Suomen ja Viron valtioliitto
Suomen ja Viron valtioliitto oli ajatusten tasolle jäänyt idea Suomen ja Viron valtioliitosta. Ajatus valtioliitosta syntyi jo 1800-luvulla, mutta varsinaisesti se muotoutui vasta 1900-luvun alussa. Suomessa näkemykset unionista olivat pääasiassa kielteiset, ja ajatusta maiden unionista pidettiin yllä lähinnä Virossa.[1] Suomessa ei haluttu suuntautua epävakaana pidettyyn Baltiaan, vaan pikemminkin Skandinaviaan. Samat syyt ajoivat myös Viroa etsimään liittolaisia Pohjoismaista.[2] Näkyvimpiä Viron ja Suomen unionin kannattajia oli Viron presidentti Konstantin Päts[1]. Hän ajatteli, että liitto hyödyttäisi myös muita suomalaisten ja virolaisten sukulaiskansoja[3]. Suomessa ajatusta kannatti P. E. Svinhufvud[4]. 1990-luvun lopulla liittoa ehdotti arvostettu virolaiskirjailija Jaan Kross[5].
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ajatus Suomen ja Viron välisestä valtioliitosta heräsi Virossa kansallisen heräämisen myötä. Aihetta käsiteltiin esimerkiksi Lydia Koidulan runossa Suomen silta vuodelta 1881.[6] Paljon Suomessa aikaa viettänyt virolainen oppinut Gustav Suits oli ensimmäisiä, joka ehdotti Suomen ja Viron valtioiden yhdentymistä[7]. Myöhemmin tästä ajatuksesta innostui myös hänen ystävänsä virolaiskirjailija Friedebert Tuglas[7]. Tuglas elätteli ideaa Suomen ja Viron unionista, mutta hänen mukaansa maiden täydellinen yhteenliittyminen olisi mahdotonta. Parempana ideana hän piti Itävalta-Unkarin tai Ruotsi-Norjan kaltaista valtioiden yhteenliittymää. Vuonna 1918 Viron väliaikaisen hallituksen pääministerinä toiminut Konstantin Päts ja ulkoministeri Jaan Poska laativat muistion Mahdollisen suomalais-virolaisen valtioliiton (liittovaltion) perusteet, jossa he esittivät valtioliittoa, jossa molemmat osavaltiot olisivat säilyttäneet autonomian ja omat parlamenttinsa. Sitä vastoin liittovaltiolla olisi ollut yhteinen presidentti, ulkoministeri, sotaministeri ja armeija. Päts ajoi edelleen ajatusta valtioliitosta Viron vapaussodan aikana, jolloin hän toivoi Suomen lehdille antamassaan haastattelussa Suomen ja Viron yhteisen tasavallan perustamista, jonka presidentti asuisi Helsingissä. Tällöin Virossa uskottiin vielä laajasti, että Viro olisi yksin liian heikko ja valtioliitto Suomen kanssa oli välttämättömyys.[1] Päts kannatti Suomen ja Viron valtioliittoa osana Suur-Suomea niin, että Suur-Suomeen kuuluisivat myös suuret järvet, Laatokka, Ääninen ja Peipsijärvi. Hämeen Sanomat innostui asiasta, ja Suomen Sosialidemokraatti kirjoitti, että asiaa on syytä pohtia.[8]
Asia oli esillä 8. joulukuuta 1917 Viron vanhintenneuvostossa, jossa Jaan Raamot kertoi Suomen senaatin puheenjohtajan P. E. Svinhufvudin myönteisestä suhtautumisesta ajatukseen. Vanhintenneuvostossa pitämässään puheessa Konstantin Päts kannatti unionia ja helli ajatusta vuoteen 1940 asti.[9][10]
Ajatus maiden unionista jäi taka-alalle Viron vapaussodan päätyttyä, mutta Päts esitti vielä 30. heinäkuuta 1940 Suomen Viron lähettiläälle P. J. Hynniselle, että Viro yhdistyisi Suomen kanssa liittovaltioksi, jossa molemmilla mailla olisi sama maanpuolustus, ulko- ja talouspolitiikka sekä rahayksikkö. Neuvostoliiton miehitysjoukot pidättivät Pätsin samana päivänä. Natsi-Saksan miehitettyä Viron kesällä 1941 ajatus unionista nousi jälleen esiin. Amiraali Johan Pitka esitti Suomen presidentti Risto Rytille Helsingissä 29. marraskuuta 1941 ehdotuksen valtioliitosta, mutta Suomen kanta asiaan oli edelleen kielteinen. Ulkoministeri Rolf Witting perusteli kielteistä kantaa sillä, ettei Suomi pystyisi puolustamaan Viron aluetta, sekä sillä, että virolaiset ja suomalaiset olivat luonteeltaan ja mielenlaadultaan niin erilaiset, etteivät voineet kasvaa yhteen.[1]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- I Suomalainen vapaajoukko
- Kirjasalon tasavalta
- Kaksoisvaltion haaveilija – Konstantin Päts ja Suomi (teos)
- Pohjan Pojat
- Suomen ja Viron puolustusyhteistyö
- Suomen ja Viron suhteet
- Suomenlahden tykistösulku
- Suomen-pojat
- Talsinki
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Seppo Zetterberg: Viron historia. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 978-951-746-520-5
- Seppo Zetterberg: Uusi Viron historia. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2017. ISBN 978-952-222-838-3
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Zetterberg 2007, s. 541
- ↑ Zetterberg 2007, s. 539
- ↑ Seppo Zetterberg: Konstantin Päts ja Soome: unistus kaksikriigist, s. 35. Kääntänyt Sirje Olesk. Tallinn: Varrak, 2021. ISBN 978-9985-3-5078-2
- ↑ Pehr Evind Svinhufvud Estofilia 100. Viitattu 23.11.2024.
- ↑ "Valtioliitto Viron ja Suomen välille" mtvuutiset.fi. 17.9.1997. Viitattu 29.9.2023.
- ↑ Kaja Kunnas: Häviävästä Viron satasesta voi lukea Suomea kosiskelevan viestin HS.fi. Arkistoitu 13.7.2010. Viitattu 20.10.2010.
- ↑ a b Seppo Zetterberg: Konstantin Päts ja Soome: unistus kaksikriigist, s. 28. Kääntänyt Sirje Olesk. Tallinn: Varrak, 2021. ISBN 978-9985-3-5078-2
- ↑ Seppo Zetterberg: Konstantin Päts ja Soome: unistus kaksikriigist, s. 43. Kääntänyt Sirje Olesk. Tallinn: Varrak, 2021. ISBN 978-9985-3-5078-2
- ↑ Zetterberg 2017 s. 2008
- ↑ Pehr Evind Svinhufvud Estofilia. 2018. Tallinna: Suomen suurlähetystö. Viitattu 6.5.2018. (viroksi) (suomeksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Heikki Rausmaa, Katsaus Suomen ja Viron suhteisiin (Arkistoitu – Internet Archive) - Friedebert Tuglas -seura