Seututie 280

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Maantie 280)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Seututie 280
Somerontie, Helsingintie
Seututie 280 Pusulan Hyönölässä
Seututie 280 Pusulan Hyönölässä
Maa Suomi
Tieluokka seututie
Omistaja Suomen valtio
Tienpitäjä Väylävirasto
Pituus 42 km
Alkupiste Näkkilä, Lohja
Reitti Koisjärvi (2 km)
Hyönölä (12 km)
Somerniemi (30 km)
Hirsjärvi (36 km)
Päätepiste Somero (42 km)
Päällyste asfaltti
Kaistaluku kaksikaistainen
Muodostettu 1965
Katso myös Seututie 280 Commonsissa

Seututie 280 on seututie Suomessa. Se erkanee Turun ja Helsingin välisestä seututiestä 110 (entinen valtatie 1) Pusulassa Lohjalla ja yhtyy kantatiehen 52 lähellä Someron keskustaa.[1][2] Tie kulkee Lohjan ja Someron kaupunkien alueilla ja osuu myös entisten Nummi-Pusulan, Nummen, Pusulan ja Somerniemen kuntien alueille. Tien osoitenimenä on Lohjalla Somerontie ja Somerolla Helsingintie.

Tien kulku ja merkitys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pusulan Koisjärvellä tie risteää seututieltä 110 Nummen Hyrsylässä alkavan ja Vihdin Jokikunnalle johtavan yhdystien 1223 kanssa ja kulkee sitten Pusulan Kaukelan sivuitse, josta pohjoiseen siitä erkanee Pusulan kirkonkylään johtava yhdystie 1270. Tämän jälkeen tie ylittää Pusulanjoen ja siihen yhtyy etelästä seututieltä 110 Nummen kirkonkylän luona alkunsa saava seututie 125. Pusulan Hyönölässä tiestä erkanee Pusulan kirkonkylän kautta Pusulan Ikkalaan johtava seututie 127 ja Someron rajalla tiehen yhtyy vielä Pusulan Marttilasta yhdystieltä 1281 alkunsa saava yhdystie 1271.

Somerniemellä tie kulkee Viuvalan, Kopilan ja Oinasjärven kylien kautta Oinasjärven sivuitse, ohittaa Somerniemen kirkon Härjänlahden kylässä Paimionjoen lähdejärven Painion luona ja seurailee Paimionjoen vesistöä Somerniemen Palikaisten kylässä. Somerniemen Oinasjärvellä tiestä erkanee Somerniemen Kaskiston kautta Someron Terttilään johtava yhdystie 2801. Somerolla tie kulkee Paimionjoen vesistöön kuuluvan Hirsjärven eteläpuolitse ensin Hirsjärven, sitten Ihamäen ja lopuksi Harjun kylissä. Vähän ennen Someroa tiehen yhtyy etelästä seututieltä 110 alkava, Kiikalan ja Someron Terttilän kautta kulkeva yhdystie 2410. Someron keskustan luona tie yhtyy Tammisaaresta Salon ja Someron kautta Jokioisille johtavaan kantatiehen 52.

Somerolla ja Nummi-Pusulassa tiehen liittyy myös joukko pienempiä, aiemmin paikallisteiksi luokiteltuja yhdysteitä. Näiden varsilla seututien 280 vaikutuspiirissä sijaitsevia kyliä ovat esimerkiksi Nummen Leppäkorpi, Pusulan Hyrkkölä sekä Somerniemen Jakkula, Keltiäinen, Vesanoja ja Härjänoja.

Tie on vanhastaan muodostanut tärkeimmän maantieyhteyden Someron ja Helsingin välillä. Valtatien 1 valmistuttua moottoritieksi on kuitenkin havaittu, että Kiikalan kautta valtatieltä 1 Somerolle johtava yhdystie 2410 tarjoaa lähes yhtä nopean reitin Somerolta Helsinkiin; vaikka matka on pidempi, niin pidemmän osuuden moottoritietä sanotaan lisäävän turvallisuutta.[3]

Kohteita tien varrella

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tien alkuosaa hallitsevat viljellyt laaksot kylineen, joihin Pusulassa ja Somerniemellä lomittuvat toisen ja kolmannen Salpausselän reunamuodostumat pitkittäisharjuineen, ja harjut jatkuvat myös Somerolla.[4][5][6] Somerniemellä tien läheisyyteen osuvat Somerniemen kirkko Painion rannalla ja kesäisin suosittu Somerniemen kesätori. Somerniemen ja Someron rajalla Palikaisten Österkullassa tien läheisyydessä sijaitsee jääkäriliikkeen muistomerkki Jääkärilehto. Someron Hirsjärvellä tien varressa on erääksi Someron komeimmista nähtävyyksistä mainittu entinen Somerjoen kioski, jota vuodesta 1997 on pidetty kesäisin avoinna laulaja Rauli Somerjoen muistokohteena nimellä Baddingin kioski Paratiisi. Ihamäen kylässä Somerolla tien varteen jää Hovimäen leirintäalue Hirsjärven rannalla.[7] Tien varteen osuvia kartanoita ovat Somerniemellä Kopila Kopilan kylässä sekä Somerolla Seeteri Hirsjärven kylässä ja Hovila Ihamäen kylässä.[8]

Bussi Somerolle

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Bussi Somerolle

Tie on osa loppilaisen Yhdysliikenteen[9] aikoinaan liikennöimää bussilinjaa Helsingistä Somerolle, jota kuvataan Rauli "Badding" Somerjoen kappaleessa "Bussi Somerolle" albumilta Rakkaudella – Raulilta (julkaistu myöhemmin myös nimillä Sävel rakkauden ja Bussi Somerolle) vuodelta 1982.

Raul Reimanin tiettävästi Rauli Somerjoen tarkkojen ohjeiden mukaan sanoittamassa kappaleessa mainittuihin kohteisiin tien varrella laulun alussa mainitun Tarvontien jälkeen kuuluu muun muassa Brynolf Poutasen kauppa Pusulan Hyönölässä; kaupan omistaja ei kuitenkaan levyn tuottajan Harry Aaltosen mukaan halunnut ottaa uunituoretta kasettia kaupassa myyntiin, kun tätä mahdollisuutta levyn valmistuttua tarjottiin.[10]

  • Lukkarin mutka vanhalla 280-tiellä.
    Lukkarin mutka vanhalla 280-tiellä.
  • Kääntelä Hirsjärvellä.
    Kääntelä Hirsjärvellä.

Someron puolelta laulussa mainitaan Lukkarin "kurvi" Somerniemellä, joka tienoikaisun myötä on sittemmin jäänyt tiestä sivuun, sekä Kääntelä, jossa sijaitsivat Somerjoen kotikylän Hirsjärven kauppa ja posti risteyksessä, jossa laulaja poseeraa albumin uudelleenjulkaistun version Sävel rakkauden (1986) kannessa. Aivan lähellä Kääntelää on myös Somerjoen kioski ja perheen kotitalo ("en jääkään vielä pois"), ja lähempänä Someron keskustaa Esakallio, joka oli yksi Somerjoen ensimmäisen yhtyen "The five yes'in" ensimmäisistä esiintymispaikoista.

Tähän Esakallion ja Salontien risteykseen nykyinen seututie 280 päättyy, ja kantatien 52 osuudelle jää laulun kohteista vielä Lammin mäki, jolta Helsingin suunnasta tultaessa avautuu näkymä yli Someron keskustan. Laulun lopussa mainitaan vielä somerolainen ravintola Hämeenportti, joka myöhemmin on toiminut muun muassa nimillä Kaupunginhotelli-Ravintola Satumaa ja Drunk'n Monkey Somero[11][12], sekä Hämeen Härkätie, jota pitkin kuitenkaan laulussa mainittu Yhdysliikenteen bussi ei todellisuudessa ajanut.

Tien historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ennen tienumeroiden uudistusta vuonna 1996 seututien 280 edeltäjänä oli maantie 280, joka jatkui nykyisestä Salontien risteyksestä Somerolla nykyisten kantatien 52 ja seututien 282 reittiä valtatielle 2 Tammelan Häiviään. Kun tällöin siihenastinen maantie 240 Salon ja Someron välillä, osuus siihenastisesta maantiestä 280 Somerolla sekä siihenastinen maantie 2803 Somerolla ja Jokioisilla liitettiin kantatiehen 52, maantien 280 loppuosasta Someron Pikku-Joensuun ja Tammelan Häiviän välillä muodostettiin seututie 282. Ennen nykyisen valtatien 2 valmistumista 1960-luvulla osuus nykyisestä seututiestä 280 nykyisen seututien 125 risteyksestä Nummi-Pusulassa nykyiselle kantatielle 52 Somerolla oli osa valtatietä 2.[13][14]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Tienumerokartta 1:250 000. Alue 01 Uusimaa. Helsinki: Liikennevirasto. Kartan verkkoversio (viitattu 20.2.2015)
  2. ↑ Tienumerokartta 1:250 000. Alue 02 Varsinais-Suomi. Helsinki: Liikennevirasto. Kartan verkkoversio (viitattu 20.2.2015)
  3. ↑ Sujuva tieyhteys Helsinkiin siintää Kiikalan kautta. Somero, 18.1.2010. Artikkelin tiivistelmä lehden verkkosivuilla. Viitattu 21.1.2010. (Arkistoitu – Internet Archive)
  4. ↑ Glückert, Gunnar: The second Salpausselkä at Karkkila, Southern Finland, s. 45-53. (Geological Society of Finland, Bulletin 47.) Helsinki: Geological Society of Finland, 1975.
  5. ↑ Aartolahti, Toive: Die Geomorphologie des Gebiets von Tammela, Südfinnland. (Fennia 97:7. Beilage I) Helsinki: Suomen maantieteellinen seura, 1968. (saksaksi)
  6. ↑ Geokartta Geologian tutkimuskeskus. Arkistoitu 20.6.2007. Viitattu 28.11.2009.
  7. ↑ Hovimäki Camping Hovimäki Camping. Arkistoitu 28.6.2010. Viitattu 28.11.2009.
  8. ↑ Lehtonen, Kaarin: Someron ja Somerniemen kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta, s. 50–57. Turku: Turun maakuntamuseo, 1990. ISBN 951-9125-77-9
  9. ↑ Pekola yhtiöt Pekolan liikenne. Viitattu 27.11.2009.
  10. ↑ Heikki Metsämäki ja Juha Miettinen: Badding: Rauli Somerjoen elämä ja laulut, s. 179–181. Sputnik, 1996. ISBN 951-97431-0-3
  11. ↑ Musiikkiravintiola ei kannattanut. Somero, 19.7.2011, 86. vsk, nro 54, s. 2.
  12. ↑ Ryhtä, Merja: Drunk'n Monkey sulki ovensa. Somero, 19.7.2011, 86. vsk, nro 54, s. 3.
  13. ↑ Grönroos, Matti: Valtatie 2 Palojärvi(Vihti)-Mäntyluoto (Pori), 227 km Kyläteistä valtaväyliin: Suomen pääteiden kuvauksia ja historiaa. Matti Grönroos. Viitattu 17.9.2011.
  14. ↑ Grönroos, Matti: Kantatie 52 Tammisaari-Jokioinen, 111 km Kyläteistä valtaväyliin: Suomen pääteiden kuvauksia ja historiaa. Matti Grönroos. Viitattu 17.9.2011.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Seututie_280&oldid=22809835”