Petter Silfverskiöld

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Petter Silfverskiöld
Silfverskiöld-suvun aatelisvaakuna nr .1073
Silfverskiöld-suvun aatelisvaakuna nr .1073
Valtiopäivämies Suomi
Aatelissäädyn edustaja Porvoon valtiopäivillä 22. maaliskuuta – 19. heinäkuuta 1809.
Suomen lähetyskunnan edustaja
Aatelissäädyn edustaja Suomen pietarin lähetyskunnassa 26. lokakuusta 1808 – 7. tammikuuta 1809.
Henkilötiedot
Syntynyt25. joulukuuta 1756
Ruotsin valtakunta
Kuollut7. tammikuuta 1811 (55 vuotta)
Espoo, Suomen suuriruhtinaskunta
Kansalaisuus Ruotsi 1756– , Suomi 1809–
Ammatti poliitikko ja sotilas
Arvonimisotaneuvos
Vanhemmat isä; Nils Gustaf Silfverskiöld ja äiti; Christina Charlotta Giertta
Puoliso Anna Maria Kuhlhielm
Tiedot
Dynastia Silfverskiöld
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus
Sotilaspalvelus
Sotilasarvo luutnantti
Kunniamerkit Pyhän Annan ritarikunta II. lk ritarimerkki

Petter ”Per” Cristian "Kristian" Silfverskiöld tai Silfverschiöld, (ven. Питер Кристиан Сильфвершельд, (25. joulukuuta 17567. tammikuuta 1811 Espoo[1]) oli Suomessa syntynyt ruotsinsuomalainen aatelinen, sotaneuvos ja luutnantti[2]. Silfverskiöld valittiin Uudenmaan ja Hämeen läänin edustajaksi vuoden 1808 Suomen lähetyskuntaan[2][3][4] sekä vuoden 1809 Porvoon valtiopäiville.[5]

Silfverskiöld-suku on aateloitu Ruotsin ritarihuoneella vuonna 1686.[6][7][8]

Petter Silfverskiöld omisti Gumbölen kartanon, Nupurbölen eli Nupurin kartanon[9] ja Glimsin kestikievarin Espoossa.

Petter Silfverskiöldin isä oli vapaaherra Nils Gustaf Silfverskiöld (1725–1764)[10] ja äiti vapaaherratar Christina Charlotta Giertta (1732–1804).[11] Hän oli naimisissa Anna Maria Kuhlhielmin (1785–1833) kanssa.[12][5]

  1. Kotivuori, Yrjö: Petter Kristian Silfverskiöld. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005.
  2. a b 245-246 (Tietosanakirja osa 9.) (runeberg.org) runeberg.org. ”Silfverskiöld, Per Kristian, f. 1755, d. 1811” Viitattu 21.10.2022.
  3. 1922 Förhandlingar och uppsatser. 35, 1921., s. 254 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 23.2.2024.
  4. 31.10.1939 Vaasa no 294, s. 4 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 23.1.2023.
  5. a b Anrep, Gabriel: 739 (Svenska adelns ättar-taflor / Afdelning 3. von Nackreij - Skytte) (TAB. 13.) runeberg.org. Viitattu 27.4.2024. (ruotsiksi)
  6. Silfverskiöld Minerva. Viitattu 16.2.2024. (ruotsi)
  7. Silfverskiöld nr 1073 - Adelsvapen-Wiki www.adelsvapen.com. Viitattu 7.12.2022.
  8. Silfverskiöld sukuvaakuna heraldica.narc.fi.
  9. Tuominen-Halomo, Anneli: Ilkka Alanko remontoi vaimonsa kanssa hylätyn kartanon, jota ammattilaisetkin pitivät jo menetettynä tapauksena – "Ystävät olivat kauhuissaan, että mihin me olemme ryhtymässä" (Tieto artikkelin kuvassa) Helsingin Uutiset. 15.1.2022. Viitattu 6.5.2024.
  10. Silfverskiöld nr 1073 - Adelsvapen-Wiki www.adelsvapen.com. Viitattu 7.12.2022.
  11. Giertta nr 1446 - Adelsvapen-Wiki www.adelsvapen.com. Viitattu 7.12.2022.
  12. Kuhlhielm nr 1331 - Adelsvapen-Wiki www.adelsvapen.com. Viitattu 7.4.2024.