Tämä on lupaava artikkeli.

Baddingin kioski Paratiisi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Baddingin kioski Paratiisi
Somerjoen kioski
Baddingin kioski Paratiisi elokuussa 2009
Baddingin kioski Paratiisi elokuussa 2009
Osoite Helsingintie 920, Somero [1]
Sijainti Somero, Hirsjärvi [2]
Koordinaatit 60°35.463′N, 023°38.372′E
Rakennustyyppi Kioski [2]
Valmistumisvuosi 1962 [3]
Rakennuttaja Gunnar Somerjoki [2]
Urakoitsija Aimo Laakso [4]
Omistaja Somerjoen perikunta [1]
Käyttäjä Someron yrittäjät ry [1]
Runkorakenne puu [4]
Julkisivumateriaali puu [4]
Kerrosluku 1 [4]
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Baddingin kioski Paratiisi on laulaja Rauli Badding Somerjoen (1947–1987) muistokohde Somerolla seututien 280 varrella Someron Hirsjärven kylässä noin yhdeksän kilometriä Someron keskustasta ja noin viisi kilometriä Somerniemeltä.[5][6][1] Kioski on ollut avoinna nykyisessä käytössään vuodesta 1997. Tänä aikana siitä on tullut yksi Someron tunnetuimmista nähtävyyksistä, ja Rauli Badding Somerjoen ihailijat tekevät sen luo pyhiinvaellusmatkoja.[3][7]

Somerjoen kioski 1962–1975

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rauli "Badding" Somerjoki perheensä vanhalla kioskilla kesällä 1984. Kuva: Pertti Toukkari.

Alun perin Somerjoen kioskina[8] tunnetun kioskin perustivat Rauli Somerjoen vanhemmat Gunnar (1909–1962) ja Elina (1915–1992) Somerjoki. Perheen isä Gunnar Somerjoki oli keuhkolaajentuman ja astman takia joutunut jäämään sairauseläkkeelle kattohuopatehtaalta ja perhe tarvitsi lisäansioita. Kioski nousi Helsingintien varteen, muutaman sadan metrin päähän perheen kotitalosta Aholasta Someron Hirsjärvellä vuonna 1962.[2] Kioskin urakoi somerolainen maatalous- ja rakennusalan yrittäjä Aimo Laakso, ja rakennus valmistui lopulta kolmessa illassa.[4][9][10]

Kioskia, josta pian tuli lähiseudun nuorison suosittu kokoontumispaikka, hoitivat aluksi perheen vanhemmat, ja myöhemmin myös lapset kukin vuorollaan, myös pojat Rauli ja Kari melko usein. Gunnar Somerjoki itse ehti hoitaa kioskia vain yhden kesän; hän kuoli 2. marraskuuta 1962. Tämän jälkeen kioskin pito jäi äiti Elinan ja lasten harteille. Toiminnassa kioski oli vuoteen 1975, mutta jäi senkin jälkeen Helsingintien varren maamerkiksi.[3][2] Ennen uutta käyttöönottoaan 1990-luvulla kioski oli jo huonokuntoinen ja piirustuksin töhritty.[10]

Baddingin kioski Paratiisi 1997–

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1987 kuolleen laulajan muistokohteeksi Kioski avattiin vuonna 1997, kymmenen vuotta laulajan kuoleman jälkeen.[1][3][10] Kioskin vuokrasi ja kunnosti sen alkuperäistä ulkoasua vaalien Someron yrittäjät ry.[1][11] Sittemmin kioskin läheisyyteen on Leader-hankkeena rakennettu myös pysäköintipaikka ja pöytä penkkeineen kävijöitä varten.[11] Uusi nimi Baddingin kioski Paratiisi kioskille saatiin avajaispäivän yleisöäänestyksessä.[1] Vielä vuonna 1984 otetussa, somerolaissyntyisen Pertti Toukkarin kuvaamassa kuvassa, jossa laulaja kauniina kesäpäivänä poseeraa perheensä vanhalla kioskilla, näkyy kioskin nimikilvessä 1970-luvun tyyliin maalatuin kirjaimin sen alkuperäinen nimi Somerjoen Kioski.[8]

Vuosien varrella, laulajan maineen vakiintuessa, kioskista on tullut suosittu matkailukohde, joka on noteerattu eri medioissa[1][12][13] ja myös Someroa ja esimerkiksi Hämeen Härkätietä esittelevässä matkailu- ja muussa kirjallisuudessa.[6][7] Esitetyissä arvioissa pyhiinvaelluskohteeksi muodostunutta kioskia on sanottu yhdeksi Someron komeimmista nähtävyyksistä.[7][13] Someron yrittäjien ylläpitämällä kioskilla myydään virvokkeiden ohella erilaista laulajaan liittyvää matkamuistoesineistöä, kuten paitoja, pinssejä, kirjoja ja kortteja, ja sen luona järjestetään myös yleisötapahtumia.[6][12] Kioski ei tuota taloudellista voittoa.[14]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e f g h Keski-Korpela, Nina: Baddingin kioski on Rauli Somerjoen muistomerkki 13.7.2009. YLE Häme. Viitattu 21.7.2009.
  2. ↑ a b c d e Metsämäki, Heikki & Miettinen, Juha: Badding. Rauli Somerjoen elämä ja laulut, s. 28–29. Jyväskylä: Sputnik, 1996. ISBN 951-97431-0-3
  3. ↑ a b c d Kärki, Manu: Uutisia Somerolta ja Somerniemeltä, s. 88. Somero: Amanita, 2008. ISBN 978-952-5330-26-7
  4. ↑ a b c d e Merilä, Kai: Paratiisi syntyi kolmessa illassa. Somero, 18. toukokuuta 1999.
  5. ↑ Koe ja näe! Someron kaupunki. Arkistoitu 14.5.2009. Viitattu 21.7.2009.
  6. ↑ a b c Kärki, Manu: Somerolla. Viljanmaan arkea, satumaan juhlaa, s. 74. Somero: Amanita, 2009. ISBN 978-952-5330-27-4
  7. ↑ a b c Saari, Heikki: Hämeen Härkätie, s. 53, 117, 138. Helsinki: Multikustannus, 2009. ISBN 978-952-468-221-3
  8. ↑ a b Badding Pertti Toukkari. Arkistoitu 31.1.2013. Viitattu 23.7.2009.
  9. ↑ Kuvia matkan varrelta – Galleria Snadi Tommi Laakso. Arkistoitu 2.4.2011. Viitattu 3.8.2010.
  10. ↑ a b c Kärki, Manu: Tapahtui Somerolla vuosituhannen kahden puolen, s. 111-112. Somero: Amanita, 2010. Virhe: Virheellinen ISBN-tunniste
  11. ↑ a b Toimintaryhmien kehittämishankkeet 30.6.2006. Maa- ja metsätalousministeriö. Viitattu 21.7.2009.[vanhentunut linkki]
  12. ↑ a b Nuotio, Leena: Kesäduunissa Baddingin kioskissa. Salonjokilaakso, 9.7.2009, s. 3. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 23.7.2009. (Arkistoitu – Internet Archive)
  13. ↑ a b Hietamies, Eve: Hullunhauska Somero. Missä aurinko aina paistaa. Apu, 17. elokuuta 2009. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 22.11.2009.[vanhentunut linkki]
  14. ↑ Jokela, Lilli: Päättäjä, pelasta Badding-kioski. Turun Sanomat, 17.10.2008. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 21.7.2009.[vanhentunut linkki]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Baddingin_kioski_Paratiisi&oldid=22768335”