Neste (yritys)

Wikipediasta
3 muutosta tässä versiossa odottaa arviointia (ohje). Sivun vakaa versio on katsottu 29. lokakuuta 2024.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Neste Oyj
Tunnuslause Ainoa suunta on eteenpäin
Yritysmuoto julkinen osakeyhtiö
Osake OMXH: NESTE
Markkina-arvo Laskua 33 353 milj. € (31.12.2021)[1]
ISIN FI0009013296
Perustettu 1948
Toimitusjohtaja Heikki Malinen[2]
Puheenjohtaja Matti Kähkönen[3]
Avainhenkilöt
Kotipaikka Keilaranta 21
Espoo, Suomi[3]
Toimiala uusiutuvat tuotteet, öljynjalostus
polttoaineiden markkinointi
Tuotteet polttoaineet, öljytuotteet, uusiutuvat polttoaineet
Liikevaihto Nousua 15 148 milj. € (2021)[1]
Liikevoitto Nousua 2 023 milj. € (2021)[1]
Tilikauden tulos Nousua 1 774 milj. € (2021)[1]
Henkilöstö Nousua 4 872 (keskim. 2021)[1]
Kotisivu www.neste.fi

Neste Oyj (aiemmin Neste Oil Oyj, sitä ennen Fortum Oil and Gas Oy) on suomalainen öljynjalostus- ja markkinointiyhtiö sekä maailman suurin[4] jätteistä ja tähteistä valmistetun uusiutuvan dieselin[5] ja uusiutuvan lentopolttoaineen tuottaja.[6]

Nesteellä on toimintaa yhteensä 14 maassa.[7]

Vuonna 2021 Neste oli liikevaihdolla mitattuna Suomen kolmanneksi suurin yritys.[8]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Neste on muuttunut seitsemänkymmenen vuoden aikana paikallisesta öljynjalostajasta maailman suurimmaksi jätteistä ja tähteistä jalostetun uusiutuvan dieselin[9] ja uusiutuvan lentopolttoaineen tuottajaksi.[10]

Nesteen juuret Naantalissa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Öljynjalostamon rakentaminen Suomeen oli ollut esillä jo ennen toista maailmansotaa. Sodan aikana huoltovarmuus nousi entistä enemmän esille ja myös saksalaisten vaatimuksesta Suomi päätti rakentaa öljy- ja bensiinituotteille turvallisen maanalaisen varastoinnin. Paikaksi valikoitui Naantali, jossa elokuussa 1944 aloitettiin suuren Tupavuoren säiliöalueen rakentaminen. Käyttöön se otettiin joulukuussa 1946.[11] [12] Ennakoiden suunnitellun öljynjalostamon tarpeita,[13] vuonna 1947 pakkolunastettiin koko 246 hehtaarin alue.[14]

1948–1997 (Neste)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Neste Oy:n logo vuodelta 1963

Neste perustettiin vuonna 1948, jolloin sen tarkoituksena oli turvata Suomen energia- ja öljynhuoltoa. Suomessa ei ollut tuolloin mitään alan teollisuutta tai siihen liittyvää osaamista, vaan kaikki piti aloittaa tyhjästä.[15] Yhtiön kotipaikaksi tuli Espoo ja se oli alusta asti valtion omistama. Toimialoja tuolloin olivat öljy- ja kemianteollisuus, kaasun välittäminen, varustamotoiminta, öljynetsintä ja -tuotanto.[16]

Nesteen alkuvuosien tapahtumat olivat kaataa koko yrityksen: Tupavuoren 1948 suurtulipalo, tappiolliseksi osoittautunut Tupavuoren säiliötilojen vuokraus ulkopuolisille öljy-yhtiöille ja Alkolle, sekä ajallisesti epäonnistunut S/T Nesteen kauppa vuonna 1948.[17]

Vuonna 1955 yhtiön pitkäaikaisena toimitusjohtajana aloitti Uolevi Raade, joka vaikutti suuresti sen nousuun aikanaan Suomen suurimmaksi yritykseksi.[16] Vuonna 1957 Naantaliin valmistui yhdysvaltalaista teknologiaa käyttäen Suomen ensimmäinen öljynjalostamo, Naantalin jalostamo.[18][9][15]

Porvoon jalostamo valmistui vuonna 1965[18] Porvoon silloiseen maalaiskuntaan, Sköldvikiin (Kilpilahti). Alueelle tuli paljon suomenkielistä väkeä, mutta kunnalla ei ollut kykyä ottaa vastaan teollisuutta eikä välttämättä halua saada uusia suomenkielisiä asukkaitakaan. Siksi Neste huolehti monista asioista niin yksin kuin yhdessä kunnan kanssa. Yritys järjesti työntekijöille asuntoja, huolehti asuntolainojen takauksista ja tarjosi näiden käyttöön niin mökkejä Lapista kuin leirikeskuksen Emäsalossa.[19]

1960- ja 1970-luvuilla Nesteestä tuli Suomen suurin yritys samalla kun koko maa teollistui ja autokanta kasvoi. Öljynjalostuksen lisäksi Neste alkoi etsiä ja tuottaa öljyä ja kaasua sekä kehittää kemianteollisuutta.[15] Kylmän sodan ja siihen liittyvän bilateraalisen kaupan johdosta Suomen piti tuoda jotain Neuvostoliitosta, jos halusi viedä sinne jotain. Siksi Suomeen tuotiin venäläistä öljyä, jota Neste jalosti.[15]

Vuonna 1971 Neste osti puolet Keskon omistamasta Kesoilista.[20]

1970-luvulla Nesteen laivasto muodosti kantavuudeltaan (1,1 miljoonan dw-tonnia) kolmasosan Suomen kauppalaivastosta. Neste Shippingin suurimpia tankkereita olivat vetoisuudeltaan 114 000 dw-tonnin sisaralukset Tiiskeri (1969) ja Enskeri (1970) sekä vuonna 1979 käytettyinä ostetut, vuosikymmenen alussa rakennetut 259 000 dw-tonnin Jaarli, Jatuli ja Jurmo. [21]

Vuonna 1976 Suomeen valmistui ensimmäinen pilvenpiirtäjä, 83,6-metriä korkea Nesteen pääkonttori. Se rakennettiin Espoon Keilaniemeen, sillä Helsinki ei antanut rakennuslupaa niin korkealle rakennukselle.[22]

Vuonna 1980 toimitusjohtajaksi tuli Jaakko Ihamuotila.[16]

Yhtiö aloitti huoltamotoiminnan vuonna 1983.[18]

Vuonna 1990 Nesteen kansainvälinen öljykauppa muodosti sen liikevaihdosta noin puolet ja öljynjalostus neljäsosan. Vuonna 1991 sen liikevaihto oli 53,025 miljardia markkaa ja yhtiön palveluksessa oli 13 685 henkilöä.[16]

Kun Neuvostoliitto hajosi vuonna 1991, öljyä ei saatu itänaapurista aiempaan tapaan, vaan sitä piti etsiä muualta.[15] Neste oli rakentanut runsaasti kemianteollisuuden laitoksia ympäri Eurooppaa, mutta kun öljyn ja kemikaalituotteiden hinnat romahtivat, kemianteollisuus myytiin pois.[15]

Vuonna 1991 Nesteestä tuli Finnoilin pääomistaja. Myös Kesoil siirtyi kokonaan sen omistukseen. Vuonna 1992 Union-huoltamot muuttuivat Neste-huoltamoiksi, seuraavana vuonna sama tapahtui Finnoil-huoltamoille.[20]

Vuonna 1994 Neste alkoi toimia aiemmin Suomen rallina tunnetun kilpailun pääsponsorina.[23] Neste Rally Finland on ralliautoilun MM-sarjan osakilpailu, jota ajetaan kesäisin Keski-Suomessa.[24] Lokakuussa 2020 Neste lopetti Jyväskylän MM-rallin 26 vuotta kestäneen nimisponsoroinnin.[23]

Marraskuussa 1995 yhtiö listautui Helsingin pörssin päälistalle.[18]

1998–2005 (Neste osana Fortumia)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nesteen logo vuoteen 2005 asti (viimeinen asema 2021 asti Kemissä tällä tunnuksella)
Pääartikkeli: Fortum

Vuonna 1998 Neste ja Imatran Voima fuusioitiin Fortumiksi[15] ja Kesoil-huoltamot muuttuivat Neste-asemiksi.[20]

Toukokuussa 2004 Fortum Oil and Gas Oy jakautui kahtia: yhtiön öljyliiketoiminta siirtyi Fortum Oil Oyj:lle ja muu toiminta Fortum Heat and Gas Oy:lle.[18] Fortum Oil Oyj oli aluksi Fortum Oyj:n tytäryhtiö, mutta irtaantui Fortumista keväällä 2005 ja siitä syntyi Neste Oil Oyj.[25]

2005–2014 (Neste Oil Oyj)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nesteen logo vuodesta 2006 aina 1.4.2015 saakka, jolloin nimestä pudotettiin Oil -lopputermi pois

Neste Oil Oyj listautui pörssiin kesäkuussa 2005.[25] Ihamuotilan seuraajana toimitusjohtajana aloitti Risto Rinne.[26]

Vuonna 2008 Rinne jäi eläkkeelle ja hänen seuraajanaan toimitusjohtajana aloitti vuorineuvos Matti Lievonen.[27]

Marraskuussa 2010 Neste käynnisti Singaporessa maailman suurimman uusiutuvaa dieseliä valmistavan laitoksen, jonka tuotantokapasiteetti oli 800 000 tonnia vuodessa. Laitos käytti raaka-aineena palmuöljyä sekä muita uusiutuvia raaka-aineita, ja sen investointikustannukset olivat 550 miljoonaa euroa. Greenpeace vastusti palmuöljyn käyttöä sen ympäristövaikutuksien takia. Neste sitoutui käyttämään ainoastaan vastuullisesti tuotettua palmuöljyä. Palmuöljyn sertifiointia varten perustettuun RSPO-järjestöön kuului tuottajia, kansalais- ja ympäristöjärjestöjä sekä palmuöljyn käyttäjiä kuten isoja länsimaisia energia- ja kulutustavarayhtiöitä.[28]

Vuonna 2011 Rotterdamissa käynnistettiin laitos, joka vastasi kooltaan Singaporen laitosta.[29] Laitoksen investointikustannukset olivat 670 miljoonaa euroa.[30]

Huhtikuussa 2013 Neste kertoi aloittaneensa yhteistyön metsäkadon torjuntaan keskittyvän TFT-organisaation (The Forest Trust) kanssa.[31] Neste luopui varustamotoiminnasta ja myi vuoden 2013 aikana kahdeksan Neste Shippingin omistamaa alusta – viisi säiliöalusta ja kolme hinaajaa – Huoltovarmuuskeskuksen ja työeläkeyhtiö Ilmarisen puoliksi omistamalle laivayhtiölle, jolta Neste alkoi vuokrata aluksia. Omistajayhtiö toimii vain omistajana, liikennöinnistä huolehtii erillinen hoitovarustamo. Huoltovarmuudesta vastaaminen kuului Nesteen tehtäviin, mutta se sopi huonosti kansainvälisillä markkinoilla toimivalle yritykselle. Omistusvaihdoksen jälkeen miehistö pysyi suomalaisena ja laivat Suomen lipun alla. Neste Oil jätti itselleen kolme säiliöalusta sekä ruotsalaisen Stenan kanssa puoliksi omistetut laivat, jotka oli tarkoitus myydä myöhemmin. Niitä ei tarvittu huoltovarmuuden säilyttämiseen.[32]

2015–2019 (Neste Oyj)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Neste K (2016-2024)

Helmikuussa 2015 Neste kertoi vaihtavansa nimensä Neste Oil Oyj:stä Neste Oyj:ksi. Muutoksen taustalla oli kasvun hakeminen uusiutuvista raaka-aineista, kuten biopohjaisista kemianteollisuuden tuotteista. Lievosen mukaan yhtiö oli paitsi perinteinen öljynjalostaja, myös maailman suurin uusiutuvan dieselin valmistaja, joten fossiiliseen raakaöljyyn viittaava termi Oil ei antanut oikeaa kokonaiskuvaa yhtiöstä.[33] Nimi otettiin käyttöön kesäkuussa.[34]

Vuonna 2016 myös yhtiön Neste Oil -asemaketju lyhensi nimensä. Neste-ketjuun kuului lähes 800 asemaa Suomessa, minkä lisäksi sillä oli 258 asemaa Baltian maissa ja Venäjällä Pietarin alueella.[34]

Marraskuussa 2018 Lievosen jäädessä eläkkeelle hänen seuraajanaan aloitti belgialais-saksalainen Peter Vanacker.[27] Joulukuussa Neste ilmoitti tehneensä noin 1,4 miljardin euron arvoisen investointipäätöksen Singaporeen, joka lisää sen uusiutuvien tuotteiden kokonaiskapasiteettia Singaporessa vuosittain 1,3 miljoonalla tonnilla. Vuoteen 2022 mennessä Nesteen uusiutuvien tuotteiden vuotuisen kokonaistuotantokapasiteetin arvioitiin olevan lähes 4,5 miljoonaa tonnia.[35]

Helmikuussa 2019 Neste kertoi jakavansa uusiutuvien tuotteiden liiketoiminta-alueen toukokuusta alkaen kolmeen liiketoimintayksikköön: Renewable Aviation, Renewable Polymers and Chemicals ja Renewable Road Transportation sekä yhteen operatiiviseen alustaan (Renewables Platform), joka vastaa uusiutuvien tuotteiden tuotannon ja toimitusketjun johtamisesta ja kehittämisestä.[36]. Heinäkuussa Neste myi Venäjän-huoltamoketjunsa venäläiselle Tatneft- öljy- ja kaasujätille. Kauppaan kuului polttoaineterminaalin lisäksi 75 asemaa Pietarin alueella.[37] Neste oli Suomen suurin yhteisöveron maksaja.[38]

2020– (Neste Oyj)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maaliskuussa 2020 Neste sijoitti saksalaiseen Sunfire-yritykseen, joka kehittää korkean lämpötilan elektrolyysiteknologiaa. Sunfiren patentoimalla teknologialla voidaan tuottaa uusiutuvaa vetyä sekä muuntaa vettä ja hiilidioksidia petrokemian tuotteiden raaka-aineiksi.[39] Syyskuussa Neste aloitti Yt-neuvottelut, jotka koskivat Naantalin jalostamon sulkemista syksyyn 2022 mennessä, sillä fossiilisten polttoaineiden kysyntä oli heikentynyt globaalisti samalla kun ylikapasiteetti oli kasvamassa[40]. Naantaliin oli tarkoitus jättää terminaali- ja satamatoiminnat ja keskittää jalostamotoiminta Porvooseen. Porvoossa valmistetaan muun muassa vähärikkisiä polttoaineita ja kehitetään uusiutuvien ja kierrätysraaka-aineiden jalostamista. Bitumin tuotanto oli tarkoitus lopettaa.[9] Jalostamon sulkemisella ei ole suurta vaikutusta yhtiön tuotantomääriin, sillä Naantalin ja Porvoon tuotantolaitokset toimivat käytännössä yhtenä jalostamona. Naantalin jalostamon rooli oli syöttää syöttöainetta Porvoon jalostamolle.[41] Syyskuussa Neste myi osakkeensa Nynas AB:ssa Bitumina Industries -yritykselle. Neste oli omistanut yhtiöstä 49,99 prosenttia.[42]. Syyskuussa Neste, Fortum, Metsä Group ja Nokia voittivat Business Finlandin kilpailun, johon se oli haastanut kansainvälisesti toimivia yritysverkostojen vetureja ratkaisemaan merkittäviä tulevaisuuden haasteita. Business Finland lupasi rahoittaa hankkeita yhteensä 60 miljoonalla eurolla. Yritysten oma rahoitus, jolla ne lisäävät investointejaan tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin oli yhteensä satoja miljoonia euroja.[43]

Joulukuussa 2021 toimitusjohtaja Vanacker ilmoitti eroavansa yhtiöstä siirtyäkseen LyondellBasellin toimitusjohtajaksi.[44]

Maaliskuussa 2022 Neste ja yhdysvaltalainen Marathon Petroleum kertoivat perustavansa yhteisyrityksen, josta kumpikin omistaa puolet. Yritykset aikoivat sijoittaa yhteensä noin 1 800 miljoonaa euroa Marathonin Martinezissa sijaitsevan öljyjalostamon muutostöihin. Loppuvuodesta lähtien jalostamon oli tarkoitus tuottaa uusiutuvaa dieseliä vuosittain noin 2,1 miljoonaa tonnia.[45] Vanacker jatkoi tehtävässään huhtikuuhun 2022. Toukokuussa hänen seuraajanaan aloitti Matti Lehmus, joka oli oli työskennellyt yrityksessä vuodesta 1998 lähtien ja kuulunut Nesteen johtoryhmään vuodesta 2009 lähtien.[46] Toukokuussa 2024 Nesteen toimitusjohtajaksi nimitettiin Heikki Malinen.[2]

Organisaatio

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nesteen pääkonttori Espoon Keilaniemessä

Vuonna 2022 Nesteellä oli jalostamoja Porvoossa, Rotterdamissa ja Singaporessa. Porvoon jalostamolla tuotettiin sekä raakaöljypohjaisia tuotteita että uusiutuviin raaka-aineista valmistettuja tuotteita. Rotterdamissa ja Singaporessa tuotteita valmistettiin ainoastaan uusiutuvista raaka-aineista. Nesteellä oli Alankomaissa myös laitos Sluiskilissa, jossa esikäsiteltiin raaka-aineita jalostamoille.[47]

Kesäkuussa 2022 Nesteen johtoryhmään kuului toimitusjohtaja Matti Lehmuksen lisäksi Mercedes Alonso, Panu Kopra, Markku Korvenranta, Thorsten Lange, Carl Nyberg, Minna Aila, Hannele Jakosuo-Jansson, Lars Peter Lindfors, Martti Ala-Härkönen sekä Christian Ståhlberg.[48] Nesteen hallitukseen taas kuuluivat hallituksen puheenjohtaja Matti Kähkösen lisäksi John Abbott, Nick Elmslie, Martina Flöel, Just Jansz, Jari Rosendal, Eeva Sipilä, Johanna Söderström sekä Marco Wirén.[49]

Omistus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

30. syyskuuta 2023 Nesteen suurimmat osakkeenomistajat olivat:[50]

  1. Valtioneuvoston kanslia 44,22 %
  2. Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma 1,67 %
  3. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1,18 %
  4. Kansaneläkelaitos 0,79 %
  5. Kurikan kaupunki 0,60 %
  6. Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo 0,57 %
  7. Valtion Eläkerahasto 0,42 %

Tytäryhtiöitä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhtiön tytäryhtiöitä ovat olleet muun muassa Kesoil Oy, Neste Kide Oy, Isora Oy, Neste Polyeten AB (Ruotsi), Neste Polimeros S.A. (Portugali) ja Neste Chemicals N.V. (Belgia).[16]

Liiketoiminta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Syksyllä 2020 Neste oli jakautunut viiteen liiketoimintayksikköön Marketing & Services, Oil Products, Renewable Aviation, Renewable Polymers and Chemicals ja Renewable Road Transportation sekä operatiiviseen alustaan (Renewables Platform).[51]

Marketing & Services

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Neste Express Helsingin Suutarilassa
Pääartikkeli: Neste-asemaketjut

Marketing & Services vastaa muun muassa puhtaampien polttoaineiden[52] ja öljytuotteiden vähittäismyynnistä ja yhtiön huoltoasemaketjuista[51] Suomessa, Virossa, Latviassa ja Liettuassa.[53]

Neste on merkittävä öljytuotteiden markkinoija ja myyjä Suomessa. Tuotevalikoimaan kuuluvat bensiini, diesel, uusiutuva diesel, kevyt ja raskas polttoöljy, voiteluaineet, nestekaasu, lentopetroli, rikki ja liuottimet. Tuotteita myydään asemaverkoston kautta sekä suoratoimituksina ammattiliikenne-, teollisuus-, maatalous- ja lämmitysasiakkaille sekä jälleenmyyntiin.[52]

Vuonna 2020 Nesteellä oli yli 800 liikenne- ja automaattiasemasta muodostuvat Neste-asemaketjut, jotka toimivat Suomessa, Virossa, Latviassa ja Liettuassa. Yhtiön huoltoasemaketju on Suomen suurin. Ketjussa on useita asemaverkostoja: Neste, Neste K, miehittämättömät Neste Express -asemat sekä raskaan liikenteen Neste Truck -asemaverkosto.[54][55]

Oil Products

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oil Products -liiketoimintayksikkö tarjoaa korkealaatuisia[56] öljytuotteita[51] ja niihin liittyviä palveluja tie-, lento- ja meriliikenteelle sekä öljy- ja petrokemian teollisuudelle.[51]

Neste jalostaa raakaöljystä ja muista syöttöaineista esimerkiksi bensiinejä, dieselpolttoaineita, lento- ja laivaliikenteen polttoaineita, kevyitä ja raskaita polttoöljyjä, perusöljyjä, bensiinikomponentteja, erikoispolttoaineita, liuottimia ja bitumia.[57][58] Vuonna 2011 valmistusohjelmassa oli kymmeniä bensiinilaatuja, ja toista sataa lopputuotetta.[59] Raakaöljyn jalostuksen sivutuotteina valmistuu nesteiden lisäksi nestekaasuja, hiilidioksidia ja rikkiä. Kaikki erotellut komponentit raakaöljyn mukana olevaa hiekkaa ja suolaa lukuun ottamatta käytetään jatkojalostusprosessissa tai ne myydään erikseen. Monipuolinen tuotekirjon avulla voidaan valmistaa juuri sellaisia tuotteita, joista saadaan suurin tuotto.[59]

Vuonna 2019 suurin osa Nesteen käyttämästä raakaöljystä oli peräisin Venäjältä.[60] Venäläinen raakaöljy on ollut edullisempaa kuin esimerkiksi Pohjanmeren Brent-raakaöljy – myös kuljetusten näkökulmasta[58].

Renewable Aviation

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Renewable Aviation -liiketoimintayksikkö tuottaa uusiutuvia tuotteita lentoliikenteeseen.[51] Neste toimittaa uusiutuvaa lentopolttoainetta muun muassa Lufthansalle ja ruotsalaiselle Air BP:lle, joka toimittaa sitä edelleen viidelle Swedavian hallinnoimalle kentälle, kuten Arlandaan Tukholmassa.[61] Vuonna 2019 uusiutuvaa lentopolttoainetta tuotettiin Porvoossa. Vuonna 2019 Neste tuotti uusiutuvaa lentopolttoainetta noin satatuhatta tonnia vuodessa, sekä Euroopassa että kumppaneidensa kanssa Yhdysvalloissa[61]. Nesteen Singaporen jalostamon laajennuksen myötä ja mahdollisilla lisäinvestoinneilla Rotterdamin jalostamoon Neste pystyy valmistamaan vuosittain noin 1,5 miljoonaa tonnia uusiutuvaa lentopolttoainetta vuoteen 2023 mennessä[62]. Syyskuussa 2020 Neste Shell sopivat lisäävänsä uusiutuvista raaka-aineista valmistetun lentopolttoaineen tarjontaa.[62]

Neste on arvioinut, että käyttämällä sen uusiutuvaa lentopolttoainetta elinkaaritarkastelussa voidaan vähentää jopa 80 prosenttia hiilidioksidipäästöjä kerosiiniin verrattuna. Nesteen lentopolttoaine valmistetaan kokonaan jätteistä ja tähteistä, kuten käytetystä paistorasvasta. Palmuöljyä ei käytetä uusiutuvan lentopolttoaineen raaka-aineena.[61]

Nesteen lisäksi moni muukin yritys valmistaa lentoliikenteeseen sopivaa biopolttoainetta. Uusiin energiatekniikoihin perehtynyt professori Peter Lund piti vuonna 2019 Nesteen etuna muita valmistajia edullisempaa ja tehokkaampaa tuotantoprosessia ja sitä, että polttoaineen ominaisuudet voidaan räätälöidä tarkemmin. Nesteen uusiutuvasta lentopolttoaineesta ja kerosiinista voidaan tehdä sekoitus, jossa kerosiinia on vähintään puolet.[61]

Vuonna 2007 Neste alkoi tutkia leviä, mutta keskeytti tutkimuksen vuonna 2015. Vuonna 2019 se alkoi tutkia, voisiko levistä ja yhdyskuntajätteistä valmistaa lentopolttoainetta.[63]

Renewable Polymers and Chemicals

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Renewable Polymers and Chemicals -liiketoimintayksikkö kehittää uusiutuvia ja kiertotalousratkaisuja muovi- ja kemianteollisuudelle arvoketjukumppaniensa kanssa.[64] Kemianteollisuudessa yhtiön valmistamat uusiutuvat tuotteet voisivat korvata fossiiliset raaka-aineet esimerkiksi uusiutuvien liuotinten ja uusiutuvien muovien tuotannossa.[64]

Lokakuussa 2020 Neste, Covestro ja Borealis kertoivat yhteistyöstään, jossa Neste tuotti hiilivetyjä uusiutuvista raaka-aineista. Borealis valmisti hiilivedyistä fenolia, josta Covestro taas valmisti polykarbonaattimuovia. Polykarbonaatteja käytetään muun muassa autojen ajovaloissa ja ikkunapinnoitteissa.[65]

Renewable Road Transportation

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Renewable Road Transportation -liiketoimintayksikkö tuottaa uusiutuvia tuotteita tieliikenteen käyttöön.[51] Vuonna 2017 Neste oli maailman suurin uusiutuvan dieselin tuottaja 2,6 miljoonan tonnin vuosituotannollaan.[66] Vuonna 2019 uusiutuvien tuotteiden vuotuinen tuotantokapasiteetti oli 3,2 miljoonaa tonnia.[56] Yhtiö tuotti Neste MY uusiutuvaa dieseliä jalostamoillaan Porvoossa, Rotterdamissa ja Singaporessa.[67] VTT:n mukaan kokonaan uusiutuvista raaka-aineista valmistetun Neste MY uusiutuvan dieselin käyttö tuottaa keskimäärin 80-90 prosenttia tavallista dieseliä vähemmän kasvihuonekaasupäästöjä.[60]

Neste on kehittänyt NEXBTL-teknologian, jolla kasviöljyistä ja jätteistä, kuten elintarviketeollisuuden rasvajätteestä, voidaan valmistaa uusiutuvaa dieseliä. Teknologia mahdollistaa lähes minkä tahansa kasviöljyn tai eläinrasvan käytön raaka-aineena.[35] Yhtiö hyödyntää NEXBTL-teknologiaa myös uusiutuvan lentopolttoaineen sekä uusiutuvien kemikaalien kuten liuottimien ja biomuovin raaka-aineen valmistukseen. Teknologia perustuu kasviöljyjen ja eläinperäisten jäterasvojen vetykäsittelyyn kun taas perinteistä biodieseliä (FAME) valmistetaan esteröintimenetelmällä.[68]

Vuonna 2020 Suomessa myytävä Neste MY uusiutuva diesel valmistettiin 100-prosenttisesti jäte- ja tähderaaka-aineista.[69]

Yhtiön uusiutuvien raaka-aineiden valikoimaan kuuluvat muun muassa käytetty paistorasva, elintarviketeollisuuden eläinrasva- sekä kalarasvajäte[40], kasviöljytuotannon jätteet ja tähteet, tekninen maissiöljy, palmuöljy[60], rypsiöljy, soijaöljy[69].

Neste kartoittaa potentiaalisia ja skaalattavia raaka-aineita, esimerkiksi yhdyskuntajätteen, levän ja lignoselluloosan käyttöä.[40]

Renewables Platform

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nesteen Renewables Platform on niin kutsuttu operatiivinen alustaselvennä, joka vastaa uusiutuvien tuotteiden tuotannon ja toimitusketjun johtamisesta ja kehittämisestä, esimerkiksi tuotantokapasiteetin lisäämisestä ja tehokkaammasta raaka-aineiden hankinnasta.[51]

Kritiikki

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Palmuöljy

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nesteen biopolttoaineita on vuosien saatossa kritisoitu tutkijoiden ja ympäristöjärjestöjen toimesta niissä käytettävän palmuöljyn takia. Vaikka biopolttoaineiden on tarkoitus vähentää päästöjä, raaka-aineena käytetyn palmuöljyn katsotaan tuhoavan sademetsiä ja lisäävän ilmastopäästöjä.[70] Neste kertoi vuonna 2019 käyttävänsä vain vastuullisesti tuotettua, 100-prosenttisesti sertifioitua ja täysin jäljitettävissä olevaa palmuöljyä.[56] Mutta esimerkiksi ympäristöjärjestö Biofuelwatchin mukaan Neste ei kykene varmistamaan, että sen raaka-aineet eivät tule metsäkatoalueilta.[71]

Laittomat plantaasit Tesso Nilo suojelualueella

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2018 paljastui, että useat Nesteen palmuöljyn toimittajat olivat hankkineet raaka-aineita suojelualueen sisälle tehdyiltä laittomilta palmuplantaaseilta. WWF kertoi indonesialaisten ympäristöjärjestöjen Eyes on the Forest (EoF) -verkoston raportista, jonka mukaan palmuöljyä kasvatetaan Tesso Nilo-kansallispuiston sisäpuolella ja sen ympäristössä Sumatralla. Alueella elää erittäin uhanalaisia lajeja, kuten sumatrannorsuja ja -tiikereitä. Raportissa mainituista myllyistä viisi toimitti Nesteelle palmuöljyä ja esimerkiksi Asian Agri-yhtiön mylly oli jäänyt kiinni järjestön raporteissa kolme kertaa vuosien 2011 ja 2017 välillä.[72]

Laitonta toimintaa harjoittavien tehtaiden palmuöljy päätyi toimitusketjun eri vaiheissa neljälle suurelle palmuöljyn välittäjälle, jotka vastaavat 75 prosentista maailman palmuöljykaupasta ja joiden asiakkaita olivat muun muassa Colgate-Palmolive, Fuji Oil, Kellogg’s, Mars, Nestlé, PepsiCo, Procter & Gamble ja Unilever.

EoF saattoi jäljittää tuotantoketjun loppupään yritykset, koska kyseiset tuotemerkit olivat alkaneet julkaista yksityiskohtia tavarantoimittajistaan. EoF ja WWF kiittivät tuotemerkkejä avoimuudesta ja siitä, että ne olivat edistäneet palmuöljyn raaka-aineiden jäljitettävyyttä ja kehottivat muita yhtiöitä toimimaan samalla tavalla.[73]. Raportin jälkeen Neste otti yhteyttä Asian Agriin, joka on yksi Nesteen suurimmista palmuöljyntuottajista Indonesiassa. Asian Agri oli myös hakannut öljypalmua Tesso Nilon kansallispuiston sisällä.

Palmuöljyn sivutuotteiden jäteluokitus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nestettä on kritisoitu siitä, että merkittävä osa sen käyttämistä jätteistä ja tähteistä on palmuöljyn sivutuotteita. Vuonna 2018 Nesteen myymän dieselin raaka-aineista jätteitä ja tähteitä oli 83 prosenttia, loput 17 prosenttia oli kasviöljyä eli käytännössä palmuöljyä.[74]

Palmuöljyn tuotannossa syntyy sivutuotetta nimeltä palmuöljyn rasvahappotisle (PFAD). Asiantuntija arvioi vuonna 2021, että noin puolet uusiutuvasta dieselistä Suomessa on palmuöljyn rasvahappotislettä. Neste kuitenkin salaa tisleen määrän polttoaineessaan kilpailullisista syistä.[75] Ympäristöjärjestöt ja tutkijat ovat kritisoineet tisleen käyttöä sen ympäristö- ja ilmastohaittojen takia. Kun sademetsäkadon aiheuttamat epäsuorat päästöt otetaan huomioon, tisleestä valmistettu polttoaine saattaa aiheuttaa jopa enemmän päästöjä kuin tavallinen diesel.[76]

EU:n biopolttoaineiden kestävyyskriteerit mahdollistavat PFAD:n käytön biopolttoaineissa, jos se on luokiteltu jäsenmaassa jätteeksi. Monet EU-maat ovat kuitenkin ympäristösyistä poistaneet jäteluokituksen, kuten Iso-Britannia, Ranska, Norja ja Ruotsi.[75] Jätteiden osuus polttoaineen raaka-aineissa vaikuttaa siihen, millaiset päästöarvot sille EU:n direktiivin kaavoissa lasketaan. Ilman jäteluokitusta tisleestä valmistettu biopolttoaine tuottaa todellisuudessa vähintään yhtä paljon päästöjä kuin fossiilinen diesel.[77]

Vasemmistoliiton kansanedustaja Hanna Sarkkinen jätti lokakuussa 2019 kirjallisen kysymyksen eduskunnalle, jossa hän vaati rasvahappotisleen jäteluokituksen poistamista. Kysymykseen vastasi kieltävästi elinkeinoministeri Katri Kulmuni. Vastauksessa todettiin, ettei biopolttoaineiden raaka-ainepohjaa tule tarpeettomasti rajoittaa. Kulmunin mukaan tämä heikentäisi biopolttoaineita tuottavien yritysten toimintaedellytyksiä.[78]

Vuonna 2019 Nesteen käyttämästä PFAD-sivutuotteesta kaikki ei ollut vielä sertifioitua, mutta täyden jäljitettävyyden piti yhtiön mukaan onnistua parin vuoden kuluttua.[74] Sertifioinnin pitäisi taata, ettei plantaaseja ole raivattu sademetsiin. WWF hyväksyy sertifioidun palmuöljyn, Greenpeace sen sijaan vastustaa sekä palmuöljyn että PFAD:n käyttöä. Vuonna 2019 Neste ei kertonut kuinka paljon Suomessa myydystä uusiutuvasta dieselistä oli PFAD:tä.

Neste MY -brändiä myydään globaalisti, ja vaikka tuote on ulkomailla samanlaista[60], siihen liitetyt päästövähennyslupaukset vaihtelevat markkinoiden mukaan. Sen jälkeen kun Ruotsi muutti PFAD-luokitustaan, PFAD-pohjaiset tuotteet eivät ole siellä niin houkuttelevia kuin Suomessa.[74] Suomessa myytävä MY -diesel valmistetaan kokonaan jätteistä ja tähteistä, mutta muualla sekaan pannaan myös kasviöljyä, kuten palmuöljyä.[60]

Pakkotyö ja seksuaalinen väkivalta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hollantilainen Milieudefensie-ympäristöjärjestö julkaisi marraskuussa 2021 raportin, jonka mukaan Nesteen PFAD alihankkijat ovat syyllistyneet sademetsäkatoon Kaakkois-Aasiassa vuodesta 2019 lähtien.[79] Raportti listaa kahdeksantoista ympäristötuhoihin yhdistettyä palmuöljy-yhtiötä Kaakkois-Aasiassa, joilta Neste hankkii palmuöljyn rasvahappotislettä. Milieudefensie laskee, että kulotuksen, hakkuiden ja maaperän tuhoutumisen myötä yhtiöt ovat aiheuttaneet tammikuun 2019 ja elokuun 2020 välisenä aikana lähes 10 000 hehtaarin metsäkadon.

Ympäristötuhojen lisäksi alihankkijoita syytetään ihmisoikeusloukkauksista ja työntekijöiden kaltoinkohtelusta. Raportissa mainitaan esimerkiksi Nesteen alihankkija Sime Darby, jonka plantaaseilla on havaittu viitteitä seksuaalisesta väkivallasta, työntekijöiden pahoinpitelyistä ja esimerkiksi lapsityövoiman käytöstä.[80]

Hiilineutraaliustavoite

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nesteen tavoitteena on saavuttaa hiilineutraali tuotanto vuoteen 2035 mennessä[9]. Tällä Neste viittaa niihin päästöihin, jotka syntyvät yhtiön omasta toiminnasta (scope 1), sekä niihin, jotka syntyvät Nesteen käyttämän energian tuotannossa (scope 2)[81]. Näistä syntyi vuonna 2020 noin 2,8 miljoonan tonnin hiilidioksidipäästöt[81]. Nesteen hiilineutraaliustavoitteeseen eivät kuulu yrityksen toiminnasta epäsuorasti aiheutuvat scope 3 -päästöt, jotka muodostavat n. 95 % Nesteen päästöistä – yli 47 miljoonaa tonnia.[81].

Tunnustuksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Vuonna 2013 Neste oli ainoa energiayhtiö, joka pääsi yritysten ympäristötoimien maailman johtajana ympäristövaikutuksia käsittelevässä voittoa tavoittelemattomassa Climate Disclosure Project -ohjelmassa (CDP) Leadership-luokkaan kolmessa eri ohjelmassa.[82]
  • Marraskuussa 2013 RSPO luovutti Neste Oilille maailman ensimmäisenä yhtiönä entistä vaativamman sertifiointijärjestelmän mukaisen RSPO-RED-toimitusketjusertifikaatin.[83]
  • Helmikuussa 2014 Talouselämä-lehti valitsi Neste Oilin uusiutuvan polttoaineen 2000-luvun mullistavimmaksi suomalaiseksi bisnesinnovaatioksi.[84]
  • Vuonna 2018 Neste valittiin maailman toiseksi vastuullisimmaksi yritykseksi.[67] Vuonna 2019 ja 2020 Neste valittiin jälleen yhdeksi maailman vastuullisimmista yrityksistä. Neste sijoittui molempina vuosina sijalle 3.[85]
  • Lokakuussa 2019 konsulttiyhtiö Innosight listasi Nesteen yhdeksi 2010-luvulla parhaiten toimintaansa muuttaneista yhtiöistä.[60]
  • Neste on valittu maailman teknologiayhtiöiden kestävän kehityksen panostuksia mittaavaan Dow Jones Sustainability -indeksiin (DJSI)[86] vuosina 2007–2019.[87]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e Vuosikertomus 2021 Neste. Viitattu 15.6.2022.
  2. ↑ a b Heikki Malinen siirtyy Outokummusta johtamaan Nestettä Yle Uutiset. 2.5.2024. Viitattu 28.10.2024.
  3. ↑ a b Tiedot yrityksestä: Neste Oyj Asiakastieto. Viitattu 8.11.2023.
  4. ↑ Neste now world’s largest producer of renewable fuels from waste and residues - News Display Page - Cleantech Finland www.cleantechfinland.com. Arkistoitu 22.8.2017. Viitattu 22.8.2017. (englanti)
  5. ↑ Ossi Kurki-Suonio: Neste hyötyy Ruotsin verotuesta biopolttoaineille – Jatko vaakalaudalla Talouselämä. Viitattu 14.10.2020.
  6. ↑ Which Airlines Use Sustainable Aviation Fuel? Simple Flying. 13.10.2020. Viitattu 15.10.2020. (englanti)
  7. ↑ Neste to lead its renewable polymers and chemicals business from Germany Bioenergy International. 7.10.2019. Viitattu 14.10.2020. (englanti)
  8. ↑ TE500 Talouselämä. Viitattu 16.6.2022.
  9. ↑ a b c d Yle seuraa: Neste harkitsee Naantalin jalostamon sulkemista, koska fossiilisten öljytuotteiden kysyntä laskee ja kilpailukyky ei riitä Yle Uutiset. Viitattu 13.10.2020.
  10. ↑ Muutosmatkamme Neste. 26.5.2020. Viitattu 15.10.2020.
  11. ↑ Rönnholm, Mikko: Mikko Rönnholmin aliokirjoitus: Jalostamo päätettiin rakentaa Naantaliin 50 vuotta sitten (osastolla: pääkirjoitus. ISSN 0356-133X) ts.fi, Turun Sanomien verkkojulkaisu. 17.12.2004. Turku: Turun Sanomat Oy. Arkistoitu 4.2.2017. Viitattu 6.1.2017.
  12. ↑ Pääkkönen, Sirpa: Talon korkuiset bensiinisäiliöt vuoren sisällä (osastolla: Helsingin Sanomat 50 vuotta sitten. ISSN 1239-257X) hs.fi, Helsingin Sanomien verkkopalvelu. 10.11.1996. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 29.12.2016.
  13. ↑ Suominen, Jarno: ”2.1 Jalostamon perustaminen”, Naantalin öljynjalostamon höyrynjakeluverkon PI-kaavion luominen, s. 7–8. (Prosessitekniikan koulutusohjelma, Tekniikka. Opinnäytetyö) Imatra: Saimaan ammattikorkeakoulu, 2011. Teoksen verkkoversio (pdf).
  14. ↑ Rönnholm, Mikko: Naantalin osana on tunnustaa ja tunnistaa oma tilansa ja toimia. (Osastolla: pääkirjoitus. Naantalin kaupungin tiedotuslehti) Nasta, 2015, nro 2, s. 2. Naantali: Naantalin kaupunki. Virhe: Virheellinen ISSN-tunniste Artikkelin verkkoversio. Viitattu 6.1.2017. (Arkistoitu – Internet Archive)
  15. ↑ a b c d e f g Aikajana | Nesteen vuodet Helsingin Sanomat. 26.3.2016. Viitattu 13.10.2020.
  16. ↑ a b c d e Weilin + Göösin tietosanakirja 3, "Neste Oy", s. 1316. Weilin + Göös, 1993.
  17. ↑ Junttila, Veli: Veli Junttilan Suomi 1948 -kolumni: Naantalissa suurpalo (ISSN 0356-133X) ts.fi, Turun Sanomien verkkojulkaisu. 26.7.1998. Turku: Turun Sanomat Oy. Arkistoitu 4.2.2017. Viitattu 6.1.2017.
  18. ↑ a b c d e Neste Oyj (vanha) — Osakehistoria www.porssitieto.fi. Viitattu 13.10.2020.
  19. ↑ Nesteen jalostamon hurja syntyhistoria – juopottelua, tappeluita ja taivasalla asumista Yle Uutiset. Viitattu 13.10.2020.
  20. ↑ a b c Kesoil-huoltamot muuttuvat ensi... Helsingin Sanomat. 19.11.1997. Viitattu 13.10.2020.
  21. ↑ Jaarlin, Jatulin ja Jurmon ansiosta Neste kuljettaa 80 pros. öljystä. Helsingin Sanomat, 7.8.1979, s. 15. Näköislehden aukeama (tilaajille).
  22. ↑ Eeva Törmänen: Keilaniemeen nousi vuonna 1976 ensimmäinen suomalainen pilvenpiirtäjä Tekniikkatalous. Viitattu 13.10.2020.
  23. ↑ a b Suomen MM-ralli joutuu vaihtamaan nimensä – pääsponsori Neste teki kovan päätöksen Ilta-Sanomat. 15.10.2020. Viitattu 15.10.2020.
  24. ↑ Neste Rallissa isoimmat yllätysnimet Hayden Paddon ja Craig Breen Yle Uutiset. Viitattu 14.10.2020.
  25. ↑ a b Fortumin omistajat saavat kevään jakautumisessa Neste Oilin osakkeita ts.fi. 11.3.2005. Arkistoitu 14.10.2020. Viitattu 13.10.2020.
  26. ↑ Rapeli, Katja: Neste Oilin toimitusjohtaja vaihtuu Arvopaperi. 4.9.2008. Viitattu 11.7.2019.
  27. ↑ a b Neste saa uuden toimitusjohtajan – Lievonen jää eläkkeelle is.fi. 9.2.2018. Taloussanomat. Viitattu 9.2.2018.
  28. ↑ Singaporen talouskehitysyhtiö: Neste Oililla on vastuu palmuöljystä Helsingin Sanomat. 16.1.2008. Viitattu 12.10.2020.
  29. ↑ Neste rakentaa biodiesellaitoksen Rotterdamiin Yle Uutiset. Viitattu 12.10.2020.
  30. ↑ Katja Rapeli: Neste Oil rakentaa biodiesel-tehtaan Hollantiin Arvopaperi. Viitattu 12.10.2020.
  31. ↑ Biodiesel Magazine - The Latest News and Data About Biodiesel Production www.biodieselmagazine.com. Viitattu 12.10.2020. (englanniksi)
  32. ↑ Arola, Heikki: Neste Oil luopuu laivoistaan Helsingin Sanomat. 20.9.2013. Viitattu 30.11.2020.
  33. ↑ Neste Oil aikoo palauttaa vanhan nimensä Ilta-Sanomat. 4.2.2015. Viitattu 12.10.2020.
  34. ↑ a b Neste Oil muuttuu Nesteeksi Keskisuomalainen. 29.3.2016. Viitattu 12.10.2020.
  35. ↑ a b Antti Mustonen: Neste tekee hurjan investoinnin Singaporeen, peräti 1,4 miljardia euroa uusiutuviin polttoaineisiin Tekniikkatalous. Viitattu 12.10.2020.
  36. ↑ Neste jakaa uusiutuvat tuotteet kolmeen liiketoimintayksikköön Ilta-Sanomat. 19.2.2019. Viitattu 13.10.2020.
  37. ↑ Neste myy Venäjän-huoltoasemansa Tafneft-yhtiölle – kotimainen ketju on ollut suomalaistankkaajien suosiossa Venäjällä Yle Uutiset. Viitattu 13.10.2020.
  38. ↑ Tulot ja verot 2019 | Neste nousi yrityksistä ylivoimaisesti suurimmaksi veronmaksajaksi Helsingin Sanomat. 3.11.2020. Viitattu 3.11.2020.
  39. ↑ Tekniikkatalous: Uusiutuva vety panee energiamarkkinat uuteen jakoon, myös Neste, Wärtsilä ja SSAB mukana – tästä on kyse Tekniikkatalous. Viitattu 26.10.2020.
  40. ↑ a b c Arvopaperi: Maailman öljyjätit rynnivät nyt pörssitähti Nesteen apajille – Toimitusjohtaja Peter Vanacker kertoo, miksi hän ei ole huolissaan Arvopaperi. Viitattu 19.10.2020.
  41. ↑ HVK ja Neste: Naantalin jalostamon sulkeminen ei heikennä Suomen huoltovarmuutta www.aamulehti.fi. Arkistoitu 14.10.2020. Viitattu 13.10.2020.
  42. ↑ Jukka Lehtinen: Neste myy Nynasin osakkeensa Kauppalehti. Viitattu 14.10.2020.
  43. ↑ Business Finland: Neste, Fortum, Metsä Group ja Nokia sitoutuneet lisäämään tutkimusta Suomessa Yle Uutiset. Viitattu 13.10.2020.
  44. ↑ Nimitykset | Nesteen jättävä Peter Vanacker siirtyy Lyondell Basellin toimitusjohtajaksi Helsingin Sanomat. 13.12.2021. Viitattu 15.6.2022.
  45. ↑ Investoinnit | Sijoittajat riemastuivat Nesteen miljardi-investoinnista Yhdysvaltoihin – osake 15 prosentin nousussa Helsingin Sanomat. 2.3.2022. Viitattu 15.6.2022.
  46. ↑ Nesteen uudeksi toimitusjohtajaksi Matti Lehmus Yle Uutiset. 23.3.2022. Viitattu 15.6.2022.
  47. ↑ Tuotanto Neste. 28.5.2020. Viitattu 15.6.2022.
  48. ↑ Toimitusjohtaja ja johtoryhmä Neste worldwide. Arkistoitu 8.6.2020. Viitattu 15.6.2022.}
  49. ↑ Hallitus Neste. Viitattu 15.6.2022.
  50. ↑ Osakkeenomistajat Neste. Arkistoitu 8.6.2020. Viitattu 22.10.2023.
  51. ↑ a b c d e f g Tietoa Nesteestä Neste. 25.5.2020. Viitattu 13.10.2020.
  52. ↑ a b Marketing & Services Neste. 31.1.2020. Viitattu 15.10.2020.
  53. ↑ Oil and Gas Press: Neste MY Renewable Diesel hits new milestone Neste Corporation. 22.9.2020. Oil and Gas Press. Arkistoitu 6.8.2021. Viitattu 15.10.2020.
  54. ↑ Neste-asemat – Maailman suurin suomalainen asemaverkosto Neste. 21.12.2015. Viitattu 12.10.2020.
  55. ↑ Neste maps Neste. Viitattu 12.10.2020.
  56. ↑ a b c Vuosikertomus 2019 Neste. Viitattu 14.8.2020.
  57. ↑ Nynas freed from US sanctions on Venezuela: Update www.argusmedia.com. 12.5.2020. Viitattu 15.10.2020. (englanniksi)
  58. ↑ a b Öljytuotteet Neste. 30.1.2020. Viitattu 15.10.2020.
  59. ↑ a b Janne Tervola: Pura ja kasaa Tekniikkatalous. Viitattu 13.10.2020.
  60. ↑ a b c d e f Nesteellä on käsissään kultakaivos, jonka vuoksi yhtiö yrittää nyt kahmia itselleen Kiinan ravintoloiden paistorasvat Helsingin Sanomat. 9.11.2019. Viitattu 13.10.2020.
  61. ↑ a b c d Neste kaavailee uusiutuvalle lentopolttoaineelleen isoa roolia: yhtiö aikoo kymmenkertaistaa sen tuotannon Helsingin Sanomat. 12.10.2019. Viitattu 13.10.2020.
  62. ↑ a b Jukka Lehtinen: Neste ja Shell alkavat lisäämään uusiutuvan lentopolttoaineen tarjontaa Arvopaperi. Viitattu 15.10.2020.
  63. ↑ Niina Setälä: Neste kiinnostui uudestaan levän tutkimisesta – mahdollinen lentopolttoaineiden raaka-aine Tekniikkatalous. Viitattu 21.10.2020.
  64. ↑ a b Muovien kiertotalousratkaisuja Neste. 24.2.2020. Viitattu 15.10.2020.
  65. ↑ Sofia Virtanen: Kolmen yhtiön yhteistyön tulos: Nesteen uusiutuvista hiilivedyistä valmistui 1 000 tonnia fenolia, jota käytetään nyt polykarbonaattimuovien valmistukseen Kauppalehti. Viitattu 21.10.2020.
  66. ↑ Uusiutuva diesel siivitti Nesteen ennätystulokseen Yle Uutiset. Viitattu 12.10.2020.
  67. ↑ a b Hajuton ja näyttää vedeltä - tiedätkö, mistä kuvan diesel on valmistettu? www.iltalehti.fi. Viitattu 12.10.2020.
  68. ↑ Vaihtoehtoiset polttoaineet raskaassa liikenteessä – missä mennään? Moottori. Viitattu 19.10.2020.
  69. ↑ a b Laaja valikoima uusiutuvia raaka-aineita Neste. 28.2.2020. Viitattu 19.10.2020.
  70. ↑ The land use change impact of biofuels consumed in the EU 27.8.2015. Euroopan komissio. Viitattu 23.7.2022.
  71. ↑ NESTE: THE FINNISH COMPANY PREPARING TO PUT PALM OIL IN AIRCRAFT FUEL TANKS Joulukuu 2018. Biofuelwatch.
  72. ↑ EoF: Investigative Report: Enough is Enough eyesontheforest.or.id.
  73. ↑ WWF: Tunnetut brändit romuttavat lupauksensa käyttämällä laittomilla viljelmillä tuotettua palmuöljyä – mukana Neste, Nestlé ja Kellogg's Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 12.10.2020.
  74. ↑ a b c Pekka Lähteenmäki: Neste myy yhtä tuotetta monessa maassa, mutta sen lupaukset päästövähennyksistä vaihtelevat markkinoittain Talouselämä. Viitattu 12.10.2020.
  75. ↑ a b Elias Huuhtanen: Valtio tukee verohelpotuksilla palmuöljyn tislettä sisältävää biopolttoainetta – naapurimaat luopuneet kiistellystä raaka-aineesta Yle. 3.2.2021.
  76. ↑ Kari Ikävalko: Tutkijan väite: Nesteen biodiesel lisää reippaasti ilmastopäästöjä – Neste pitää raaka-ainettaan jätteenä Yle. 1.3.2020.
  77. ↑ H. Xu, U. Lee, M. Wang: Life-cycle energy use and greenhouse gas emissions of palm fatty acid distillate derived renewable diesel. Renewable and Sustainable Energy Reviews, 1.12.2020, 134. vsk, s. 110144. doi:10.1016/j.rser.2020.110144 ISSN 1364-0321 Artikkelin verkkoversio. (englanti)
  78. ↑ Hanna Sarkkinen: Kirjallinen kysymys KK 238/2019 vp 18.10.2019. Eduskunta.
  79. ↑ Kuepper, Barbara and Hulsens, Jonas: The Dark Side of Neste's Biofuel Production Marraskuu 2021. Milieudefensie.
  80. ↑ Palm oil labor abuses linked to world’s top brands, banks AP NEWS. 22.4.2021. Viitattu 23.7.2022. (englanniksi)
  81. ↑ a b c Ilmasto | HS selvitti: Suuryritykset lupaavat olla ”hiilineutraaleja” mutta tarkoittavat sillä aivan eri asioita Helsingin Sanomat. 28.3.2021. Viitattu 2.5.2021.
  82. ↑ Neste nousi maailman vastuullisimpien kermaan. Kemia-lehti, 2013, s. 8. Artikkelin verkkoversio. (Arkistoitu – Internet Archive)
  83. ↑ Strengthening of commitments to sustainable palm oil by stakeholders at close of worlds largest palm oil meeting 14.11.2013. Roundtable on Sustainable Palm Oil. Viitattu 20.5.2014.
  84. ↑ Talouselämä valitsi! 2000-luvun mullistavin bisnesinnovaatio on... 28.2.2014. Talouselämä. Arkistoitu 8.7.2014. Viitattu 20.5.2014.
  85. ↑ Neste ranked as the world’s 3rd most sustainable company in 2020 Global 100 Bioenergy International. 21.1.2020. Viitattu 15.10.2020. (englanti)
  86. ↑ Neljä suomalaisyritystä mukaan Dow Jonesin kestävän kehityksen indeksiin Yle Uutiset. Viitattu 26.10.2020.
  87. ↑ Tunnustukset ja arvioinnit Neste. 22.5.2020. Viitattu 21.10.2020.

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Saastamoinen, Jukka: Brezhnevin katoksessa ja muita juttuja Nesteestä. WSOY, 2007. ISBN 978-951-032997-9
  • Kuisma, Markku: Kylmä sota, kuuma öljy - Neste, Suomi ja kaksi Eurooppaa. WSOY, 1997. ISBN 951-0-20811-6

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Neste.
Huoltoasemat Suomessa
asemaketju (tuotemerkin) omistaja
ABC | ABC Deli S-ryhmä
Gulf Hinduja Group → Gulf Oil Corporation → Us-Parts Finn-Am
Neste | Neste Express Neste
Ritoil Risto Rämä → Ritoil
Seo Suomalainen Energiaosuuskunta (SEO, Seo)
St1 | Shell | Shell Express St1 Nordic → St1
Teboil | Teboil Express Lukoil → Teboil
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Neste_(yritys)&oldid=22851464”