Mesembria (Pontos)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Mesembria
Μεσημβρία
Raunioita nykyisessä Nessebarissa.
Raunioita nykyisessä Nessebarissa.
Sijainti

Mesembria
Koordinaatit 42°39′34″N, 27°43′27″E
Valtio Bulgaria
Paikkakunta Nessebar, Burgas
Historia
Tyyppi kaupunki
Ajanjakso 500-luku eaa.–
Kulttuuri antiikki
Valtakunta itsenäinen kaupunkivaltio
Rooman valtakunta
Bysantin valtakunta
Alue Pontinen Traakia
Provinssi Thracia (n. 44/46–293)
Haemimontus (n. 293–)
Aiheesta muualla

Mesembria Commonsissa

Mesembria (m.kreik. Μεσημβρία, Mesēmbria, myös door.kreik. Μεσ(σ)αμβρία, Mes(s)ambria, Μεταμβρία, Metambria, joon.kreik. Μεσαμβρίη, Mesambriē) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Pontisessa Traakiassa nykyisen Bulgarian alueella.[1][2] Se on kehittynyt nykyiseksi Nessebarin kaupungiksi ja sijaitsi sen paikalla.[3][4][5]

Maantiede

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mesembrian kaupunki sijaitsi Pontisessa eli Mustanmeren puoleisessa Traakiassa Mustanmeren länsirannalla Haimos-vuoren (nyk. Balkanvuoret) juurella.[2][6] Kaupunki oli rakennettu kallioiselle niemelle, jossa edelleen sijaitsee nykyisen Nessebarin kaupungin vanhin osa.[7] Niemi on ollut antiikin aikana nykyistä suurempi niin, että siihen on kuulunut nykyisin veden alla olevia osia erityisesti niemen pohjois- ja eteläpuolella, ja kaupungin pinta-alaksi niemellä on arvioitu noin 40 hehtaaria.[1]

Raunioita nykyisessä Nessebarissa.

Mesembrian kaupunkivaltion hallussa ollut alue oli suhteellisen suurikokoinen, ja sen kooksi on arvioitu yli 500 neliökilometriä.[1] Samalla rannikolla kaupungista pohjoiseen sijaitsivat muun muassa Odessos, Dionysopolis, Kallatis ja Tomis, ja etelään Ankhiale ja Apollonia.[5]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arkaainen ja klassinen kausi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Raunioita nykyisessä Nessebarissa.

Mesembrian paikalla oli alun perin traakialainen asutus.[3] Mesembrian kaupunki oli kreikkalainen siirtokunta, mutta sen perustamisesta ja emäkaupungista esiintyy erilaisia versioita. Strabonin mukaan kaupunki olisi perustettu Megarasta käsin. Hän sanoo, että paikan alkuperäinen nimi olisi ollut Menebria (Μενεβρία) sen perustajan Menaan mukaan.[2][3][8] Stefanos Byzantionlainen taas sanoo, että kaupungin alkuperäinen nimi olisi ollut Melsembria (Μελσημβρία, Melsēmbria) perustajansa Melsaan mukaan.[2][9] Molemmat kirjoittajat toteavat, että pääte -bria tarkoitti traakian kielessä kaupunkia.[2]

Anonyymin Mustanmeren peripluksen mukaan Mesembrian olisivatkin perustaneet khalkedonlaiset Dareios I:n Skyytian sotaretken aikana[2][10] eli noin 513/512 eaa.[1] Herodotoksen mukaan se olisi kuitenkin perustettu hieman myöhemmin, Joonian kapinan tukahduttamisen jälkeen eli noin 493 eaa., ja sen perustajia olivat Byzantionista ja Khalkedonista paenneet.[1][2][11] Nykyisin perustajina pidetään todennäköisimmin megaralaisia ja khalkedonlaisia yhdessä 500-luvun eaa. lopulla.[1] Toisaalta näitä ristiriitaisia tietoja on pyritty selittämään olettamalla, että kaupunki olisi alun perin ollut megaralaisten asuttama ja saanut myöhemmin lisäsiirtolaisia Byzantionista ja Khalkedonista.[2] Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymejä Mesēmbrianos (Μεσημβριανός), Mesembrianos (Μεσεμβριανός), Messambrianos (Μεσσαμβριανός) ja Metambrianos (Μεταμβριανός).[1][2]

Pylväänosia Nessebarissa.

Mesembria mainitaan harvoin antiikin historiassa.[2] Klassisella kaudella 400-luvulla eaa. Mesembria kuului oletettavasti Ateenan johtamaan Deloksen meriliittoon, tai ainakin sen nimi esiintyy liiton verotusluetteloissa vuonna 425/424 eaa.[1] Kaupungin väkiluvuksi tuolloin on arvioitu noin 3 000–4 000 henkeä, jolloin kaupunki olisi voinut varustaa noin 700–800 hopliitin armeijan.[1] Mesembria löi omaa hopearahaa 400-luvulta eaa. lähtien.[1] Mesembrialaiset perustivat Naulokhoksen omaksi siirtokunnakseen.[1] Pseudo-Skymnoksen mukaan mesembrialaiset olisivat perustaneet myös Bizonen, mutta tätä on epäilty, koska Bizone ei vaikuta olleen Mesembrian tavoin doorilainen kaupunki.[1][12]

Mesembrian Aleksanteri Suuren nimissä lyömä hopeinen tetradrakhma, n. 175–150 eaa. Kuvituksessa Herakleen pää sekä istuva Zeus Atoforos ja tekstit BAΣIΛEΩΣ AΛEΞANΔPOY, Basileōs Aleksandrū, ΠPO, Pro ja HPA, (H)ēra.

Hellenistinen ja roomalainen kausi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

300-luvulla eaa. Mesembria vaikuttaa olleen jossakin määrin alisteisessa asemassa traakialaisille kuninkaille.[1] Hellenistisen kauden alussa vuonna 313 eaa. kaupunki oli mukana Pontoksen pentapoliina tunnetussa liitossa Lysimakhosta vastaan; sen muut jäsenet olivat Apollonia, Istros, Kallatis ja Odessos.[2][13]

Rooman valtakunnan osaksi Mesembria tuli vuonna 72 eaa. Se kukoisti roomalaisella kaudella kauppakaupunkina.[14][15] 200- ja 300-luvuilla jaa. se joutui goottien hyökkäysten kohteeksi, ja sen puolustusta vahvistettiin.[14]

Myöhäisantiikista keskiajalle

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rooman valtakunnan jaossa kaupungista tuli osa Bysantin valtakunnaksi kehittynyttä Itä-Roomaa. Bulgarian valtakunnan perustamisen vuonna 681 jälkeen Mesembriasta tuli Bysantin rajakaupunkeja Bulgarian suuntaan. Siellä toimi varuskunta ja tulli-asema.[14]

Kaupunki säilyi olemassa läpi keskiajan, ja on kehittynyt nykyiseksi Nessebarin kaupungiksi. Sen hallinta vaihtui usein. Bulgaria valtasi kaupungin vuonna 812. Myöhemmin se palasi Bysantille. Viimeistään vuodesta 1201 lähtien kaupunki oli jälleen bulgarialainen. Venetsialaiset valtasivat kaupungin joksikin aikaa vuonna 1257. Myöhemmin sen valtasivat bysanttilaiset. 1305 kaupunki palasi Bulgarialle. Vuonna 1366 Amadeus VI valtasi sen ja luovutti sen Bysantille. 1396 sen valtasivat lyhyeksi aikaa osmanit, jonka jälkeen se palasi Bysantille. Vuoden 1453 jälkeen se tuli pysyvästi osmanien valtaan.[14]

Nessebarin antiikin aikaiset ja myöhemmät historialliset kohteet lisättiin Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 1983 nimellä Nessebarin muinainen kaupunki.[3][7]

Rakennukset ja löydökset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nessebarin bysanttilaisten termien rauniot.

Mesembrian kaupunki oli suojattu muureilla, jotka ajoitetaan 400-luvulle tai 300-luvun alkuun eaa. Niistä on säilynyt vain vähän, koska ne ovat paljolti tuhoutuneet myöhäisroomalaisen ja bysanttilaisen ajan muurien rakentamisen yhteydessä.[1] Myöhäisroomalaiset muurit rakennettiin goottien hyökkäysten aikoihin tai jälkeen, ja olivat olemassa viimeistään 400-luvulla jaa. Kaivauksissa on löytynyt korkeimmillaan kahdeksanmetrisen muurin jäänteitä ja kuusi tornia. Pääportti oli länsisivulla. Bysanttilaisen ajan kunnostustöitä tehtiin 500-luvun lopulla ja myöhemmin useassa vaiheessa.[14]

Muutoin nykyisessä Nessebarissa olevat antiikin aikaiset jäänteet ajoittuvat pääasiassa hellenistiselle kaudelle. Niihin lukeutuvat muun muassa akropolis, Apollonille omistettu temppeli ja agora sekä hellenistisen huvilan jäänteet.[7] Mesembriassa tiedetään piirtokirjoituslähteiden perusteella olleen myös Dionysos Eleuthereukselle omistettu pyhäkkö.[1] Kaupungissa oli kultit ja näin oletettavasti pyhäköt myös Zeus Hyperdeksiokselle, Athene Soteiralle, Demeter (Damater) Maloforokselle ja dioskuureille.[1] Kaupungissa oli myös teatteri, mutta sitä ei ole löydetty.[16]

Suuri osa Nessebarissa olevista maailmanperintökohteeseen kuuluvista muinaisjäänteistä on bysanttilaiselta ja bulgarialaiselta keskiajalta, ja niihin lukeutuu muun muassa useita kirkkoja.[7]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”687. Mesembria”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. (An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation) Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1 (englanniksi)
  2. ↑ a b c d e f g h i j k Smith, William: ”Mesembria (1)”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  3. ↑ a b c d Mesembria Pleiades. Viitattu 4.11.2024. (englanniksi)
  4. ↑ Mesambria (Pontus) 21 Nesebar - Μεσαμβρία ToposText. Viitattu 4.11.2024. (englanniksi)
  5. ↑ a b ”22 E6 Mesembria”, Barrington Atlas of the Greek and Roman World. Princeton University Press, 2000. ISBN 978-0691031699 (englanniksi)
  6. ↑ Pseudo-Skymnos: Periodos Nikomedeelle 721 (engl. käännös).
  7. ↑ a b c d Ancient City of Nessebar UNESCO World Heritage Convention. Viitattu 4.11.2024. (englanniksi)
  8. ↑ Strabon: Geografika VII s. 319.
  9. ↑ Stefanos Byzantionlainen: Ethnika, Μεσημβρία.
  10. ↑ Anonyymi Mustanmeren periplus, s. 14.
  11. ↑ Herodotos: Historiateos 6.33.
  12. ↑ Pseudo-Skymnos, fragmentti 3.
  13. ↑ Grote, George: History of Greece, s. 472. Harper & Brothers, 1867. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  14. ↑ a b c d e Mesembria - Nessebar Thrace. Viitattu 4.11.2024. (englanniksi)
  15. ↑ Pomponius Mela: De situ orbis 2.2; Plinius vanhempi: Naturalis historia 4.11 s. 18; Klaudios Ptolemaios: Geografia 3.10.8; Tabula Peutingeriana.
  16. ↑ Frederiksen, Rune: ”The Greek Theatre. A Typical Building in the Urban Centre of the Polis?”. Teoksessa Heine Nielsen, T. (ed.): Even More Studies in the Ancient Greek Polis, s. 65–124. (Papers from the Copenhagen Polis Centre 6. Historia Einzelschriften 162) Stuttgart: Franz Steiner Verlag, 2002. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Mesembria_(Pontos)&oldid=22904510”