiin kuitenkin viimeistään vuoden 1249 jälkeen Koroisiin lähelle Turkua.
Vuonna 1753 Nousiaisten kirkkoherraksi nimitettiin pappisviran takaisin saanut pietisti Abraham Achrenius. Achreniuksen toiminnan myötä Nousiaisissa syntyi Kansanherätyksen liikehdintää.[11]
Nousiainen on saanut nimensä siitä, että maa nousee alueella erityisen nopeasti.lähde? Nousiaisissa asuttiin jo, kun alue oli saaristoa. Sittemmin vesi on laskenut maan noustessa, jolloin saaret ovat muuttuneet kivisiksi mäiksi, ja mäkien välistä on paljastanut viljavaa savista maata, joka on otettu viljelykseen. Maannousu on ehkä huomattu siitä, että se on lisännyt viljelypinta-alaa havaittavasti jo yhden sukupolven aikana.
Nousiaisissa on useita linnavuoria. Esimerkiksi Nousiaisten Linnamäellä on merkkejä sekä kivikautisesta, pronssikautisesta että rautakautisesta ihmisten toiminnasta. Paikallisen kansanperinteen mukaan mäenrinteessä on metallikoukku, johon laivojen köydet kiinnitettiin mäen ollessa vielä saari.
Hallinto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nousiaisten kunnanjohtajana toimi vuodesta 2011 vuoteen 2017 Juhani Kylämäkilä. Vuonna 2017 hänen seuraajakseen valittiin Jaana Karrimaa.[12][13] Tammikuussa 2019 kunnanjohtajana aloitti Teemu Heinonen, joka oli aloittaessaan Suomen nuorin kunnanjohtaja[14].
Valtuustossa on 19 paikkaa, joista viisi on PRO Nousiainen yhteislistan, neljä keskustan, neljä kokoomuksen, kaksi perussuomalaisten, kaksi vasemmistoliiton ja kaksi SDP:n hallussa kaudella 2021–2025.[7]
Talouselämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Maanviljely on Nousiaisten merkittävin elinkeino. Merkittäviin työllistäjiin kuului myös Teleste Oy:n elektroniikkatehdas, joka on kuitenkin jo lopettanut toimintansa kunnassa.
Vuonna 2015 kunnassa oli 1 009 työpaikkaa. Niistä 11 % oli alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa), 72 % palveluissa ja 15 % jalostuksessa.[15]
Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat laivanrakennusalalla toimiva FCR Finland, Mynämäen-Nousiaisten Osuuspankki ja Maalausliike Helin.[16]
Väestönkehitys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Taajamat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuoden 2017 lopussa Nousiaisissa oli 4 813 asukasta, joista 3 273 asui taajamissa, 1 497 haja-asutusalueilla ja 43:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Nousiaisten taajama-aste on 68,6 %.[18] Nousiaisten taajamaväestö jakautuu kahden eri taajaman kesken[19]:
| # | Taajama | Väkiluku (31.12.2017) |
|---|---|---|
| 1 | Nummi | 3 263 |
| 2 | Lemun kirkonkylä* | 10 |
Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain. Lemun kirkonkylä ulottuu pääosin Maskun kunnan alueelle.
Uskonnolliset yhteisöt
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuoden 2018 aluejaon mukaan Nousiaisissa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat[20]:
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Nousiaisten alueella toimii Turun ortodoksinen seurakunta.[21] Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä paikkakunnalla toimii evankelisuus[22].
Nähtävyydet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Nousiaisten kirkko ja kirkkomaisema[23]
- Kurjenrahkan kansallispuisto
- Nutturlan Makasiiniteatteri
- Kotiseutumuseo
Liikenne
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nousiaisten läpi kulkee valtatie 8 ja Uudenkaupungin rata.
Valtatietä 8 koskeva moottoritiehanke valmistui vuonna 2016, jolloin Turun puoleista moottoritietä jatkettiin Nousiaisiin asti. Nousiaisissa sijaitsee myös eritasoliittymä Lemuntien (yhdystie 2010) kohdalla. Nousiaisten ohi kulkee valtatien 8 kautta yhteensä yli 11000 ajoneuvoa vuorokaudessa.[24] Nousiaisilla kulkee myös useita yhdysteitä, jotka yhdistävät Nummen taajaman Nousiaisten muihin kyliin, sekä esimerkiksi Mynämäen Mietoisiin.[25][26]
Uudenkaupungin rata on ollut sähköistettynä vuodesta 2022 lähtien, mutta sillä kulkee nykyään pelkästään tavaraliikennettä. Uudenkaupungin radalle on myös suunniteltu lähijunayhteyden toteuttamista lähivuosina.[27]
Kulttuuri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Murre
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nousiaisten alueella puhutun kielen perustana on pohjoinen Lounais-Suomen murre. Nousiaisten murre kuuluu Lounais-Suomen pohjoisryhmän Maskun alaryhmään.[28]
Ruokakulttuuri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nousiaisten pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla imelletty perunalaatikko eli paikallismurteella imelet perunloora.[29]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
- ↑ Suomen ennakkoväkiluku oli 5 635 560 lokakuun 2024 lopussa 19.11.2024. Tilastokeskus. Viitattu 23.11.2024.
- ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
- ↑ Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
- ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
- ↑ Kuntien avainluvut Tilastokeskus. Viitattu 19.11.2021.
- ↑ a b Kuntavaalit 2021, Nousiainen Oikeusministeriö. Viitattu 19.11.2021.
- ↑ Nousiainen Asutusnimihakemisto. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 17.7.2021.
- ↑ Kuntainfo Nousiainen. Arkistoitu 10.10.2017. Viitattu 25.1.2018.
- ↑ Natura 2000 -alueet - Varsinais-Suomi (myös linkitetyt kohdesivut) Ympäristö. Viitattu 24.1.2018.
- ↑ Murtorinne, Eino (päätoim.): ”1591-1808”, Kristinuskon historia 2000, s. 55. (3. osa) Porvoo: Weilin+Göös, 2000. ISBN 951-35-6516-5
- ↑ Juhani Kylämäkilästä Nousiaisten uusi kunnanjohtaja Turun Sanomat. 14.2.2011. Arkistoitu 26.1.2018. Viitattu 25.1.2018.
- ↑ Jaakko Virrankoski: Jaana Karrimaa on Nousiaisten uusi kunnanjohtaja Turunseutusanomat.fi. 18.10.2017. Viitattu 17.9.2018.
- ↑ Suomen nuorin kunnanjohtaja aloittaa työnsä tammikuussa Ylen uutiset. 19.12.2018. Viitattu 19.12.2018.
- ↑ Kuntien avainluvut Tilastokeskus. Viitattu 24.1.2018.
- ↑ Alueen Nousiainen yhteisöverotiedot Yle. Viitattu 24.1.2018. (lisätietoja myös yritysten omilta sivuilta)
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 18.1.2018.
- ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 5.12.2018.
- ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 5.12.2018.
- ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
- ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/turun-ortodoksinen-seurakunta (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys Uskonnot Suomessa. Arkistoitu 8.10.2011. Viitattu 25.1.2012.
- ↑ Nousiaisten kirkko ja kirkkomaisema Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
- ↑ Tieliikenteen liikennemäärät 2012-2021 paikkatieto.vaylapilvi.fi. 2021. Väylävirasto. Viitattu 1.4.2023.
- ↑ Kartta - Nousiainen paikkatieto.sweco.fi. Sweco. Arkistoitu 1.4.2023. Viitattu 1.4.2023.
- ↑ Kasitiestä moottoritie Raisio–Nousiainen-välillä yle.fi. 2016. Yleisradio. Viitattu 1.4.2023.
- ↑ Raideliikenteeseen on pyrkimässä uusi liikennöitsijä – lähijunaliikenne Turun ja Uudenkaupungin välillä alkaisi kahden vuoden kuluttua yle.fi. 17.1.2023. Yleisradio. Viitattu 1.4.2023.
- ↑ Wiik, Kalevi: Sano se murteella, s. 194. Pilot-kustannus Oy, 2006. ISBN 952-464-447-9
- ↑ Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 26. Helsinki: Patakolmonen Ky.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Nousiainen Wikimedia Commonsissa
