Luettelo Suomen lähetyskunnan edustajista 1808

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ruotsin suomalaisissa lääneissä ruotsinlipun liputtaminen päättyi käytännössä 7. syyskuuta 1809 Ruotsin ja Venäjän rauhansopimukseen.
Suomessa käytössä ollut Elias Brennerin vaakunamalliin pohjautuva Suomen vaakuna jota on käytetty 1600-luvun loppupuolelta vuoteen 1889-luvulle saakka.

Suomen lähetyskunnan edustajat (myös Deputaatio) oli Suomen lähetyskunnan 1808-1809 Venäjän keisarikunnan Suomen sodan aikana valtaamasta viidestä suomen läänistä valittuja edustajia, jota oli kaikista neljästä valtiosäädystä, kaikkiaan 23 edustajaa, joista kaksi edustajaa ei osallistunut lähetyskunnan varsinaiseen työhön.

Lähetyskunnan matkustaminen Suomesta Pietariin tapahtui vaiheittain, ensimmäiset edustajat (kuten. C. E. Mannerheim, ym. muita jäseniä) saapui Pietariin 25. ja 26. lokakuuta 1808, heistä lähes kaikki (pois lukien Haartman ja Rehbinder) palasi suomeen 7. tammikuuta 1809, myöhemmin joulukuun lopulla ja 1809 tammikuun alussa lähetyskuntaan liittyneet jäsenet, palasivat Suomeen helmikuun lopussa.

Suomen lähetyskunnan memoriaali allekirjoituksineen Venäjän Keisari Aleksanteri I:lle osoitetusta kirjeestä. Lähetyskunnan asiakirjat on luovutettu Venäjän ulkoministeriön arkistosta vuonna 2009, Suomen 200-vuotislahjaksi. Asiakirjoja säilytetään Suomen kansallisarkistossa Helsingissä.
Suomen lähetyskunnan mitali myönnettiin Lähetyskunnan audienssia edeltävänä päivänä 17/30 marraskuuta 1808, tunnustuksena porvariston- ja talonpoikaiston jäsenille työstään deputaatiossa, papiston ja aateliston jäseniä muistettiin ritarimerkillä.
Venäjän 21. helmikuuta 1808 aloittaman Suomen sodan aikana, keisari Aleksanteri I määräsi valloitettujen ruotsisuomalaisten maakuntien nimeämisen jo sodan aikana J: 24. joulukuuta 1808 / G: 5. tammikuuta 1809. Ruotsin hävittyä Suomen maarajoista ja alueuovutuksista neuvoteltiin rauhansopimuksessa 17. syyskuuta 1809 Haminassa. (tällöin piityi tuntemamme suomineidon maaraja käsivarrella).
Suomen lähetyskunta esitti valtiopäiviä järjetettäväksi Suomessa, keisari Aleksanteri I:n vakuutus suomen suuriruhtinaskunnan autonomisen ja itsehallinnollisen aseman perustamiseksi Porvoon valtiopäivillä 29. maaliskuuta 1809.
Suomessa Haminan rauhansopimuksen jälkeen käytöön otettu 1809-1917 Venäjän keisarikunnan lippu.
Suomessa käyttöön otettu suuriruhtinaskunnan vaakuna Haminanrauhan jälkeen 1809-1917.

Lähetyskunnan jäsenet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähetyskunnan jäsenet entisinä valtiopäivämiehinä ruotsin säätyvaltiopäivillä Ruotsi ja Porvoon valtiopäivillä Suomi

Jäsenet olivat:

Ritaristo ja aatelisto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ylimääräiset edustajat, Turun yliopisto ja oikeuslaitokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]