Bizone
| Bizone | |
|---|---|
| Βιζώνη | |
| Sijainti | |
  Bizone |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Bulgaria |
| Paikkakunta | Kavarna, Dobritš |
| Historia | |
| Tyyppi | kaupunki |
| Ajanjakso | 500-luku eaa. – 600-luku jaa. |
| Kulttuuri | antiikki |
| Valtakunta |
itsenäinen kaupunkivaltio Rooman valtakunta Bysantin valtakunta |
| Alue | Pontinen Traakia |
| Provinssi |
Moesia (n. 6/44–82/86) Moesia inferior (n. 82/86–293) |
Bizone (m.kreik. Βιζώνη, Bizōnē) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Pontisessa Traakiassa nykyisen Bulgarian alueella.[1][2] Se sijaitsi nykyisen Kavarnan kaupungin paikalla.[3][4]
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Bizonen kaupunki sijiatsi Pontoksen eli Mustanmeren länsirannikolla Kallatiin ja Apollonian välissä.[2] Bizonen kaupunkivaltion hallussa olleen alueen kooksi on arvioitu noin 25–100 neliökilometriä.[1] Samalla rannikolla kaupungista pohjoiseen sijaitsivat Kallatiin lisäksi muun muassa Tomis ja Istros, ja etelään ennen Apolloniaa muun muassa Dionysopolis, Odessos ja Mesembria.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Bizonen historiasta tiedetään antiikin lähteistä vain vähän. Arkeologisten löydösten perusteella kaupungin paikka on ollut asuttu viimeistään kalkoliittisella kaudella. Antiikin aikana paikalla oli alun perin traakialaisten asutus. Myöhempi Bizonen kaupunki oli kreikkalainen siirtokunta, joka perustettiin arkaaisella kaudella 500-luvulla eaa.[1][5] Bizonen emäkaupungiksi mainitaan joskus Mesembria, mutta tätä on epäilty, koska Bizone ei vaikuta olleen doorilainen vaan joonialainen kaupunki. Emäkaupungiksi arvellaan ennemmin Miletosta tai jotakin sen Mustanmeren siirtokunnista.[1]
Marcus Luculluksen johtama armeija valtasi Bizonen Roomalle vuonna 72/71 eaa. Pian tämän jälkeen kaupunki tuhoutui maanjäristyksessä. Tämän jälkeen sen alue jaettiin Dionysopoliille ja Kallatiille.[5][6] Kaupunki perustettiin ja rakennettiin uudelleen Rooman keisarikaudella.[1] Se toimi linnoituspaikkana vielä bysanttilaisella kaudella. Kaupunki tuhoutui lopullisesti 600-luvulla jaa.[5]
Arrianos käyttää kaupungista nimimuotoa Bizon ja Ravennan kosmografia nimimuotoa Bizoi.[2][6] Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymejä Bizōnitēs (Βιζωνίτης), Bizōnios (Βιζώνιος) ja Bizōnaios (Βιζωναῖος).[2]
Rakennukset ja löydökset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Bizonen paikalta on tehty joitakin arkeologisia löytöjä. Osa löydetystä keramiikasta ajoittuu jo 500-luvulle eaa., mutta suurin osa ajoittuu 400–200-luvuille eaa.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”683. Bizone”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. (An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation) Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1 (englanniksi)
- ↑ a b c d Smith, William: ”Bizone”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Bizone Pleiades. Viitattu 18.11.2024. (englanniksi)
- ↑ ”22 F5 Bizone”, Barrington Atlas of the Greek and Roman World. Princeton University Press, 2000. ISBN 978-0691031699 (englanniksi)
- ↑ a b c Bizone Brill's New Pauly Online. Brill. Viitattu 18.11.2024. (englanniksi)
- ↑ a b Strabon: Geografika I s. 54, VII s. 319; Pomponius Mela: De situ orbis 2.2.5; Plinius vanhempi: Naturalis historia 4.18; Stefanos Byzantionlainen: Ethnika, Βιζώνη; Arrianos: Mustanmeren periplus s. 24; Ravennan kosmografia 4.6.