Apollonia (Pontos)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Apollonia
Ἀπολλωνία
Antiikin aikaisia jäänteitä nykyisessä Sozopolissa.
Antiikin aikaisia jäänteitä nykyisessä Sozopolissa.
Sijainti

Apollonia
Koordinaatit 42°25′13″N, 27°41′39″E
Valtio Bulgaria
Paikkakunta Sozopol, Burgas
Historia
Tyyppi kaupunki
Ajanjakso n. 610 eaa.–
Kulttuuri antiikki
Valtakunta itsenäinen kaupunkivaltio
Rooman valtakunta
Bysantin valtakunta
Alue Pontinen Traakia
Provinssi Thracia (n. 44/46–293)
Haemimontus (n. 293–)
Aiheesta muualla

Apollonia Commonsissa

Apollonia (m.kreik. Ἀπολλωνία, Apollōnia, lat. Apollonia Pontica, Apollonia magna) eli Sozopolis (Σωζόπολις, Sōzopolis) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Pontisessa Traakiassa nykyisen Bulgarian alueella.[1][2][3] Se on kehittynyt nykyiseksi Sozopolin kaupungiksi ja sijaitsi sen paikalla.[4][5][6]

Apollonia oli kreikkalainen siirtokunta, joka perustettiin noin vuonna 610 eaa. Tämä tekee sen perillisestä Sozopolista Bulgarian vanhimman kaupungin.[7]

Maantiede

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Apollonian kaupunki sijaitsi Pontisessa eli Mustanmeren puoleisessa Traakiassa Pontoksen länsirannikolla hieman etelään Mesembriasta. Suuri osa kaupungista oli rakennettu niemeksi muuttuneelle nykyiselle Sveti Georgin (Pyhä Georgios) saarelle, jolla Sozopolin vanhin osa edelleen sijaitsee, sekä heti sen länsipuolella olevalle nykyiselle Sveti Kirikin (Pyhä Kyriakos) saarelle. Kaupungilla oli kaksi suurta satamaa.[1][2][3][8]

Apollonian kaupunkivaltion hallussa ollut alue oli suhteellisen suurikokoinen, ja sen kooksi on arvioitu yli 500 neliökilometriä.[1] Samalla rannikolla Apolloniasta pohjoiseen sijaitsivat Mesembrian lisäksi Ankhiale, Odessos ja Dionysopolis. Rannikko kaupungista etelään oli Mustanmeren lounaisrantaa, ja siellä sijaitsivat muun muassa Khersonesos, Thynias ja Salmydessos.[6]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Apollonia oli Miletoksesta käsin perustettu kreikkalainen siirtokunta. Sen perustaminen ajoitetaan arkaaiselle kaudelle noin vuoteen 610 eaa.[1][2][9][10] Arkeologia tukee ajoitusta, sillä varhaisimmat löydöt kaupungin paikalta ovat 600-luvun eaa. lopulta.[1] Stefanos Byzantionlaisen mukaan Apollonian olisivat perustaneet miletoslaiset ja rhodoslaiset yhdessä, mutta tämä ajatus hylätään nykyisin.[1][11] Aelianuksen mukaan Apollonian perustajia olisi johtanut filosofi Anaksimandros, mutta tämä ei sovi kaupungin perustamisen ajoitukseen, sillä Anaksimandros syntyi vasta samoihin aikoihin.[1][12]

Apollonian lyömä hopeinen tetradrakhma, 300-luku eaa. Kuvituksessa Apollonin pää sekä ankkuri, rapu, kirjain Α sekä virkamiehen nimi ΚΩΛΩΤΗΣ, Kōlōtēs.
Bustrofedonilla tehdyn piirtokirjoituksen katkelma Apolloniasta.

Apollonia nimettiin Apollon-jumalan mukaan.[7] Kaupunki erotettiin antiikin lukuisista muista Apollonia-nimisistä kaupungeista tarvittaessa nimellä Apollonia (Eukseinos) Pontoksella (Ἀπολλωνία ἡ ἐν τῷ (Εὐξείνῳ) Πόντῳ, Apollōnia hē en tō (Eukseinō) Pontō).[1] Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymiä Apollōniatēs (Ἀπολλωνιάτης), myöhemmin latinaksi Apolloniates ja Apolloniensis.[3] Apollonian valtiomuoto oli alun perin 500-luvulla eaa. oligarkinen. Aristoteleen mukaan Apolloniassa oli jossakin vaiheessa stasis, ja hän käyttää kaupunkia esimerkkinä oligarkioissa tapahtuneista muutoksista.[1][13]

Klassisella kaudella 400-luvulla eaa. Apollonia kuului Ateenan johtamaan Deloksen meriliittoon, tai ainakin sen nimi esiintyy liiton verotusluetteloissa vuonna 425/424 eaa.[1][14] Apollonia löi omaa attikalaisen standardin mukaista hopearahaa 400-luvulta eaa. lähtien.[1] Ateenalainen vaikutus näkyy myös kaupungin käyttämässä kalenterissa.[1]

Vuonna 341 eaa. Apollonialla oli sopimus Filippos II:n kanssa, ja kaupunki saattoi olla alisteisessa asemassa Makedonialle.[1] Hellenistisen kauden alussa vuonna 313 eaa. Apollonia oli mukana Pontoksen pentapoliina tunnetussa liitossa Lysimakhosta vastaan; sen muut jäsenet olivat Istros, Kallatis, Mesembria ja Odessos.[1][15][16] 200–100-luvuilla eaa. Apollonia soti Mesembriaa vastaan.[7]

Marcus Luculluksen johtama armeija valtasi Apollonian Roomalle vuonna 73/72 eaa.[2][7] Thracian provinssin perustamisen noin vuonna 44/46 jaa. jälkeen Apollonia kuului siihen. Kaupunki säilyi olemassa läpi roomalaisen kauden, vaikkakaan ei enää kukoistanut samassa määrin kuin aiemmin. Varhaisella kristillisellä kaudella Apolloniasta tuli piispanistuin. Sillä oli oma piispa viimeistään vuonna 170.[7]

Myöhemmän antiikin aikana kaupunki sai nimen Sozopolis,[3][17] mistä nykyisen Sozopolin kaupungin nimi on muuntunut.[3] Kaupungin Rooman keisariajalla lyömät rahat käyttävät nimeä Apollonia 200-luvulle jaa. saakka, jolloin nimi Sozopolis ilmestyy.[2]

Rooman valtakunnan jaossa Sozopolis tuli osaksi Bysantin valtakunnaksi kehittynyttä Itä-Roomaa. Bysanttilaisella keskiajalla Sozopolis kukoisti edelleen piispanistuimena, kauppakaupunkina ja satamana, jota genovalaiset käyttivät usein.[2]

Rakennukset ja löydökset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Osa kahta hopliittia esittävästä reliefistä Apolloniasta, n. 600–550 eaa.

Nykyisessä Sozopolin kaupungissa on jäljellä vain vähän näkyviä antiikin aikaisia jäänteitä. Sveti Georgin saarella on joitakin jäänteitä myöhäisantiikin tai bysanttilaisen ajan kaupungista.[2]

Antiikin ajan Apollonia oli ympäröity muurein, jotka ovat olleet kirjallisten lähteiden perusteella olemassa ainakin 300-luvulla eaa.[1] Muurit uusittiin barbaarien hyökkäysten vuoksi myöhäisantiikin aikana 400–500-luvuilla jaa. Tuon aikaiset muurit olivat kaksitasoiset ja vahvistettu torneilla. Muurien jäänteitä on säilynyt erityisesti Sozopolin niemen etelä- ja kaakkoissosassa.[7]

Varsinaisen kaupungin ulkopuolella nykyisellä Sveti Kirikin saarella sijaitsi Apollon Ietrokselle omistettu temppeli.[1][2] Siellä oli suurikokoinen Kalamiin veistämä pronssinen Apollonin patsas, jonka korkeus oli noin 13,2 metriä. Lucullus vei sen kaupungin vallattuaan sotasaaliina Roomaan, jossa se asetettiin Capitoliumille.[2][3][10][7] Saarelta on löydetty Apollonin kulttiin liittyää aineistoa, kuten 500-luvulle eaa. ajoittuvia terrakottaveistoksia, sekä niin kutsuttu Anaksandroksen steela, joka on hautakivi samalta ajalta.[2]

Sozopolin niemen kärjestä eli Skamnin niemeltä on löydetty Demeterille ja Persefonelle omistettu pyhäkkö.[18] Kaupungissa tiedetään olleen temppelit myös Zeukselle, Dionysokselle, Poseidonille, Ge (Gaia) Khthonialle, Afroditelle ja Hekatelle.[7] Kaupungin läheltä on löydetty nekropoliita eli hauta-alueita, joissa on traakialaisen tavan mukaisia hautakumpuja. Haudoista on löydetty hautavaaseja ajalta 400–100 eaa.[2]

Kaupungista löydettyä esineistöä on esillä Sozopolin arkeologisessa museossa.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”682. Apollonia”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. (An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation) Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1 (englanniksi)
  2. ↑ a b c d e f g h i j k Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”APOLLONIA DEL PONTO (Sozopol) Burgas, E Bulgaria”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  3. ↑ a b c d e f Smith, William: ”Apollonia (4)”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  4. ↑ Apollonia Pleiades. Viitattu 4.11.2024. (englanniksi)
  5. ↑ Apollonia Pontica (Bulgaria) 54 Sozopol - Απολλωνία ToposText. Viitattu 4.11.2024. (englanniksi)
  6. ↑ a b ”22 E6 Apollonia Pontica/Sozopolis”, Barrington Atlas of the Greek and Roman World. Princeton University Press, 2000. ISBN 978-0691031699 (englanniksi)
  7. ↑ a b c d e f g h History of Apollonia – Sozopol MCI Museum Centre – Sozopol. Viitattu 4.11.2024. (englanniksi)
  8. ↑ Herodotos: Historiateos 4.90; Plinius vanhempi: Naturalis historia 34.7 s. 18. § 39; Arrianos: Mustanmeren periplus s. 24, Anonyymi Mustanmeren periplus s. 14.
  9. ↑ Pseudo-Skymnos: Periodos Nikomedeelle 730–731.
  10. ↑ a b Strabon: Geografika 7.6.1.
  11. ↑ Stefanos Byzantionlainen: Ethnika 105.2, Ἀπολλωνία.
  12. ↑ Aelianus, Claudius: Varia historia 3.17.
  13. ↑ Aristoteles: Politiikka 1305b39–1306a9.
  14. ↑ IG I3 71.IV.128 Searchable Greek Inscriptions. The Packard Humanities Institute. Viitattu 4.11.2024. (muinaiskreikaksi) (englanniksi)
  15. ↑ Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 19.73.2–3.
  16. ↑ Grote, George: History of Greece, s. 472. Harper & Brothers, 1867. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  17. ↑ Anonyymi Mustanmeren periplus s. 14.
  18. ↑ Temple of Goddess Demeter discovered in Sozopol Visit Bulgaria. Viitattu 4.11.2024. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Apollonia_(Pontos)&oldid=22902232”