Istros (kaupunki)
| Istros | |
|---|---|
| Ἴστρος Histria |
|
.jpg) Istroksen arkeologista aluetta. |
|
| Sijainti | |
  Istros |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Romania |
| Paikkakunta | Istria, Constanța |
| Historia | |
| Tyyppi | kaupunki |
| Ajanjakso | 600-luku eaa. – 600-luku jaa. |
| Kulttuuri | antiikki |
| Valtakunta |
itsenäinen kaupunkivaltio Rooman valtakunta Bysantin valtakunta |
| Alue | Pontinen Traakia |
| Provinssi |
Moesia (n. 6/44–82/86) Moesia inferior (n. 82/86–293) Scythia (n. 293–) |
| Aiheesta muualla | |
Istros (m.kreik. Ἴστρος,[1] myös Ἰστρία, Istria, Ἰστρίη, Istriē,[2] Ἰστρόπολις, Istropolis; lat. Histria, Histriopolis, Istriopolis) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Pontisessa Traakiassa nykyisen Romanian alueella.[3][4][5] Sen arkeologinen alue sijaitsee lähellä nykyistä Istrian kylää noin 55 kilometriä pohjoiseen Constanțan kaupungista.[6][7][8]
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Istroksen kaupunki sijaitsi Pontisessa eli Mustanmeren puoleisessa Traakiassa Pontoksen eli Mustanmeren länsirannalla, suunnilleen Istros (nyk. Tonava) -joen suun ja Tomiin eli nykyisen Constanțan kaupungin puolivälissä. Se oli rakennettu Halmyris-järven tai sittemmin laguuniksi muuttuneen lahden eteläpäähän.[4][5]
.jpg)
Kaupungin akropoliina eli linnoitettuna yläkaupunkina toimi sen itäisin osa. Muu kaupunki levittäytyi tasamaalle akropoliin länsipuolelle. Kaupunginmuurien sisäpuolelle jäi laajimmassa vaiheessa noin 60 hehtaarin kokoinen alue.[3][4]
Istroksen kaupunkivaltion hallussa ollut alue oli suhteellisen suurikokoinen, ja sen kooksi on arvioitu yli 500 neliökilometriä.[3] Samalla rannikolla kaupungista etelään sijaitsivat Tomiin lisäksi Kallatis, Dionysopolis ja Odessos, ja pohjoiseen Orgame, Halmyris, Tyras ja Nikonion.[8]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Arkaainen ja klassinen kausi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Istros oli Miletoksesta käsin perustettu kreikkalainen siirtokunta.[3][2] Sen perustaminen ajoitetaan arkaaiselle kaudelle 600-luvulle eaa.,[4] tarkemmin noin vuoteen 657[3] tai 630 eaa.[6] Istros mainitaan usein antiikin ajan lähteissä, mikä osoittaa sen olleen merkittävä kauppakaupunki, mutta sen historiasta tiedetä niiden perusteella vain vähän.[5][9] Istros joutui sijaintinsa vuoksi usein barbaariheimojen hyökkäysten kohteeksi, ja se tuhottiin ja ryöstettiin usein. Ensimmäisen kerran sen tuhosivat skyytit 500-luvun eaa. lopulla.[4]
Istroksessa tiedetään olleen miletoslainen jako neljään fyleen, jotka olivat Aigikoreis, Argadeis, Boreis ja Geleontes. Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymejä Istriēnos (Ἰστριηνός) ja Istrianos (Ἰστριανός).[3] Kaupungissa käytettiin miletoslaista kalenteria, mikä näkyy kuukausien ja juhlien nimissä.[3] Istroksen valtiomuoto oli alun perin oligarkinen. Myöhemmin kaupungissa oli stasis ja valtiomuoto vaihtui demokraattiseksi.[3][1] Tämä saattoi liittyä Ateenan ja erityisesti Perikleen toimiin Mustanmeren alueella.[3] Kaupungin eponyymi virkamies oli Apollon Ietroksen pappi.[3] On arveltu, että Istros olisi saattanut seudun monien muiden kaupunkien tavoin olla 400-luvulla eaa. Ateenan johtaman Deloksen meriliiton jäsen, mutta tälle ei ole suoria todisteita.[3]
Istros löi omaa hopearahaa noin vuodesta 480 eaa. lähtien ja pronssirahaa ainakin 300-luvulla eaa.[3] Kaupungin tiedetään perustaneen ainakin kaksi omaa siirtokuntaa, jotka olivat Nikonion ja Istrianon limen. Lisäksi sieltä käsin perustettiin oletettavasti myös Orgame. Ne kaikki sijaitsivat samalla Mustanmeren länsirannikolla pohjoisempana.[3][8]
Hellenistiseltä kaudelta myöhäisantiikkiin
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hellenistisen kauden alussa vuonna 313 eaa. Istros oli mukana Pontoksen pentapoliina tunnetussa liitossa Lysimakhosta vastaan; sen muut jäsenet olivat Apollonia, Kallatis, Mesembria ja Odessos.[3][10] Lysimakhos ilmeisesti ryösti kaupungin.[4] Saman vuosisadan lopulla Istros teki isopoliteia-sopimuksen emäkaupunki Miletoksen kanssa.[3] Ensimmäisen vuosisadan eaa. puolivälissä Istrokseen hyökkäsivät Burebistan johtamat getit.[4]
Istros tuli Rooman valtakunnan alaisuuteen ensimmäisen vuosisadan lopulla eaa. Se kuului ensin Moesian provinssiin, sitten Moesia inferiorin provinssiin ja myöhäisantiikin aikana Diocletianuksen valtakaudesta alkaen Scythian provinssiin.[4] Strabon kuvaa hänen aikansa Istroksen olleen vain pieni kaupunki.[5][9] 200-luvun puolivälissä jaa. kaupungin hävittivät gootit.[4]
Myöhempi historia ja kaivaukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tonavan muta täytti vähitellen lahden, jonka rannalla kaupunki sijaitsi. Kaupunki säilyi asuttuna silti aina 600-luvun alkuun, jolloin sen asukkaat ilmeisesti hylkäsivät sen, todennäköisesti avaarien vuonna 587 tapahtuneen hyökkäyksen seurauksena. Paikkaa ei koskaan asutettu uudelleen.[4]
Kaupungin löysi ranskalainen arkeologi Ernest Desjardins vuonna 1868. Alueen arkeologiset kaivaukset alkoivat vuonna 1914, ja niitä on jatkettu siitä asti.[11] Suomessa rauniokaupunki tuli tunnetuksi vuonna 1966 Muksujen laulun Histria ansiosta. Sen sanat, jotka viittaavat arkeologisiin kaivauksiin, kirjoitti Pentti Saarikoski.[12]
Rakennukset ja löydökset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
.jpg)
,_built_in_the_1st_century_AD_and_enlarged_in_the_2nd_century_AD,_Histria,_Moesia_Inferior,_Romania_(42458323042).jpg)
Istroksen kaupunki oli ympäröity muurein, joita on löydetty useista eri rakennusvaiheista. Ensimmäiset muurit rakennettiin arkaaisella kaudella 500-luvulla eaa. Toiset muurit rakennettiin klassisella kaudella 400–300-luvulla eaa., ja ne tulivat oletettavasti Lysimakhoksen tuhoamiksi. Myöhempiä muurivaiheita on hellenistiseltä ja roomalaiselta kaudella. Myöhäisimmät muurit rakennettiin sen jälkeen, kun gootit olivat hävittäneet kaupungin 200-luvulla jaa. Niitä on säilynyt suhteellisen hyvin kaupungin länsi- ja eteläsivulla. Muureissa on käytetty uudelleen varhaisemman kaupungin tuhottujen rakennusten kiviä.[3][4]
Muurien sisäpuolelta kaupunkialueen koillisosasta läheltä merta on löydetty Pyhäksi alueeksi kutsuttu osa, josta on löydetty kaupungin vanhimpien rakennusten, mukaan lukien temppelien, jäänteitä. Löytöihin lukeutuu Zeus Polieukselle omistettu temppeli, joka rakennettiin alun perin 500-luvulla eaa. ja uusittiin 400-luvun eaa. alkupuoliskolla, ja josta on säilynyt lähinnä sen perustukset; osia pienestä doorilaistyylisestä thasoslaisesta marmorista tehdystä temppelistä, joka oli omistettu Suurelle jumalalle (Theos Megas), ja rakennettu 200-luvulla eaa; osia Afroditelle omistetusta hellenistiselle kaudelle ajoitetusta temppelistä; sekä muutamia nimettömiä alttareita 500- ja 400-luvuilta eaa.[4]
Kirjallisten lähteiden perusteella kaupungissa tiedetään olleen myös Apollon Ietrokselle omistettu pyhäkkö. Kaupungissa oli kultit ja näin oletettavasti pyhäköt myös ainakin Apollon Foleuteriokselle ja Letolle.[3] Kaupungissa oli myös kreikkalainen tai roomalainen teatteri, mutta sitä ei ole löydetty.[3][13]
Mainittujen Pyhän alueen löytöjen lisäksi suurin osa muurien sisäpuolelta löydetyistä rakennuksista on kaupungin viimeisestä vaiheesta 300–500-luvuilta jaa. Myöhäisen ajan muurin sisäpuolelta, pääportin oikealta puolelta, on kaivettu kaupungin virallisten rakennusten aluetta. Sieltä on löydetty useita basilikoja, kaupallinen rakennus, pieni pylväiden reunustama aukio ja kylpylärakennus, joka on melko hyvin säilynyt. Kauempana etelässä ja kaakossa on alue, jossa on köyhempiä asuintaloja ja työpajoja. Kaupungin korkeimmalla kohdalla oli asuinalue, josta on löydetty useita suuria sisäpihoilla varustettuja useampikerroksisia yksityistaloja. Eräs niistä, jossa on ollut yksityinen apsiskappeli, on tulkittu piispan asuinpaikaksi. Myöhäisvaiheen kaupungin löydöksiin lukeutuu myös useita basilikakirkkoja.[4]
Muita hajanaisia raunioita on löydetty myöhäisajan muurin länsi- eli ulkopuolelta. Niihin lukeutuu toinen kylpylärakennus, joka on peräisin 100–200-luvulta; basilikakirkko, jonka ympärillä on hautausmaa, 400–500-luvulta; sekä hajanaisia taloja ja katujen jäänteitä hellenistiseltä kaudelta.[4]
Kaupungin ulkopuolelta on löydetty laajoja hauta-alueita. Kreikkalaiset haudat ajoittuvat pääosin 500–200-luvuille eaa. Niiden lisäksi on löydetty useita gettipäälliköiden hautoja, joissa vainajan ympärille on haudattu ihmisuhreja ja hevosia.[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Aristoteles: Politiikka 1305b5.
- ↑ a b Herodotos: Historiateos 2.33.
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”685. Istros”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. (An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation) Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1 (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”ISTROS (Histria) Romania”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b c d Smith, William: ”Istropolis”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b Histria Pleiades. Viitattu 30.10.2024. (englanniksi)
- ↑ Istria (Pontus) 26 Istria - Ιστρία ToposText. Viitattu 30.10.2024. (englanniksi)
- ↑ a b c ”22 F4 Histria”, Barrington Atlas of the Greek and Roman World. Princeton University Press, 2000. ISBN 978-0691031699 (englanniksi)
- ↑ a b Strabon: Geografika VII s. 319; Plinius vanhempi: Naturalis historia 4.18.24; Pomponius Mela: De situ orbis 2.2; Eutropius 6.8; Herodotos: Historiateos 2.33; Arrianos: Mustanmeren periplus (Periplus Ponti Euxini) s. 24; Ravennan kosmografia 5.1.6; Lykofron 74; Klaudios Ptolemaios: Geografia 3.10.8; Skyimnos Fragm. 22; Stefanos Byzantionlainen: Ethnika; Ammianus Marcellinus: Res gestae 22.8; Hierokles s. 637.
- ↑ Grote, George: History of Greece, s. 472. Harper & Brothers, 1867. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ The archaeological site of Histria Institutul Național al Patrimoniului. Viitattu 30.10.2024. (englanniksi)
- ↑ Histria Lyrics Translate. Viitattu 30.10.2024. (suomeksi)
- ↑ Frederiksen, Rune: ”The Greek Theatre. A Typical Building in the Urban Centre of the Polis?”. Teoksessa Heine Nielsen, T. (ed.): Even More Studies in the Ancient Greek Polis, s. 65–124. (Papers from the Copenhagen Polis Centre 6. Historia Einzelschriften 162) Stuttgart: Franz Steiner Verlag, 2002. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Istros Wikimedia Commonsissa
