SSAB

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
SSAB AB
Yritysmuoto aktiebolag
Osake OMXS: SSAB A
OMXS: SSAB B
OMXH: SSAB A
OMXH: SSAB B
Markkina-arvo Nousua 31,4 mrd. SEK (31.12.2016)[1]
ISIN SE0000171100
Perustettu 1918
Toimitusjohtaja Martin Lindqvist
Puheenjohtaja Lennart Evrell
Avainhenkilöt
Kotipaikka Tukholma, Ruotsi
Toimiala terästeollisuus
Liikevaihto Laskua 55,35 mrd. SEK (2016)[1]
Liikevoitto Nousua 1,2 mrd. SEK (2016)[1]
Tilikauden tulos Nousua 943 milj. SEK (2016)[1]
Henkilöstö Laskua 14 980 (31.12.2016)[1]
Kotisivu www.ssab.fi

SSAB AB (aikaisemmin Svenskt Stål AB) on ruotsalainen teollisuuskonserni, joka on Pohjoismaiden suurin teräksen tuottaja.[2] SSAB toimii maailmanlaajuisesti 45 maassa,[3] ja sen omistajat ovat pohjoismaisia ja yhdysvaltalaisia. SSAB:n tuotteita ovat pitkälle kehitetyt lujat teräkset, nuorrutusteräkset, nauha-, levy- ja putkituotteet sekä rakentamisen ratkaisut.[4]

Tammikuussa 2014 kerrottiin, että SSAB hankkii omistukseensa suomalaisen Rautaruukin osakevaihtojärjestelyin.[5] SSAB:n osakkeiden noteeraaminen aloitettiin kaupan seurauksena Helsingin pörssissä 1. elokuuta 2014.[6] Laskemalla SSAB:n ja Rautaruukin liikevaihdot yhteen vuodelta 2013 summaksi saatiin alustavasti noin 6,4 miljardia euroa. SSAB:llä oli elokuussa 2014 noin 17 300 työntekijää. Yhtiö tuottaa noin 8,8 miljoonaa tonnia terästä vuodessa, ja sen suurimmat terästuotantotehtaat sijaitsevat Oxelösundissa, Borlängessä ja Luulajassa, Raahessa, Hämeenlinnassa, Montpelierissä ja Mobilessa.[4]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

SSAB:n historia ulottuu vuoteen 1878, jolloin Dormarvets Jernverk aloitti toimintansa. Yhtiö alkoi valmistaa teräsnauhaa vuonna 1899, ja vuonna 1913 se valmisti kahdeksasosan Ruotsin harkkoraudasta. Ensimmäinen tehdas rakennettiin vuosien 1914–1919 aikana. Tehtaassa oli masuuneita, koksaamoja, voimalaitoksia, konepajoja, venesatamia, toimistoja ja asuntoja.[7]

SSAB Svensk Stål AB syntyi vuonna 1978, kun Borlängessä sijainnut Domnarvets Jernverk ja Luulajassa sijainnut Norbottens Järnverk sekä Oxelösunds Järnverk yhdistyivät. Terästeollisuudella oli tuolloin tarve uudistua, kun tuotantovälineet olivat vanhanaikaisia, markkinoilla oli ylitarjontaa, Euroopassa elettiin öljykriisin jälkeen vaikeita vuosia ja kilpailu uusista edullisten kustannusten tuotantomaista kasvoi. Yrityksen pääomistaja oli Ruotsin valtio. Pörssiin se meni vuonna 1988. Vuonna 2007 SSAB osti kanadalaisen IPSCO-teräsvalmistajan. Vuonna 2010 yritysrakenne meni uusiksi ja se jaettiin kolmeen maantieteelliseen liiketoiminta-alueeseen: EMEA, Amerikat ja APAC.[3][7][8]

Vuonna 2012 SSAB:n liikevaihto oli noin 4,5 miljardia euroa, kun Rautaruukilla liikevaihtoa oli noin 2,8 miljardia euroa. Vuosittainen teräksen tuotantokapasiteetti SSAB:lla on ollut noin kuusi miljoonaa tonnia, kaksi kertaa enemmän kuin Rautaruukilla. Yritykset tuottivat pitkälti samoja teräksen peruslaatuja sekä erikoislujia teräksiä esimerkiksi kaivosteollisuuden tai kuljetusten tarpeisiin. Yhtiöt kilpailivat kovasti keskenään erityisesti Pohjois-Euroopassa. SSAB, samoin kuin koko eurooppalainen terästeollisuus, on ollut kovissa vaikeuksissa huonon taloustilanteen ja pienentyneen kysynnän vuoksi. Vuosien 2011–2013 aikana yhtiön pörssiarvo on noin puolittunut ja tammi-syyskuussa 2013 SSAB teki noin 96 miljoonan euron liiketappion.[3]

Tammikuussa 2014 SSAB:n hallituksen puheenjohtaja Sverker Martin-Löf syytti alan huolista ja lisäkustannuksista paitsi Euroopan huonoa taloustilannetta, myös idästä tulevaa kasvavaa kilpailua ja eurooppalaisia viranomaisia. Hänen mukaansa nykyisestä eurooppalaisesta ilmastopolitiikasta seuraa se, että tehokkaimmin toimivien tuotantolaitosten toimintaa Euroopassa joudutaan rajoittamaan, minkä vuoksi maailmaan tulee entistäkin enemmän hiilidioksidia muualta.[9]

Tammikuussa 2014 julkistettua yhdistymistä Rautaruukkiin perusteltiin eritoten tarpeella säästää ja muuttaa yhtiöiden kulurakennetta pysyvästi. ”On raja sille, kuinka paljon yhtiö voi säästää yksin”, totesi Rautaruukin hallituksen puheenjohtaja Kim Gran. Yhtiöt olivat laskeneet, että yhdistymisen myötä tulisi noin 150 miljoonaa euron vuosittaiset säästöt. Yhdistymissuunnitelmiin ei kuulunut yhdenkään tuotantolaitoksen pysyvää sulkemista Suomessa tai Ruotsissa. Henkilöstön uskottiin vähenevän yhdistymistä seuraavan kolmen vuoden aikana vajaat 900 työntekijää (noin 5 %) pääasiassa Suomessa ja Ruotsissa.[9]

SSAB:n osakekauppa Helsingin pörssissä alkoi 1. elokuuta 2014.[6] Rautaruukki sai pörssiltä elokuussa 2014 100 000 euron sakot ja varoituksen sääntöjen rikkomisesta. Helsingin pörssin kurinpitolautakunta epäili, että pörssin yhteyshenkilöiksi oli nimetty henkilöitä, jotka eivät olleet kunnolla perillä Rautaruukin asioista. Kurinpitolautakunta alkoi tutkia asiaa tammikuussa 2014, kun SSABn ja Rautaruukin yhdistymisestä tiedotettiin. Kävi ilmi, että Rautaruukki oli käynyt neuvotteluja teräsliiketoimintansa yhdistämisestä SSAB:n kanssa jo marraskuusta 2011 alkaen, jolloin hankkeelle oli perustettu sisäpiirirekisteri. Elo-syyskuussa 2013 Helsingin pörssissä havaittiin poikkeuksellisia piirteitä Rautaruukin osakkeiden kaupankäynnissä: yhtiön osakkeen hinta ja kaupankäyntimäärät nousivat useita kertoja huomattavasti. Pörssin markkinavalvonta kysyi Rautaruukilta syitä osakkeen poikkeukselliseen kurssikehitykseen, mutta yhtiö ei kertonut niitä. Pörssi piti rikkomusta vakavana ottaen huomioon yritysjärjestelyn koon ja tärkeyden yhtiölle.[10] Rautaruukin mukaan sillä ei ollut velvollisuutta antaa pörssin markkinavalvojalle tietoja, koska keskustelut SSAB:n kanssa olivat olleet alustavia ja elokuussa 2013 neuvottelut olivat keskeytyneet.[11]

Organisaatio

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuussa 2014 yritys koostui viidestä divisioonasta:[4]

  1. SSAB Special Steels -divisioonassa valmistetaan pitkälle kehitettyä lujaa terästä ja nuorrutusterästä
  2. SSAB Europe -divisioona valmistaa nauha-, kvarttolevy- ja putkituotteita
  3. SSAB Americas -divisioona valmistaa kvarttolevytuotteita Yhdysvalloissa
  4. Tibnor -divisioona jakelee Pohjoismaissa terästä
  5. Ruukki Construction -divisioona tarjoaa energiatehokkaita rakentamisen ratkaisuja

Tuotemerkkejä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

SSAB:n tuotemerkkejä ovat:[12]

  • Hardox
  • Strenx
  • Docol
  • GreenCoat
  • Toolox
  • Armox
  • SSAB Boron
  • SSAB Domex
  • SSAB Form
  • SSAB Laser
  • SSAB Weathering
  • SSAB Multisteel
  • Hardox In My Body
  • My Inner Strenx
  • Hardox Wearparts

Tehtaat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
SSAB:n terästehtaat Luulajassa

SSAB:n suurimmat tehtaat Ruotsissa ovat:

Rautaruukilta SSAB:lle siirtyneet tehtaat:

Lisäksi SSAB:llä on Yhdysvalloissa tehtaat Montpelier'ssä ja Mobilessa, joissa kummassakin on 500 työntekijää.[14]

Vetypelkistyksen käyttöönotto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

SSAB aloitti vuonna 2016 selvityksen merkittävästä muutoksesta teräksen tuotantotapaan eli vetypelkistyksen käyttöönotosta.[15] 2020 SSAB ilmoitti aloittavansa vaiheittain tehtaidensa muutoksen.[15] Terästä on tarkoitus saada markkinoille vuonna 2026.[15] Kokonaisuudessaan muutokset valmistuisivat noin vuonna 2040.[15] Raahen tehdas olisi vuorossa vuonna 2029. [15]

Kaiken tuotannon siirtyessä vetypelkistykseen sähkönkulutus lisääntyisi nykyisestä noin 6-7 kertaiseksi.[15] Hiilidioksidipäästöjen vähennyspotentiaali olisi maksimissaan noin 10 miljoonaa tonnia; käytännössä sähköntuotannosta riippuen.[15]

Johto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Raahen terästehdas

Syyskuussa 2014 SSAB sai uuden johtoryhmän Rautaruukki-kaupan seurauksena. Toimitusjohtajana jatkoi SSAB:n Martin Lindqvist, vanhoja rautaruukkilaisia uudessa johtoryhmässä oli kolme: SSAB:n Euroopan liiketoiminta-alueen johtaja Olavi Huhtala, Ruukki Construction -ryhmän johtaja Marko Somerma ja SSAB:n viestintäjohtaja Taina Kyllönen.[16]

Vuonna 2023 yhtiön toimitusjohtana jatkaa Martin Lindqvist. Liiketoiminta-alueiden johtajat ovat Olavi Huhtala (SSAB Europe), Johnny Sjöström (SSAB Special Steels), Charles Schmitt (SSAB Americas). Leena Craelius toimii talousjohtajana (CFO). Lisäksi johtoryhmään kuuluvat Lars Sjöbring (EVP Legal and General Counsel), Christina Friborg (EVP, Head of Sustainability, Ethics & Compliance and Health & Safety), Maria Långberg (EVP, People, Culture and Communication), Martin Pei (CTO), Eva Petursson (EVP, Head of Research and Innovation) ja Viktor Strömberg (EVP, Head of Strategy and Digitalization)[17]

SSAB:n suurin osakkeenomistaja äänivallalla mitattuna on ruotsalainen LKAB, jonka osuus äänistä on 16,0 prosenttia ja osakkeista 10,5 prosenttia. Suomen valtio omistaa yhtiön osakkeista 6.3 prosenttia ja äänivallasta kahdeksan prosenttia.[18]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e Raportit ja esitykset: Annual Report 2016 (PDF) ssab.fi. 2017. SSAB. Viitattu 15.2.2018.[vanhentunut linkki]
  2. ↑ Sverige störst i Norden på råstål Dagens Industri. 19.7.2011. Arkistoitu 26.2.2014. Viitattu 21.2.2014. (ruotsiksi)
  3. ↑ a b c SSAB on Rautaruukin kova kilpailija hs.fi. 22.1.2014. Helsingin Sanomat. Viitattu 29.9.2014.
  4. ↑ a b c About us 20.8.2014. Ruukki. Viitattu 1.9.2014.
  5. ↑ SSAB ja Rautaruukki yhdistyvät (pörssitiedote) ruukki.fi. 22.1.2014. Rautaruukki. Viitattu 21.2.2014.
  6. ↑ a b SSAB:n noteeraus Helsingissä alkaa tänään Kauppalehti. 1.8.2014. Arkistoitu 2.8.2014. Viitattu 1.8.2014.
  7. ↑ a b SSAB Historia SSAB. Viitattu 13.10.2014.
  8. ↑ Mikä on SSAB? Tekniikka & Talous. 22.1.2014. Viitattu 17.10.2014.
  9. ↑ a b Rautaruukki perustelee: ”On raja sille, kuinka paljon voi säästää yksin” hs.fi. 22.1.2014. Helsingin Sanomat. Viitattu 29.9.2014.
  10. ↑ Rautaruukki sai isot sakot – pimitti pörssiltä tietoja hs.fi. 29.8.2014. Helsingin Sanomat. Viitattu 29.9.2014.
  11. ↑ Rautaruukki: Ei velvoitetta tietojen antoon Kauppalehti. 29.8.2014. Arkistoitu 25.10.2014. Viitattu 17.10.2014.
  12. ↑ SSAB’s Annual Report 2019 SSAB.
  13. ↑ SSAB:n Raahen tehdas SSAB. Viitattu 7.5.2024.
  14. ↑ Uusi omistaja valaa uskoaan Raaheen hs.fi. 23.1.2014. Helsingin Sanomat. Viitattu 29.9.2014.
  15. ↑ a b c d e f g Jätti-investointi vähentää 7 prosenttia Suomen hiilidioksidipäästöistä – SSAB:n investointi ja bisnes ovat mallikappale teknologiateollisuuden kädenjäljestä Teknologiateollisuus. Viitattu 11.2.2020.
  16. ↑ SSAB:n toimitusjohtaja jatkaa hs.fi. 16.7.2014. Helsingin Sanomat. Viitattu 1.9.2014.
  17. ↑ Group Executive Committee SSAB. Viitattu 5.6.2023.
  18. ↑ Shareholders SSAB. Viitattu 5.6.2023.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=SSAB&oldid=22835038”