Suomen Oslon-suurlähetystö
Suomen Oslon-suurlähetystö on Suomen tasavallan suurlähetystö Norjan pääkaupungissa Oslossa. Sekä suurlähetystö että suurlähettilään virka-asunto sijaitsevat Frognerin kaupunginosassa osoitteessa Thomas Heftyes gate.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Norja ja Suomi solmivat diplomaattisuhteet 6.4.1918. Suomen lähetystö aloitti toimintansa syksyllä 1918 ja Allan Serlachius nimitettiin ensimmäiseksi lähettilääksi[1]. Kiinteistö osoitteessa Drammensveien 93 ostettiin lähetystökäyttöön ja se palveli sekä kansliana että residenssinä.
Suomen presidentti Lauri Kristian Relander oli valtiovierailulla Norjassa 1926. Yhdessä kuningas Haakon VII:n sekä lähettiläs Östen Elfvingin kanssa he istuttivat takapihalle tammen, joka symboloi maiden välisiä suhteita.
Suomen valtio osti vuonna 1935 nykyisen lähetystörakennuksen, joka kunnostamisen jälkeen toimi niin kansliana kuin virka-asuntona vuodesta 1936. Kymmenen vuotta aikaisemmin istutettu, niin kutsuttu kuninkaan tammi siirrettiin muuton yhteydessä uudelle pihalle, ja se kasvaa suurlähetystön pihassa vielä tänäkin päivänä.
Edustusto suljettiin Saksan miehitettyä Norjan vuonna 1940. Se avattiin uudelleen miehityksen päätyttyä syksyllä 1945. Vuonna 1954 edustuston tasoa nostettiin suurlähetystöksi ja täten Suomi sai Norjaan ensimmäisen suurlähettiläänsä, Eduard Palinin. Vuosina 1958–1965 suurlähettiläänä toiminut Tyyne Leivo-Larsson oli Suomen ensimmäinen naissuurlähettiläs[1].
Vuonna 1969 suurlähetystö muutti uusiin tiloihin osoitteeseen Drammensveien 40 ja rakennus osoitteessa Thomas Heftyes gate 1 toimi suurlähettilään residenssinä. Vuonna 1993 Thomas Heftyes gate 1 remontoitiin täysin kansliaksi ja se on toiminut suurlähetystönä siitä lähtien.
Suurlähetystön historia on koottu historiikkiin. Jussi Pekkarisen kirjoittama Kuninkaallisen tammen suojassa, Suomen Oslon suurlähetystön historia ilmestyi vuonna 2014.
Suurlähettilään virka-asunto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rakennus osoitteessa Thomas Heftyes gate 1 toimi niin kansliana kuin residenssinä vuodesta 1936, kunnes suurlähetystö muutti vuonna 1969. Vuonna 1983 suurlähetystö vuokrasi naapurissa, osoitteessa Thomas Heftyes gate 3, sijaitsevan rakennuksen ja osti sen vuonna 1986. Talo on 1900-luvun alussa rakennettu kolmikerroksinen kivihuvila, jonka on suunnitellut tunnettu norjalainen arkkitehti Arnstein Arneberg. Rakennus peruskorjattiin nykyiseen kuntoonsa arkkitehtiprofessori Egil Nordinin avustuksella. Suurlähettiläs Kaarlo Yrjö-Koskinen muutti tähän rakennukseen yhdessä vaimonsa kanssa, ja siitä lähtien se on ollut suurlähettilään ja tämän perheen käytössä.[2]
Luettelo lähettiläistä ja suurlähettiläistä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähettiläät (chargé d'affaires)[3] | Vuodesta | Vuoteen |
---|---|---|
Allan Serlachius | 1918 | 1919 |
Rolf Thesleff | 1919 | 1925 |
Östen Elfving | 1926 | 1930 |
Wäinö Wuolijoki | 1933 | 1940 |
Päivö Tarjanne | 1945 | 1950 |
Eduard Palin | 1950 | 1954 |
Suurlähettiläät[3] | Vuodesta | Vuoteen |
---|---|---|
Eduard Palin | 1954 | 1958 |
Tyyne Leivo-Larsson | 1958 | 1965 |
Pentti Suomela | 1966 | 1972 |
Reino Honkaranta | 1972 | 1972 |
Olavi Munkki | 1973 | 1976 |
Lars Lindeman | 1976 | 1984 |
Henrik Blomstedt | 1984 | 1988 |
Kaarlo Juhana Yrjö-Koskinen | 1988 | 1993 |
Jorma Inki | 1993 | 1999 |
Ole Norrback | 1999 | 2003 |
Pekka Huhtaniemi | 2003 | 2005 |
Peter Stenlund | 2006 | 2010 |
Hans Ottelin (1.3.–31.8.2010) | 2010 | 2010 |
Maimo Henriksson | 2010 | 2014 |
Erik Lundberg | 2014 | 2018 |
Mikael Antell | 2018 |
Konsulaatit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Norjassa on yhteensä 20 Suomen kunniakonsulaattia[4]. Suomen kunniapääkonsulaatti sijaitsee Oslossa. Muita konsulaatteja kutsutaan kunniakonsulaateiksi ja ne edustavat Suomea eri puolilla Norjaa. Kunniapääkonsuli aloitti Oslossa jo ennen ensimmäisen lähetetyn, Allan Serlachiuksen saapumista, vuonna 1918.
Kunniakonsuli valvoo toimipiirissään suomalaisten ja Suomessa pysyvästi asuvien ulkomaalaisten oikeuksia. Hän voi neuvoa ja opastaa hädänalaiseen asemaan joutuneita tilapäisesti ulkomailla oleskelevia Suomen kansalaisia ja Suomessa pysyvästi asuvia ulkomaan kansalaisia yhteydenpidossa paikallisiin viranomaisiin tai lähimpään Suomen suurlähetystöön tai konsulaattiin. Kunniakonsulaatin kautta voi hakea joitain notaarintodistuksia. Kunniakonsulit eivät ota vastaan passihakemuksia eivätkä hoida viisumi- ja oleskelulupa-asioita. Kunniakonsuli ei myöskään voi toimia oikeudenkäyntiavustajana tai oikeudellisena neuvonantajana.
Kunniakonsuli edistää osaltaan Suomen ja asemamaan kaupallis-taloudellisia ja kulttuurisuhteita yhteistyössä edustustojen kanssa ja hän osallistuu Suomen maakuvan vahvistamiseen. Kunniakonsuli voi neuvoa suomalaisyrityksiä esim. paikallista yrityskulttuuria koskevan tiedon saannissa sekä yhteistyökumppanien etsimisessä. Konsuleiden ei tarvitse olla Suomen kansalaisia.[5][6][7]
Luettelo konsulaateista
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaupunki | Osoite | Konsuli |
---|---|---|
Oslo | Akersgaten 20 | Christian Bjelland |
Bergen | Kokstadveien 42B | Per Jæger Jr. |
Bodø | Olav V gate 92 | Gunnar Johansen |
Drammen | Havnegaten 83 D | Yngvar P. Berg |
Halden | Kvartstien 7 | Øystein Back |
Hamar | Torggata 143A | Riitta Helgestad |
Hammerfest | Sjøgata 6 | Gudrun B. Rollefsen |
Haugesund | Smedasundet 40 | Trygve Seglem |
Horten | Moloveien 3 | Sjalg T. Mordvedt |
Kirkkoniemi | Presteveien 9 | Audun Celius |
Kristiansand | Skippergata 97 | Asbjørn Fredrik Asbjørnsen |
Kristiansund | Lunvikveien 42 | Lars Georg Backer |
Larvik | Borgejordet 80 | Bjarne Støtvig Jr. |
Narvik | Kongens gate 50 | Kirstin Jenny Sletten |
Sarpsborg | Sandesundveien 3 | Knut Njøs |
Stavanger | Børehaugen 1b | Ingvild Meland |
Tromssa | Ærfuglvegen 3a | Nina Hansen |
Trondheim | Stiklestadveien 1 | Jari Takala |
Vadsø | W. Andersens gate 4 | Per Ivar Harila |
Ålesund | Emanuel Mohns vei 22 | Ola Kibsgaard-Petersen |
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Suomen Oslon-suurlähetystö Wikimedia Commonsissa