Luettelo presidentti Relanderin valtiovierailuista
Suomen tasavallan presidentti Lauri Kristian Relander matkusteli edeltäjäänsä K. J. Ståhlbergiin verrattuna niin paljon, että sai kansan suussa lisänimet Reissu-Lassi ja Resander. Relander teki kolme matkaansa Pohjoismaihin ja kaksi Baltian maihin.[1]
21. toukokuuta vuonna 1925 presidentti Relander aloitti ensimmäisen valtiovierailunsa Virossa. Viron presidentti Konstantin Päts otti Relanderin vastaan Tallinnan satamassa. Relander ajoi satamasta Viron riigikogun puhemiehen Jüri Jaaksonin kanssa Toompean linnaan.[2] Presidentin seurueeseen kuului ulkoministeri Gustaf Idman, opetusministeri E. N. Setälä, sotavoimien päällikkö Lauri Malmberg, everstiluutnantti Carl Aejmelaeus-Äimä, merenkulkuhallituksen päällikkö Gustaf Wrede sekä joukko ulkoministeriön virkamiehiä. Ensimmäisenä päivänä oli järjestetty tanssiaiset.[2][3]
Relanderille esiteltiin panssarivaunuja ja lentokoneita, myös Suomen ja Viron yhdistymisestä puhuttiin. Relander kävi opetusministeri Setälän kanssa Tarton yliopistossa. Valtiovierailu päättyi 24. toukokuuta Tartossa.[2] Edistyspuolue ja Maalaisliitto olivat tuolloin ulkopoliittisesti kannattaneet hyviä lähentymissuhteita eteläiseen naapurimaahan. Sosiaalidemokraatit karsastivat tuolloin Viron suhteita sen takia, koska Virossa oli kumottu kieltolaki eikä maa suostunut lopettamaan alkoholin salakuljetusta Suomeen.[4]
.jpg)
19. kesäkuuta vuonna 1925 Relander vieraili Ruotsissa, jossa kuningas Kustaa V otti hänet vastaan Tukholman satamassa. Ensimmäisenä päivänä Relander kävi tutustumassa Tukholman nähtävyyksiin sekä kaupungin vastaanotolla. Päivä huipentui juhlapäivällisiin Kaarle XI:n galleriassa, jossa kuningas löi Relanderin Serafiimiritarikunnan ritariksi.[2]
Seuraavana päivänä Relander kävi agronomina muun muassa Svean tykistörykmentin kasarmialueella, jossa oli iso siitoseläinnäyttely. Waldemarsuddesta jatkettiin laivalla Drottningholmin linnaan, missä tutustuttiin linnan taidekokoelmaan. Illalla Suomen suurlähettiläs Wilhelm Söderhjelm tarjosi päivällisen Ruotsi-Suomi-seuran illanvietossa Tukholman Grand Hotelissa.
Viimeisenä päivänä 26. kesäkuuta oli sunnuntai, joten Relander kävi Suomalaisessa kirkossa jumalanpalveluksessa. Jäähyväislounaan jälkeen Relander kävi Ruotsin ja Saksan välisessä jalkapallo-ottelussa, jonka Ruotsi voitti 1–0.[2] Myös suuri kulttuurinen vaihdos Suomen ja Ruotsin välile allekirjoitettiin.[5] Relanderin vierailu Ruotsissa filmattiin.[1]
21. kesäkuuta 1925 presidentti Jānis Čakste otti Relanderin vieraakseen Riiassa, jossa kymmenettuhannet ihmiset olivat häntä vastassa satamassa.[6] Presidentti Čakste oli ollut juuri Helsingissä kuukautta aikaisemmin, joten vierailu oli muodollisesti vastavierailu. Ensimmäisenä iltana Relander kävi Kansallisteatterissa katsomassa Artturi Järviluoman näytelmää Pohjalaisia.[6] Relander osallistui Riian laulujuhlille, joissa 6 000 osallistujaa lauloi Relanderille latvialaisia kansanlauluja ja juhla päättyi Maamme-lauluun. Viimeisenä vierailupäivänä 23. kesäkuuta Relander kävi Latvian agronomiyhdistyksen kanssa maaseutukiertueella.[6]
2. lokakuuta 1926 Relanderin otti vastaan Oslon satamassa kuningas Haakon VII. Relander kävi Aasin maatalouskorkeakoulussa, jossa hän oli itsekin opiskellut agronomiksi. Kruununprinssi Olavin kanssa Relander kävi istuttamassa tammipuun Suomen Oslon-suurlähetystön pihalle. Kysyinen tammi seisoo vieläkin Suomen suurlähetystön autotallin vieressä. Kuningas Haakon myönsi Relanderille Pyhän Olavin ritarikunnan suurristin. Valtiovierailu päättyi 6. lokakuuta ja Relander lähti Norjasta Tanskaan.[6]
Oslon Grand-Hotelissa oli Norjan poliisi pidättänyt intialaisen miehen, jonka epäiltiin suunnittelevan Relanderin murhaamista.[7]
Relanderin Tanskan vierailu alkoi 7. lokakuuta 1926 hyvin värikkäästi. Kuningas Kristian X oli järjestänyt hänen kunniakseen Kööpenhaminan Kansallisteatteriin näytöksen, jonne saapui myös radikaalikommunisti-aktivisteja. Aktivistit levittelivät lentolehtisiä, jossa viitattiin Relanderin olleen kova lahtari-oikeistoporvari. Kommunistit alkoivat laulaa Kansainvälistä, mutta teatterin orkesteri reagoi tapaukseen ja alkoi soittaa Tanskan kansallishymniä, johon yleisö yhtyi. Relanderin vierailu päättyi 9. lokakuuta.[6]
Yhteenveto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Presidentti Lauri Kristian Relanderin valtiovierailut | ||||||
| No. | Vuosi | Päivämäärä | Maa | Paikkakunta | Isäntä | Vierailun aihe |
|---|---|---|---|---|---|---|
| 1. | 1925 | 21. toukokuuta |  Viro |
Tallinna, Tartto | Konstantin Päts, Viron presidentti | Valtiovierailu |
| 2. | 1925 | 19. kesäkuuta |  Ruotsi |
Tukholma | Kustaa V, Ruotsin kuningas | Valtiovierailu |
| 3. | 1925 | 21. kesäkuuta |  Latvia |
Riika | Jānis Čakste, Latvian presidentti | Valtiovierailu |
| 4. | 1926 | 2. lokakuuta |  Norja |
Oslo | Haakon VII, Norjan kuningas | Valtiovierailu |
| 5. | 1925 | 7.–9. lokakuuta |  Tanska |
Kööpenhamina | Kristian X, Tanskan kuningas | Valtiovierailu |
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Nyt liite Reissu-Lassin maailmanmatkat 2000
- ↑ a b c d e Tasavallan Presidentit 1919-1931, Ikkunat auki naapurimaihin. Weilin+Göös ISBN 951-35-5425-2 s. 168.
- ↑ Lauri Kristian Relander Estofilia. 2018. Tallinna: Suomen suurlähetystö. Viitattu 4.5.2018. (viroksi) (suomeksi)
- ↑ Vuosisatamme Kronikka 1920-luku, Relander Virossa 21. toukokuuta 1925, s. 339.
- ↑ Vuosisatamme Kronikka 1920-luku, 19-21. kesäkuuta 1925, s. 339.
- ↑ a b c d e Tasavallan Presidentit 1919-1931, Ikkunat auki naapurimaihin. Weilin+Göös ISBN 951-35-5425-2 s. 170.
- ↑ Tasavallan presidentit 1919-1931, Reissu-Lassi. Weilin+Göös ISBN 951-35-5425-2 s. 166.