Matti Murto (jääkiekkoilija)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Matti Murto
Matti Keinonen (vas.) ja Matti Murto Tukholman MM-kisoissa keväällä 1970.
Matti Keinonen (vas.) ja Matti Murto Tukholman MM-kisoissa keväällä 1970.
Henkilötiedot
Syntynyt9. helmikuuta 1949
Helsinki
Kuollut19. elokuuta 2013 (64 vuotta)
Helsinki
Kansalaisuus  Suomi
Jääkiekkoilija
Lempinimi Murtsi
Pelipaikka keskushyökkääjä
Pituus 180 cm
Paino 80–82 kg
Pelinumero 17
Pelaajaura
Pääsarjaura 1964–1983
Seurat Helsingin IFK (SM-sarja, SM-liiga)
HC Feldkirch (Österreichische Eishockey-Liga)

Matti Erkki Olavi Murto (9. helmikuuta 1949 Helsinki19. elokuuta 2013 Helsinki) oli suomalainen jääkiekkohyökkääjä.

HIFK-vaikuttaja Frank Moberg nimesi Murron vuonna 2011 ”ylivoimaiseksi kahden suunnan sentteriksi” ja seuran historian neljänneksi suurimmaksi legendaksi, joka pelasi parhaat kautensa yhdessä Harri Linnonmaan ja Hannu Kapasen kanssa.[1]

Murto edusti Suomessa HIFK:ta 18 kauden ajan 1964–1983 eli lähes koko peliuransa. Yksi vuosi vierähti välissä Itävallassa HC Feldkirchin joukkueessa. Murto tunnettiin urallaan kovasti töitä tekevänä herrasmiespelaajana: hän sai 450 ottelussaan vain 98 jäähyminuuttia. Pisteitä Murto teki 177+158. Murto voitti urallaan viisi Suomen mestaruutta ja yhteensä yhdeksän SM-mitalia. HIFK jäädytti Murron pelinumeron 17 heti peliuran jälkeen.

Murto pelasi Suomen maajoukkueessa yhteensä 158 A-maaottelua tehoin 36+21. MM-kisoissa hän kiekkoili kuusi ja olympialaisissa kaksi kertaa.

Murto kuoli ruokatorven syöpään 19. elokuuta 2013, 64-vuotiaana.[2]

Saavutukset ja palkinnot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. Riku Korkki: Jäätävä polte. Iltalehti Urheilu, 2011, nro 20.4., s. 8.
  2. http://www.iltasanomat.fi/jaakiekko/art-1288591360896.html (Arkistoitu – Internet Archive)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä urheilijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.