Tomis

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tomis
Τόμις
Tomiin raunioita.
Tomiin raunioita.
Sijainti

Tomis
Koordinaatit 44°10′18″N, 28°39′33″E
Valtio Romania
Paikkakunta Constanța, Constanța
Historia
Tyyppi kaupunki
Ajanjakso 500-luku eaa.–
Kulttuuri antiikki
Valtakunta itsenäinen kaupunkivaltio
Rooman valtakunta
Bysantin valtakunta
Alue Pontinen Traakia
Provinssi Moesia (n. 6/44–82/86)
Moesia inferior (n. 82/86–293)
Scythia (n. 293–)
Aiheesta muualla

Tomis Commonsissa

Tomis (m.kreik. Τόμις,[1] myös Tomeoi, Τομέοι,[2] Tomoi, Τόμοι,[3] Tomai, Τόμαι,[4] Tomeus, Τομεύς;[5] lat. Tomis,[6] Tomi,[7] Tomoe,[8] myöhemmin Constantiana)[9] oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Pontisessa Traakiassa nykyisen Romanian alueella.[10][11][12] Se sijaitsi nykyisen Constanțan kaupungin paikalla.[13][14][15]

Maantiede

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tomiin kaupunki sijaitsi Pontisessa eli Mustanmeren puoleisessa Traakiassa Mustanmeren länsirannalla.[13][16] Sen laskettiin yleensä sijainneen noin 300 stadioninmitan eli 36 roomalaisen mailin päässä Istroksesta,[12][17] mutta Tabula Peutingeriana mainitsee etäisyydeksi 40 mailia.[12][18] Kaupunki oli rakennettu niemelle, joka sijaitsee nykyisen Constanțan sataman pohjoispuolella.[11][13]

Tomiin kaupunkivaltion hallussa olleen alueen kooksi on arvioitu noin 200–500 neliökilometriä.[10] Samalla rannikolla Tomiista pohjoiseen sijaitsi Istroksen lisäksi muun muassa Orgame, ja etelään Kallatis, Dionysopolis ja Odessos.[15]

Fortuna ja Pontos. Tomiista löydetty veistos, Constanțan kansallisen historian museo.

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tomis oli Miletoksesta käsin perustettu kreikkalainen siirtokunta. Sen perustaminen ajoitetaan arkaaiselle kaudelle 500-luvulle eaa., ja saattoi tapahtua Istroksesta käsin.[10] Kreikkalaisessa mytologiassa se oli paikka, jossa Medeia paloitteli veljensä Absyrtoksen ruumiin tai jossa heidän isänsä Aietes keräsi ja hautasi ruumiinosat.[12][19] Myytti on epäilemättä yhteydessä kaupungin nimeen:[12] kreikan kielessä verbi temnō (τέμνω) tarkoittaa ”leikata” tai ”katkaista”. Tästä juuresta saadaan siihen liittyvä substantiivi tomē (τομή), joka merkitsee ”leikkausta” tai ”osaa”. Nimi Tomis tai sen variantti Tomai voi siten etymologisesti liittyä tähän ajatukseen leikkaamisesta tai jakamisesta.[20][21][22]

Vaikka kaupunki on luetteloitu nykytutkimuksessa arkaaisen ja klassisen kauden polisten eli itsenäisten kaupunkivaltioiden joukkoon, sen todellinen asema tunnetaan kuitenkin huonosti.[10] Klassisella kaudella 400-luvulla eaa. Tomiin on tulkittu kuuluneen Ateenan johtamaan Deloksen meriliittoon. Tulkinta perustuu kuitenkin epäselvään kohtaan liiton verotusluetteloa vuodelta 425/424 eaa. sisältävässä piirtokirjoituksessa.[10][23]

Niin kutsutun Mosaiikkirakennuksen rauniot.

Muutoinkin Tomiin vaiheista tiedetään antiikin lähteistä vain vähän. Sen nimi esiintyy lähteissä ensimmäisen kerran vasta hellenistisellä kaudella 200-luvulla eaa., ja kyseinen aika on kaupungin historian ainoa paremmin tunnettu vaihe. Tuolloin Tomis oli mukana sodassa, joka käytiin Byzantionin ja Istroksen kanssa liittoutuneen Kallatiin välillä Tomiin kauppasataman hallinnasta.[11][24][11]

Tomiissa oli kuusi miletoslaista alkuperää ollut fyleä, Aigikoreis, Argadeis, Boreis, Geleontes, Hopletes ja Oinopeis.[10] Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymejä Tomitēs (Τομίτης) ja Tomeitēs (Τομείτης). Tunnetaan myös monikollinen etnonyymi Tomeoi (Τομέοι).[10] Tomiin eponyymi virkamies oli Apollonin pappi.[10] Myös kaupungissa noudatettu kalenteri oli miletoslaista alkuperää.[10]

Roomalaisella kaudella Tomis oli seutunsa keskus ja vauras kauppakaupunki. Se muistetaan tuolta ajalta ennen kaikkea runoilija Ovidiuksen karkotuspaikkana. Augustus karkotti hänet Roomasta vuonna 8 jaa., ja hän eli siellä kymmenisen vuotta kunnes myös kuoli siellä.[11][12] Roomalaisella kaudella Tomis kuului ensin Moesian provinssiin ja sitten Moesia inferiorin provinssiin.[16]

200-luvulla jaa. Tomis kärsi seudun muiden kaupunkien tavoin goottien hyökkäyksistä. Noin vuodesta 293 lähtien Tomis kuului Scythian provinssiin ja toimi sen pääkaupunkina. Konstantinus Suuri rakennutti kaupungin uudelleen ja antoi sille uuden nimen Constantiana, mistä nykyisen Constanțan nimi on peräisin. Tästä alkanut aika 300-luvulla oli kaupungin viimeistä kukoistuskautta. Se oli tuolloin piispanistuin.[9][11][25] Kaupunki hylättiin 600-luvulla.[11]

Nykyisen kaupungin alueella on suoritettu vain vähän järjestelmällisiä arkeologisia kaivauksia, koska antiikin aikaiset rauniot sijaitsevat nykyisen kaupungin alla. Yksittäisiä kohteita on kuitenkin kaivettu.[11]

Rakennukset ja löydökset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tomiin amfiteatterin raunioita.
Tomiin roomalaisten termien raunioita.

Tomiin kaupunki oli ympäröity muurilla, joka suojasi sitä pohjois-luoteis- ja etelä-lounaispuolelta sulkemalla niemen, jolle kaupunki oli rakennettu. Tämä muuri rakennettiin ilmeisesti 100-luvulla jaa., mutta sitä uusittiin useita kertoja myöhemmän antiikin aikana. Muuri oli noin kolme metriä paksu ja ulkosivulta suurten neliskulmaisten kivien verhoama. Portteja suojasivat puoliympyrän muotoiset tornit.[11]

Kaupungin merkittävimpiin rakennuslöytöihin lukeutuu niin kutsuttu Mosaiikkirakennus. Se on suurikokoinen kaupallinen rakennuskokonaisuus, jossa on ollut kolme tasoa, ja jonka tarkoituksena oli myös peittää ja tukea kalliota, joka on tässä kohdassa 20 metriä korkea. Ylimmässä kerroksessa, joka avautui merelle, oli mosaiikkilattia, jota ympäröivät kolmelta sivulta monivärisellä marmorilla päällystetyt seinät. Lattiamosaiikin koko on noin 2 000 neliömetriä ja se on säilynyt suhteellisen hyvin. Se antaa vaikutelman värikkäästä matosta, jossa on geometrisia ja kasviaiheisia kuvioita.[11]

Keskimmäinen kerros koostui yhdestätoista holvitetusta varastohuoneesta, ja niistä on löydetty muun muassa useita amforoita ja ankkureita. Alimmassa kerroksessa, joka avautui läheisille laitureille, oli useita varastohuoneita, joissa oli myös amforoita. Mosaiikkirakennuksen lähteltä on löydetty useita varastohuoneita, jotka oli tarkoitettu viljan varastointiin, sekä kylpylärakennuksen rauniot. Sataman rakennukset ajoittuvat 300-luvulle jaa.[11]

Kaupungin varhaisen kristillisen ajan löytöihin lukeutuvat neljän basilikakirkon jäänteet 300- ja 400-luvuilta. Yksi niistä oli hyvin suurikokoinen ja jaettu marmoripylväillä kolmeen laivaan. Toinen basilikakirkko oli noin 35 metriä pitkä ja 18,8 metriä leveä, ja siinä oli 8 metriä halkaisijaltaan oleva apsis ja holvattu krypta.[11]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Strabon: Geografika 7.5.12, 7.6.1.
  2. ↑ Pseudo-Skymnos, fragmentti 5.
  3. ↑ Pseudo-Apollodoros: Bibliotheke 1.9.24.
  4. ↑ Klaudios Ptolemaios: Geografia 3.10.8.
  5. ↑ Stefanos Byzantionlainen: Ethnika, Τομεύς; Arrianos: Mustanmeren periplus (Periplus Ponti Euxini) s. 24.
  6. ↑ Ovidius: Tristia 3.9.33.
  7. ↑ Plinius vanhempi: Naturalis historia 4.11 s. 18; Statius: Silvae 1.2, 255; Itinerarium Antonini Augusti s. 227.
  8. ↑ Pomponius Mela: De situ orbis 2.2.
  9. ↑ a b Constanța Encyclopaedia Britannica. Viitattu 4.11.2024. (englanniksi)
  10. ↑ a b c d e f g h i Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”693. Tomis”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. (An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation) Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1 (englanniksi)
  11. ↑ a b c d e f g h i j k l Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”TOMIS Constanţa, Romania”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  12. ↑ a b c d e f Smith, William: ”Tomis”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  13. ↑ a b c Tomis Pleiades. Viitattu 4.11.2024. (englanniksi)
  14. ↑ Tomis (Pontus) 49 Constanta - Τόμις ToposText. Viitattu 4.11.2024. (englanniksi)
  15. ↑ a b ”22 F4 Tomis”, Barrington Atlas of the Greek and Roman World. Princeton University Press, 2000. ISBN 978-0691031699 (englanniksi)
  16. ↑ a b Tomis (Constanţa) Trismegistos. Viitattu 4.11.2024. (englanniksi)
  17. ↑ Anonyymi Mustanmeren periplus s. 12; Itinerarium Antonini Augusti s. 227.
  18. ↑ Tabula Peutingeriana.
  19. ↑ Ovidius: Tristia 3.9.33; Pseudo-Apollodoros: Bibliotheke 1.9.25; Hyginus: Fabulae 13.
  20. ↑ Liddell, Henry George & Scott, Robert: τέμνω A Greek-English Lexicon. 1940. Oxford: Clarendon Press / Perseus Digital Library, Tufts University. (englanniksi)
  21. ↑ Liddell, Henry George & Scott, Robert: τομός, -ή, -όν, (τέμνω) A Greek-English Lexicon. 1940. Oxford: Clarendon Press / Perseus Digital Library, Tufts University. (englanniksi)
  22. ↑ Liddell, Henry George & Scott, Robert: τομή (τέμνω) An Intermediate Greek-English Lexicon. 1889. Perseus Digital Library, Tufts University. (englanniksi)
  23. ↑ IG I3 71.IV.160 Searchable Greek Inscriptions. The Packard Humanities Institute. Viitattu 4.11.2024. (muinaiskreikaksi) (englanniksi)
  24. ↑ Memnon, fragmentti 21 = FHG 3, s. 537.
  25. ↑ Sozomenos: Kirkkohistoria (Historia ecclesiastica) 7.25; Hierokles: Synekdemos s. 637.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Tomis&oldid=22906325”