Neuvostoliiton kommunistisen puolueen keskuskomitean politbyroo

Neuvostoliiton kommunistisen puolueen keskuskomitean politbyroo (ven. Политбюро ЦК КПСС) oli Neuvostoliiton keskeinen hallinto- ja toimeenpaneva elin. Vuosina 1952–1966 sen nimi oli presidiumi. Politbyroohon kuuluivat puolueen keskuskomitean (TseKa) johtavat jäsenet. Teoriassa se oli keskuskomitean poliittinen toimisto, joka valittiin käyttämään puolueen keskuskomitealle kuuluvaa valtaa sinä aikana kun keskuskomitea ei ole koolla. Käytännössä politbyroo valvoi keskuskomiteaa ja teki kaikki merkittävimmät päätökset, jotka se lähetti keskuskomitean hyväksyttäväksi ja edelleen korkeimmalle neuvostolle ja puoluekokoukselle.

Puoluejohtaja Vladimir Lenin perusti politbyroon vuonna 1917 vallankumouksen toteuttamiseksi, ja kahdeksannen puoluekokouksen 1919 jälkeen siitä tuli todellinen valtakeskus. Aluksi politbyroossa oli viisi jäsentä: Lenin, Lev Trotski, Josif Stalin, Lev Kamenev ja Nikolai Krestinski.

Politbyroossa oli täysjäsenten lisäksi ehdokasjäseniä, joilla ei ollut äänioikeutta. Sen koko vaihteli, mutta yleensä siinä oli 14 täysjäsentä ja kahdeksan ehdokasjäsentä. Politbyroossa ei ollut virallista johtajaa, mutta käytännössä puolueen pääsihteeri, joka oli usein myös keskuskomitean johdossa, oli johtavassa roolissa.

Teoriassa politbyroo oli alempien elinten valitsema, mutta käytännössä politbyroon jäsenillä oli suuri vaikutusvalta siihen, keitä politbyrooseen valittaisiin. Stalinin valtakaudella puolueesta tuli täysin hierarkkinen, jolloin pääsihteeri, eli Stalin, määräsi politbyroon jäsenet ja jopa keskuskomitean.

Politbyroon valta siirrettiin 28. puoluekokouksen päätöksellä vuonna 1990 maan parlamentille ja politbyroo lakkasi olemasta elokuussa 1991.

Politbyroon/presidiumin jäsenet

päivämäärä	kommentit
10. [23] lokakuuta 1917	Andrei Bubnov, Grigori Zinovjev, Lev Kamenev, Vladimir Lenin, Grigori Sokolnikov, Josif Stalin ja Lev Trotski valittiin poliittisen toimiston jäseniksi keskuskomitean kokouksessa
lokakuu 1917	Poliittinen toimisto lakkasi kokoontumasta lokakuun vallankumouksen onnistumisen jälkeen
25. maaliskuuta 1919	Kamenev, Krestinski, Lenin, Stalin ja Trotski valittiin täysjäseniksi keskuskomitean yleiskokouksessa. Nikolai Buharin, Zinovjev ja Mihail Kalinin varajäseniksi
heinäkuu–syyskuu 1919	Politbyroon ja Orgbyroon sopimuksen mukaisesti, keskuskomitean sihteeri Jelena Stasova liittyi väliaikaisesti politbyroohon
5. huhtikuuta 1920	Kamenev, Krestinski, Lenin, Stalin ja Trotski valittiin täysjäseniksi keskuskomitean yleiskokouksessa. Buharin, Zinovjev ja Kalinin varajäseniksi
16. maaliskuuta 1921	Zinovjev, Kamenev, Lenin, Stalin ja Trotski valittiin täysjäseniksi keskuskomitean yleiskokouksessa; Buharin, Kalinin ja Vjatšeslav Molotov valittiin varajäseniksi
3. huhtikuuta 1922	Zinovjev, Kamenev, Lenin, Aleksei Rykov, Stalin, Mihail Tomski ja Trotski valittiin täysjäseniksi keskuskomitean yleiskokouksessa; Buharin, Kalinin ja Molotov valittiin varajäseniksi
26. huhtikuuta 1923	Zinovjev, Kamenev, Lenin, Rykov, Stalin, Tomski ja Trotski valittiin täysjäseniksi keskuskomitean yleiskokouksessa; Buharin, Kalinin, Molotov ja Jan Rudzutak (lat. Janis Rudzutaks) valittiin varajäseniksi
21. tammikuuta 1924	Lenin kuoli
2. kesäkuuta 1924	Buharin, Zinovjev, Kamenev, Rykov, Stalin, Tomski ja Trotski valittiin täysjäseniksi keskuskomitean yleiskokouksessa; Feliks Dzeržinski (puol. Feliks Dzierżyński), Kalinin, Molotov, Rudzutak, Sokolnikov ja Mihail Frunze valittiin varajäseniksi
31. lokakuuta 1925	Frunze kuoli
1. tammikuuta 1926	Buharin, Kliment Vorošilov, Zinovjev, Kalinin, Molotov, Rykov, Stalin, Tomski ja Trotski valittiin täysjäseniksi keskuskomitean yleiskokouksessa; Dzeržinski, Kamenev, Grigori Petrovski, Rudzutak ja Nikolai Uglanov valittiin varajäseniksi
20. heinäkuuta 1926	Dzeržinski kuoli
23. heinäkuuta 1926	Zinovjev vapautettiin tehtävistään keskuskomitean yleiskokouksessa. Rudzutak valittiin täysjäseneksi; varajäseniksi valittiin uudelleen: Andrejev, Lazar Kaganovitš, Kamenev, Sergei Kirov, Anastas Mikojan, Grigori Ordžonikidze, Petrovski, Uglanov
23. lokakuuta 1926	Trotski ja Kamenev vapautettiin tehtävästään keskuskomitean yleiskokouksen ja toimeenpanevan keskuskomitean yhteisessä kokouksessa
3. marraskuuta 1926	Ordžonikidze vapautettiin tehtävästään keskuskomitean yleiskokouksen ja toimeenpanevan keskuskomitean yhteisessä kokouksessa; Vlas Tšubar varajäseneksi
19. joulukuuta 1927	Buharin, Vorošilov, Mihail Kalinin, Valerian Kuibyšev, Vjatšeslav Molotov, Rykov, Rudzutak, Josif Stalin ja Tomski valittiin täysjäseniksi keskuskomitean yleiskokouksessa; Andrejev, Kaganovitš, Kirov, Stanislav Kosior, Mikojan, Petrovski, Uglanov ja Tšubar valittiin varajäseniksi
29. huhtikuuta 1929	Uglanov vapautettiin tehtävistään keskuskomitean yleiskokouksessa; Bauman varajäseneksi
21. kesäkuuta 1929	Sergei Syrtsov varajäseneksi keskuskomitean yleiskokouksessa
17. marraskuuta 1929	Buharin vapautettiin tehtävistään keskuskomitean yleiskokouksessa
13. heinäkuuta 1930	Vorošilov, Kaganovitš, Kalinin, Kirov, Kosior, Kuibyšev, Molotov, Rudzutak, Rykov ja Stalin valittiin täysjäseniksi keskuskomitean yleiskokouksessa; Andrejev, Mikojan, Petrovski, Syrtsov ja Tšubar valittiin varajäseniksi
1. joulukuuta 1930	Syrtsov vapautettiin tehtävistään keskuskomitean yleiskokouksessa
21. joulukuuta 1930	Rykov ja Andrejev vapautettiin tehtävästään keskuskomitean yleiskokouksen ja toimeenpanevan keskuskomitean yhteisessä kokouksessa; Ordžonikidze täysjäseneksi
4. helmikuuta 1932	Rudzutak vapautettiin tehtävistään keskuskomitean yleiskokouksessa; Andrejev täysjäseneksi
10. helmikuuta 1934	Andrejev, Vorošilov, Kaganovitš, Kalinin, Kirov, Kosior, Kuibyšev, Molotov, Ordžonikidze ja Stalin valittiin täysjäseniksi keskuskomitean yleiskokouksessa; Mikojan, Petrovski, Postyšev, Rudzutak ja Tšubar valittiin varajäseniksi
1. joulukuuta 1934	Sergei Kirov salamurhattiin
25. tammikuuta 1935	Kuibyšev kuoli
1. helmikuuta 1935	Mikojan ja Tšubar valittiin täysjäseniksi keskuskomitean yleiskokouksessa, Andrei Ždanov ja Robert Eikhe (saks. Eiche?) valittiin varajäseniksi
18. helmikuuta 1937	Ordžonikidze teki itsemurhan
26. toukokuuta 1937	Rudzutak karkotettiin keskuskomiteasta ja puolueesta pidätyksensä 25. toukokuuta jälkeen
12. lokakuuta 1937	Nikolai Ježov valittiin varajäseneksi keskuskomitean yleiskokouksessa
14. tammikuuta 1938	Postyšev vapautettiin tehtävistään keskuskomitean yleiskokouksessa; Nikita Hruštšov varajäseneksi
29. huhtikuuta 1938	Eikhe pidätettiin
3. toukokuuta 1938	Kosior pidätettiin (teloitettiin 26. helmikuuta 1939)
16. kesäkuuta 1938	Tšubar vapautettiin tehtävistään politbyroon päätöksellä
22. maaliskuuta 1939	Andrejev, Kliment Vorošilov, Andrei Ždanov, Lazar Kaganovitš, Mihail Kalinin, Anastas Mikojan, Vjatšeslav Molotov, Josif Stalin ja Nikita Hruštšov valittiin täysjäseniksi keskuskomitean yleiskokouksessa; Lavrenti Berija ja Nikolai Švernik valittiin varajäseniksi
21. helmikuuta 1941	Voznesenski, Georgi Malenkov ja Štšerbakov valittiin varajäseniksi keskuskomitean yleiskokouksessa
10. toukokuuta 1945	Štšerbakov kuoli
18. maaliskuuta 1946	Berija ja Malenkov täysjäseneniksi, Nikolai Bulganin ja Aleksei Kosygin varajäseniksi keskuskomitean yleiskokouksessa
3. kesäkuuta 1946	Mihail Kalinin kuoli
26. helmikuuta 1947	Voznesensk täysjäseneksi keskuskomitean yleiskokouksessa
18. helmikuuta 1948	Nikolai Bulganin korotettiin täysjäseneksi
31. elokuuta 1948	Andrei Ždanov kuoli
4. syyskuuta 1948	Kosygin hyväksyttiin täysjäseneksi
7. maaliskuuta 1949	Voznesenski vapautettiin tehtävistään
16. lokakuuta 1952	Andrianov, Aristov, Berija, Bulganin, Vorošilov, Ignatjev, Kaganovitš, Korottšenko, Kuznetsov, Otto Wille Kuusinen, Malenkov, Malyšev, Melnikov, Mikojan, Mihailov, Molotov, Pervuhin, Ponomarenko, Saburov, Stalin, Mihail Suslov, Hruštšov, Tšesnokov, Švernik, Škirjatov; varajäsenet: Leonid Brežnev, Andrei Vyšinski, Zverev, Ignatov, Kabanov, Kosygin, Patolitšev, Pegov, Puzanov, Tevosjan, Judin epävirallinen presidiumin byroo muodostettiin seuraavasti: Berija, Bulganin, Vorošilov, Kaganovitš, Malenkov, Pervuhin, Saburov, Stalin, Hruštšov.
5. maaliskuuta 1953	Presidiumi valittiin uudelleen keskuskomitean, ministerinneuvoston ja korkeimman neuvoston presidiumin kokouksessa: Berija, Bulganin, Vorošilov, Kaganovitš, Malenkov, Mikojan, Molotov, Pervuhin, Saburov, Stalin, Hruštšov; varajäsenet: Bagirov, Melnikov, Ponomarenko, Švernik
5. maaliskuuta 1953	Josif Stalin kuoli
6. kesäkuuta 1953	Melnikov vapautettiin tehtävistään keskuskomitean yleiskokouksessa; Kiritšenko varajäseneksi
7. heinäkuuta 1953	Lavrenti Berija vapautettiin tehtävistään keskuskomitean yleiskokouksessa (pidätettiin 26. kesäkuuta 1953)
17. heinäkuuta 1953	Bagirov vapautettiin tehtävistään keskuskomitean yleiskokouksessa
12. heinäkuuta 1955	Kiritšenko ja Suslov valittiin täysjäseniksi keskuskomitean yleiskokouksessa
27. helmikuuta 1956	Bulganin, Kliment Vorošilov, Kaganovitš, Kiritšenko, Malenkov, Mikojan, Molotov, Pervuhin, Saburov, Suslov, Hruštšov; varajäsenet: Leonid Brežnev, Georgi Žukov, Muhitdinov, Jekaterina Furtseva, Švernik, Šepilov
14. helmikuuta 1957	Kozlov valittiin varajäseneksi keskuskomitean yleiskokouksessa
29. kesäkuuta 1957	Lazar Kaganovitš, Georgi Malenkov, Vjatšeslav Molotov ja Šepilov vapautettiin tehtävistään keskuskomitean yleiskokouksessa; Presidiumiin valittiin: Aristov, Beljajev, Leonid Brežnev, Nikolai Bulganin, Kliment Vorošilov, Georgi Žukov, Ignatov, Kiritšenko, Kozlov, Otto Wille Kuusinen, Anastas Mikojan, Suslov, Furtseva, Nikita Hruštšov, Švernik; varajäsenet: Kalnberzin, Kirilenko, Korottšenko, Aleksei Kosygin, Mazurov, Vasil Mžavanadze, Muhitdinov, Pervuhin, Pospelov.
29. lokakuuta 1957	Georgi Žukov vapautettiin tehtävistään keskuskomitean yleiskokouksessa
17. joulukuuta 1957	Muhitdinov valittiin täysjäseneksi keskuskomitean yleiskokouksessa
18. kesäkuuta 1958	Nikolai Podgornyi ja Poljanski valittiin varajäseniksi keskuskomitean yleiskokouksessa
5. syyskuuta 1958	Bulganin vapautettiin tehtävistään keskuskomitean yleiskokouksessa
4. toukokuuta 1960	Beljajev ja Kiritšenko vapautettiin tehtävistään keskuskomitean yleiskokouksessa; Kosygin, Podgornyi ja Poljanski täysjäseniksi
16. heinäkuuta 1960	Kliment Vorošilov vapautettiin tehtävistään keskuskomitean yleiskokouksessa
18. tammikuuta 1961	Voronov ja Grišin valittiin varajäseniksi keskuskomitean yleiskokouksessa
31. lokakuuta 1961	Brežnev, Voronov, Kozlov, Kosygin, Kuusinen, Mikojan, Podgornyi, Poljanski, Suslov, Hruštšov, Švernik; varajäsenet: Grišin, Mazurov, Mžavanadze, Rašidov, Štšerbitski.
23. huhtikuuta 1962	Kirilenko valittiin täysjäseneksi keskuskomitean yleiskokouksessa
23. marraskuuta 1962	Jefremov valittiin varajäseneksi keskuskomitean yleiskokouksessa
13. joulukuuta 1963	Štšerbitski vapautettiin tehtävistään keskuskomitean yleiskokouksessa; Šelest valittiin varajäseneksi
17. toukokuuta 1964	Otto Wille Kuusinen kuoli
14. lokakuuta 1964	Nikita Hruštšov vapautettiin tehtävistään keskuskomitean yleiskokouksessa
16. marraskuuta 1964	Kozlov vapautettiin tehtävistään keskuskomitean yleiskokouksessa; Šelepin ja Šelest valittiin täysjäseniksi, Demitšev valittiin varajäseneksi
26. maaliskuuta 1965	Mazurov valittiin täysjäseneksi keskuskomitean yleiskokouksessa, Dmitri Ustinov varajäseneksi
6. joulukuuta 1965	Štšerbitski valittiin uudelleen varajäseneksi keskuskomitean yleiskokouksessa
8. huhtikuuta 1966	Brežnev, Voronov, Kirilenko, Kosygin, Mazurov, Arvīds Pelše, Podgornyi, Poljanski, Suslov, Šelepin ja Šelest valittiin täysjäseniksi keskuskomitean yleiskokouksessa; Grišin, Demitšev, Dinmuhamed Kunajev, Mašerov, Mžavanadze, Rašidov, Ustinov ja Štšerbitski valittiin varajäseniksi
21. kesäkuuta 1967	Juri Andropov valittiin varajäseneksi keskuskomitean yleiskokouksessa
9. huhtikuuta 1971	Brežnev, Voronov, Grišin, Kirilenko, Kosygin, Kulakov, Kunajev, Mazurov, Pelše, Podgornyi, Poljanski, Suslov, Šelepin, Šelest ja Štšerbitski valittiin täysjäseniksi keskuskomitean yleiskokouksessa; Andropov, Demitšev, Mašerov, Mžavanadze, Rašidov ja Ustinov valittiin varajäseniksi
23. marraskuuta 1971	Solomentsev valittiin varajäseneksi keskuskomitean yleiskokouksessa
19. toukokuuta 1972	Ponomarjov valittiin varajäseneksi keskuskomitean yleiskokouksessa
18. joulukuuta 1972	Vasil Mžavanadze vapautettiin tehtävistään keskuskomitean yleiskokouksessa
27. huhtikuuta 1973	Voronov ja Šelest vapautettiin tehtävistään keskuskomitean yleiskokouksessa; Juri Andropov, Gretško ja Andrei Gromyko valittiin täysjäseniksi, Grigori Romanov varajäseneksi
16. huhtikuuta 1975	Šelepin vapautettiin tehtävistään keskuskomitean yleiskokouksessa
5. maaliskuuta 1976	Andropov, Brežnev, Gretško, Grišin, Gromyko, Kirilenko, Kosygin, Kulakov, Kunajev, Mazurov, Pelše, Podgornyi, Romanov, Suslov, Ustinov ja Štšerbitski valittiin täysjäseniksi keskuskomitean yleiskokouksessa; Geidar Alijev, Demitšev, Mašerov, Ponomarjov, Rasšdov ja Solomentsev valittiin varajäseniksi
26. huhtikuuta 1976	Gretško kuoli
24. toukokuuta 1977	Podgornyi vapautettiin tehtävistään keskuskomitean yleiskokouksessa
3. lokakuuta 1977	Kuznetsov ja Konstantin Tšernenko valittiin varajäseniksi keskuskomitean yleiskokouksessa
17. heinäkuuta 1978	Kulakov kuoli
27. marraskuuta 1978	Mazurov vapautettiin tehtävistään keskuskomitean yleiskokouksessa; Tšernenko täysjäseneksi; Tihonov ja Eduard Ševardnadze varajäseniksi
27. marraskuuta 1979	Tihonov valittiin täysjäseneksi keskuskomitean yleiskokouksessa; Mihail Gorbatšov valittiin varajäseneksi
4. lokakuuta 1980	Mašerov kuoli auto-onnettomuudessa
21. lokakuuta 1980	Kosygin vapautettiin tehtävistään keskuskomitean yleiskokouksessa; Gorbatšov täysjäseneksi, Kiseljov varajäseneksi
3. maaliskuuta 1981	Juri Andropov, Leonid Brežnev, Mihail Gorbatšov, Grišin, Andrei Gromyko, Kirilenko, Kunajev, Pelše, Romanov, Suslov, Tihonov, Ustinov, Tšernenko ja Štšerbitski valittiin täysjäseniksi keskuskomitean yleiskokouksessa; Alijev, Demitšev, Kiseljov, Kuznetsov, Ponomarjov, Rašidov, Solomentsev ja Ševardnadze valittiin varajäseniksi
25. tammikuuta 1982	Mihail Suslov kuoli
24. toukokuuta 1982	Dolgih valittiin varajäseneksi keskuskomitean yleiskokouksessa
10. marraskuuta 1982	Leonid Brežnev kuoli
22. marraskuuta 1982	Kirilenko vapautettiin tehtävistään keskuskomitean yleiskokouksessa; Alijev täysjäseneksi
11. tammikuuta 1983	Kiseljov kuoli
29. toukokuuta 1983	Pelše kuoli
15. kesäkuuta 1983	Vorotnikov valittiin varajäseneksi keskuskomitean yleiskokouksessa
31. lokakuuta 1983	Šaraf Rašidov teki itsemurhan
26. joulukuuta 1983	Vorotnikov ja Solomentsev valittiin täysjäseniksi keskuskomitean yleiskokouksessa; Tšebrikov varajäseneksi
9. helmikuuta 1984	Juri Andropov kuoli
20. joulukuuta 1984	Ustinov kuoli
10. maaliskuuta 1985	Konstantin Tšernenko kuoli
23. huhtikuuta 1985	Jegor Ligatšov, Nikolai Ryžkov ja Tšebrikov valittiin täysjäseniksi keskuskomitean yleiskokouksessa; S. Sokolov varajäseneksi
1. heinäkuuta 1985	Romanov vapautettiin tehtävistään keskuskomitean yleiskokouksessa; Ševardnadze täysjäseneksi
15. lokakuuta 1985	Tihonov vapautettiin tehtävistään keskuskomitean yleiskokouksessa; Talyzin varajäseneksi
18. helmikuuta 1986	Grišin vapautettiin tehtävistään keskuskomitean yleiskokouksessa; Boris Jeltsin varajäseneksi
6. maaliskuuta 1986	Alijev, Vorotnikov, Gorbatšov, Gromyko, Zaykov, Kunajev, Ligatšov, Ryžkov, Solomentsev, Tšebrikov, Ševardnadze, Štšerbitski valittiin täysjäseniksi keskuskomitean yleiskokouksessa; Demitšev, Dolgih, Jeltsin, Sljunkov, S. Sokolov, Solovjov ja Talyzin valittiin varajäseniksi
28. tammikuuta 1987	Dinmuhamed Kunajev vapautettiin tehtävistään keskuskomitean yleiskokouksessa; Aleksandr Jakovlev varajäseneksi
26. kesäkuuta 1987	S. Sokolov vapautettiin tehtävistään keskuskomitean yleiskokouksessa; Sljunkov, Jakovlev ja Nikonov täysjäseniksi, Jazov varajäseneksi
21. lokakuuta 1987	Alijev vapautettiin tehtävistään keskuskomitean yleiskokouksessa
14. helmikuuta 1988	Jeltsin vapautettiin tehtävistään keskuskomitean yleiskokouksessa; Masljukov ja Razumovski valittiin varajäseniksi
30. syyskuuta 1988	Gromyko, Solomentsev, Demitšev ja Dolgih vapautettiin tehtävistään keskuskomitean yleiskokouksessa; Medvedev täysjäseneksi, Birjukova, Vlasov ja Lukjanov valittiin varajäseniksi
20. syyskuuta 1989	Nikonov, Tšebrikov, Štšerbitski, Solovjov ja Talyzin vapautettiin tehtävistään keskuskomitean yleiskokouksessa; Krjutškov ja Masljukov täysjäseneksi, Jevgeni Primakov ja Boriss Pugo varajäseniksi
9. joulukuuta 1989	Vladimir Ivaško täysjäseneksi keskuskomitean yleiskokouksessa
14. heinäkuuta 1990	Burokjavitšus, Gumbaridze, Gorbatšov, Gurenko, Dzasohov, Ivaško, Islom Karimov, Lutšinski, Masalijev, Kahar Mahamov, Movsisjan, Ayaz Mütəllibov, Nursultan Nazarbajev, Nijazov, Polozkov, Prokofjev, Alfrēds Rubiks, Semjonova, Enn-Arno Sillari, Je. Sokolov, Strojev, Frolov, Šenin ja Gennadi Janajev valittiin politbyroon jäseniksi keskuskomitean yleiskokouksessa
11. joulukuuta 1990	Je. Sokolov ja Movsisjan vapautettiin tehtävistään keskuskomitean yleiskokouksessa; Malofejev ja Pogosjan valittiin jäseniksi
31. tammikuuta 1991	Gumbaridze ja Janajev vapautettiin tehtävästään keskuskomitean yleiskokouksen ja toimeenpanevan keskuskomitean yhteisessä kokouksessa; Lembit Annus jäseneksi
25. huhtikuuta 1991	Masalijev vapautettiin tehtävästään keskuskomitean yleiskokouksen ja toimeenpanevan keskuskomitean yhteisessä kokouksessa; Amanbajev, Jeremei ja Surkov jäseniksi
26. heinäkuuta 1991	Pogosjan vapautettiin tehtävistään keskuskomitean yleiskokouksessa
24. elokuuta 1991	Elokuun vallankaappauksen jälkeen Jeltsin kielsi kommunistisen puolueen