Vesanoja
Vesanoja on kylä Somerniemellä Somerolla. Kylän väkiluku vuonna 2011 oli 38, mikä teki siitä Someron kylistä väkiluvultaan 37. suurimman ja entisen Somerniemen kylistä yhdeksänneksi suurimman yhdessä Härjänojan kanssa.[1] Vesanoja sijaitsee Someron ja Somerniemen suurimman järven Painion rannalla, ja sen naapurikyliä ovat Keltiäinen idässä, Palikainen lännessä ja Salkola pohjoisessa.
Kylässä ei ole omaa koulua vaan Vesanoja on yhdessä Keltiäisten, Härjänlahden ja Härjänojan kylien kanssa aiemmin kuulunut Keltiästen koulupiiriin, ja keltiäisten koulun lakattua vuonna 1991 koulua on käyty Oinasjärvellä.[2] Keltiäisissä on myös lähin kauppa, ainoa Someron vielä jäljellä olevista kyläkaupoista.[3]
Kylän luonnonympäristöä hallitsee Someron ja Paimionjoen vesistön suurin järvi, savipohjainen Painio. Muita järviä ovat kylän pohjoisosien metsäjärvet Vesajärvi, Särkjärvi ja Siikjärvi, jotka kaikki sijaitsevat osaksi Vesanojan, osaksi Keltiäisten kylien alueella. Vesajärvi laskee Painioon kylälle nimensä antanutta Vesanojaa pitkin, Siikjärvi ja Särkjärvi Palikaisten kylän puolella olevaa ojaa pitkin.
Isossajaossa kylä on kuulunut samaan jakokuntaan viereisen Keltiäisten kylän kanssa. Kylän kaksi kantataloa ovat olleet Visa ja Kettu, joista ovat vielä olemassa Visan osatalo Erkkala ja Ketun osatalo Takala. Taloista Takala sijaitsee kylän vanhalla tontilla ja muodostaa sekä maisemallisesti että kulttuurihistoriallisesti erittäin arvokkaan kokonaisuuden.[4]
Tunnettuihin Vesanojalaisiin kuuluu somerolaisessa kertomusperinteessä esiintyvä Visan tietäjä, jonka kerrotaan muun muassa kävelleen vettä pitkin Painiojärven yli Somerniemen kirkkoon.[5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Kaipainen, Sauli: Somero on 48 kylän muodostama kaupunki. Somero, 10.6.2011, 86. vsk, nro 43, s. 17.
- ↑ Kärki, Manu: Somerniemen kansakoulujen historia, s. 40, 55-68, 263-276. (Somerniemi-seuran julkaisuja 6) Somero: Amanita, 2001. ISBN 952-5330-07-9
- ↑ Tarmo-lähikauppa Somerniemi Tarmo Lähikauppias. Arkistoitu 13.8.2009. Viitattu 14.3.2010.
- ↑ Lehtonen, Kaarin: Someron ja Somerniemen kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta, s. 150-155. Turku: Turun maakuntamuseo, 1990. ISBN 951-9125-77-9
- ↑ Virtaranta, Pertti: Someron murrekirja, s. 96, 182-183, 231, 274. Vammala: SKS, 1973. ISBN 951-717-008-4
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Höjer, Peter: Kansallisarkisto, Maanmittaushallitus, Maakirjakartat. Somerniemi, Vesanoja, h72a: 22/1. 1731. Kartta Jyväskylän yliopiston julkaisuarkistossa (jpg) (viitattu 3.2.2011)