Suomen lähetyskunnan audienssi 1808

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli tai sen osa sisältää päällekkäistä tietoa artikkelin Suomen lähetyskunta kanssa.
Yhdistämisestä saatetaan keskustella artikkelin keskustelusivulla.
 Tämän artikkelin tai sen osan kieliasua on pyydetty parannettavaksi.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin kieliasua.
Tarkennus: Kirjoitusvirheitä; sekavia lauserakenteita.
Aleksanteri I vastaanotto
18/30. marraskuuta 1808
Talvipalatsin keisarillinen vastaanottosali.
Talvipalatsin keisarillinen vastaanottosali.

Vaakuna		 Venäjän keisarikunta Venäjän keisarikunta, Pietari, Talvipalatsi
Sijainti
Valtio Venäjän keisarikunta
Edustus Suomen lähetyskunta,. Aateli: Carl Erik Mannerheim, Petter Silfverskiöld,. Papisto: Fredrik Le Bell, Ivar Wallenius,. Porvarit; Jean Gabriel Tjaeder, Eric Borgström, Jonas Carlstedt, Johan Linderth, Carl Hultman,. Talolliset: Bengt Laurikainen, Kustaa Cavén, Jahvetti Kaitala.
Kielet ruotsin kieli, ranskan kieli.
Kansat Ruotsi Ruotsi-Suomi.
Lähetyskunnan muistomitali päivätty: jul: 17. marraskuuta 1809, eli greg: 30. marraskuuta 1809.

Suomen lähetyskunnan audienssi oli toimitus joka järjestettiin keisari Aleksanteri I:n käskystä, keskiviikkona 30. marraskuuta (jul. 18. marraskuuta) 1808, iltapäivästä kello 16.00[1]) audienssi suoritettiin Pietarin keisarillisessa Talvipalatsissa yksityisenä vastaanottona.[2][3][4][5]

Audienssin vastaanotto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen lähetyskunnan edustajat edustivat suomen sodassa venäjälle menettäneitä suomen vallattuja läänejä, antoivat seremoniallisessa hallitsijavakuutuksessa uskollisuuden valan valtiovälisessä yhdistymisaktissa[6][7], minkä yhteydessä kumarsivat keisarin valtaistuimen ja tämän keisarillisen valtikan edessä[8][9][5], jonka aikana suomalaiset vastasivat Suomen kansan kiitollisuudella siitä että keisari oli luvannut säilyttää maan uskonnon, vapauden, lait, privilegion ja muut oikeudet.[6][4][7]

Keisarin audienssissa lähetyskunnan valatoimituksesta annettua hallitsijavakuutusta ei ole säilynyt, mutta hallitsijavakuutuksen sisältämä esitys luettiin kuitenkin tietyin lisäyksin myöhemmin Porvoon valtiopäivillä, tästä on muistona säätytalon päätykolmion friisi, sekä valtioneuvoston linnaan myöhemmin sijoitettu Robert Wilhelm Ekmanin valtiopäivämaalaus. Vakuutus toistettiin vuoden 1863 Aleksanteri II toimesta Helsingissä järjestetyssä vastaanottoaktissa, tapahtumasta on muistona senaatin torilla Aleksanteri II muistopatsas sekä Helsingin ritarihuoneelle sijoitettu Robert Wilhelm Ekmanin toinen valtiopäivämaalaus.

Lähetyskunnan puhe

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähetyskunta on 30. marraskuuta 1808 tapahtuneen audienssin yhteydessä, sekä 1. joulukuuta 1808 alla mainittujen (17.) esityslistan asiakohdan ratifioinnin hetkellä täytynyt toimia säätyjen hallituksena (ns. säätyeduskuntana), tuolloinhan ei varsinaista eduskuntaa suomessa vielä ollut toiminassa, joten säätyjen edustusto oli toimittava valiokuntana, Lähetyskunnan keisarillisen valtaisuimen edessä esitetty ranskakielinen puhe.[10]

Ranskankielinen puhe keisarin valtaisuimen edessä 30. marraskuuta 1808

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähde: [10]

»Suurvaltain, kaikkein armollisin keisari!»

(Teidän keisarillinen majesteettinne loistavan istuimen eteen astuu tänään yksi osa armollisesta säätynsä valituista Suomen valiomiehiä, jäseniä vapaasta, maan lakia tottelevasta kansasta, jota on vähemmin tunnettu tunnettavimmista urotöistä, maan on kuulluksi päässyt, kaikkina ajan vaiheina lailliselle esivallallensa osoitetusta uskollisuudesta ja luopumattomuudesta, josta se, ollesansa kuuden vuosisadan alla Ruotsin kansoja yhdistettynä, alati on antanut todistuksia.

Luojan sallimus ja teidän keisarillinen majesteettinne voittavat aseet ovat muuttaneet kohtaloamme ja asettavat eteemme onnen ja etuin uuden näköalan voittosankarin jaloudesta; ja teidän keisarillinen majesteettinne on Suomen asukkaista myös lyötävä uskolliset alamaiset.

Onnellisia olemme saadessa uutena hallitsijanamme kunnioittaa ruhtinasta, jota korkeilla omaisuuksillansa on voittanut Euroopan ihmettelemisen ja monilukuisten alamaisten jakamattoman rakkauden, ja jota nyt myös tavallisella lempeydellänsä ja armolla tahtoo kohdella yhtä voitettua kansaa ja valmistaa sen tulevaista onnea.

Alamaisimmalla tunnollisuudella kansamme omasta ja kotona-olevaisten kansanveljiemme puolesta kiitollisuuden kunnioitusta suitsuvaa uhria teidän keisarillinen majesteettinne eteen siitä armollisesta ja juhlallisesta vakuutuksesta, jonka olette tehneet pysyttäytymisestä uskontunnustuksemme, lakiemme kuin myös kaikkien muiden vapauksien ja oikeuksien nautinnosta, joita kullaki säädyllä on vanhuudesta ollut.

Mutta sodan, tämän kansain vitsauksien pauhatessa ei tämä ole ainoa armo, josta olemme saaneet osoituksia.

Jo on monta raskasta veron maksua helpotettu, levollisuus ja järjestys palautettu, ja rauhallinen kansalainen on nähnyt voivansa käydä elatuskeinoihinsa käsin,, jotka, kovan ilmapiirin alla, ovat hänen toimeentulojensa aivan tarpeellisia.

Lempeydellä ja armolla on teidän keisarillinen majesteettinne vahvistava valtaansa sen kansan yli, jonka aseittenne onni on saanut allenne.

Rakastetun ruhtinaan muisto on säilytettävä aina viimeiseen tulevaisuuteen.

Mahtakoon öljypuun lehti kohta nidottaa sen laakerin ketaan, jota ennalta kaunistaa teidän keisarillinen majesteettinne päälakea, ja mahtakoot Suomen asukkaat teidän keisarillisen majesteettinnen armosta kohta saada maistaa rauhan autuasta hedelmää!

Tällä suoloisella toivotuksella syvimmäistä alamaisuudesta pyytävät valiomiehet saada olla valitut teidän keisarillinen majesteettinnen korkeaan armoon ja suosioon)

Edustajien muistoksi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Venäjän valtakunnan vaakuna, Aleksanteri I kaudella. Suomen sodan aikana, Venäjän valloitettuja Suomen läänejä liitettiin osaksi Venäjän valtakuntaan, Suomi sai Suomen suuriruhtinaan tittelin ensimmäisen kerran asiakirjoihin ja venäjän karttoihin j: 24. joulukuuta 1808 / g: 5. tammikuuta 1809. Suomen vaakuna lisättiin Venäjän valtakunnan imperialistiseen vaakunaan vasta Haminan rauhan jälkeen 26. lokakuuta 1809.

Lähetyskunnan jäseniä muistettiin keisarin audienssia edeltävänä päivänä 17/29. marraskuuta, lähetyskuntaan osallistumisesta monilla armolahjoilla kuten rahahalla ja sormuksilla, talopoikia ja porvareita muistettiin valtion muistomitalilla, sekä papistoa ja aatelissäädyn edustajia ritarikuntien arvomerkeillä.

Audienssin lopputulos

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen lähetyskunta esiintyi mahdollisesti valtionsäädyn asemassa[11] 18/30. marraskuuta 1808. toimitetussa Lähetyskunnan audienssissa, 20. marraskuuta/1. Joulukuuta 1808. suomalaiset ilmoittivat olevansa jatkossa vain esityksiä ja toiveita esittävä valtuuskunta.[11][12]

Suomen yhdistäminen Venäjän ruhtinaskuntaan

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtiosäätynä lähetyskunta mahdollisti Suomen ja venäjän välisen suuriruhtinaskunnan yhdistymisen jo Joulukuussa 1808 venäjän valtaamista suomen lääneistä, läänit nimettiin venäjänalaisiksi Suomen suuriruhtinaskunnaksi nimityspäivänä: jul. 24. Joulukuuta / Greg. 5. tammikuuta 1809[13][14], ennen lähetyskunnan alkuperäisten jäsenten paluuta suomeen 24. joulukuuta / 7. tammikuuta 1809.

Suuriruhtinaskunnan yhdistymisen jälkeen joulukuussa 1808 vuoden lopussa aloitettiin suomen ja venäjän välisten maarajatullien lakkauttamistoimet[15][16][17], meritullit sen sijan saivat jatkaa toimintaa entiseen tapaan.[15][18]. vuoden 1808–1809 Suomen ja Venäjän raja- ja tullikysymykset ovat olleet esillä vuoden 1912 perustetussa salaneuvos S. F Weberin tullikomiteassa[15][19].

Lähetyskunnan paluu Suomeen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen lähetyskunnan neuvotteluista esityksistä ja toimitetuista kirjeistä hallinnolta annetut päätökset ja lupaukset toimitettiin lähetyskunnan tiedoksi ennen paluuta Suomeen, myös lupaus valtiopäivien pidosta Porvoossa annettiin lähetyskunnan viimeisille jäsenille tiedoksi ennen kotiinpaluutaan Suomeen noin. 19/31. tammikuuta 1808. Porvoon valtiopäivät järjestettiin 10/22 maaliskuuta. 1808. vajaa kolme kuukautta Lähetyskunnan käynnin jälkeen.

Vastaanotossa läsnä olleet edustajat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomalaisista lähetyskunnan jäsenistä[5][20][21][22] oli läsnä:

Aatelissäädystä

Porvoon valtiopäivät aloitettiin 10/22. maalikuuta 1809.

Pappissäädystä

porvarissäädystä

talonpoikaissäädystä

Ylimääräiset audienssit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gustaf von Willebrand

  • Ernst Gustaf von Willebrandin yksityinen audienssi suoritettiin aikaisemmin 14. marraskuuta (jul. 2. marraskuuta 1808[2]. hänen esitettyä tarvetta palata takaisin Suomeen, tästä huolimatta hän lähti Pietarista vasta 2. joulukuuta (jul. 14. marraskuuta 1808[2].

Gabriel Erik Haartman

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ 1922 Förhandlingar och uppsatser. 35, 1921., s. 186 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 20.1.2024.
  2. ↑ a b c Suomen historiallinen seura XXV: Arkisto (pdf) Kansalliskirjaston ylläpitämä julkaisuarkisto Doria. sivulla. 147-157. 1915. Suomalaisen kirjall. seuran kirjapainon osakeyhtiö.. Viitattu 22.10.2022.
  3. ↑ Sakari Yrjö-Koskinen: 577 (Finlands historia från den äldsta tiden intill våra dagar) runeberg.org. 1874. Viitattu 22.10.2022. (ruotsiksi)
  4. ↑ a b 4.6.1937 Suomen vapaussota no 6, s. 74 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 22.10.2022.
  5. ↑ a b c Finska deputationen 1808–1809. Wikipedia, 20.10.2022. Artikkelin verkkoversio. fi
  6. ↑ a b Risto Volanen: Ensimmäinen Mannerheim, kapinallinen ja pääministeri Risto Volasen kotisivu 21.9.2015.. Arkistoitu 30.7.2019. Viitattu 20.1.2024.
  7. ↑ a b 23.10.1900 Itä-Suomen Sanomat no 124, s. 2 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 20.1.2024.
  8. ↑ 245-246 (Tietosanakirja / 9. Stambulov-Työaika) runeberg.org. Viitattu 22.10.2022.
  9. ↑ 4.6.1937 Uusi Suomi no 147, s. 16 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 22.10.2022.
  10. ↑ a b 13.9.1861 Suometar no 37, s. 2 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 26.2.2024.
  11. ↑ a b 1910 Suomen keskushallinnon järjestämisestä vuosina ..., s. 134 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 20.1.2024.
  12. ↑ 1910 Suomen keskushallinnon järjestämisestä vuosina ..., s. 135 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 20.1.2024.
  13. ↑ Suomen Venäjän vaakuna. ven. Российские гербы Финляндии. Suomen vaakunat osana Venäjän valtakuntaa. www.heraldicum.ru. ”26. lokakuuta 1809 suurherttuakunnan vaakuna hyväksyttiin” Viitattu 26.7.2024.
  14. ↑ Miten vanha on Suomi? – Svinhuvfud (Kohdasta: Päiviö Tommila: Autonomian perustus laskettiin 1. joulukuuta 1808) itsenaisyys100.fi. ”Suomen asemaa ei vielä määritelty tarkemmin joulukuussa 1808. Suomen sota jatkui vielä. Keisari sisällytti Suomen suuriruhtinaan arvonimiinsä 5.1.1809, mutta kyseessä oli vielä vallatun alueen sisällyttäminen osaksi keisarin hallitsemaa imperiumia. Myöhemmin 1800-luvulla Suomen erityisasemasta kertoi se, että keisarin lyhyessä titulatuurissa mainittiin Venäjän lisäksi vain Puola ja Suomi.” Viitattu 20.1.2024.
  15. ↑ a b c 4.4.1913 Turun Sanomat no 2483, s. 2 (Weberin komitea) digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 20.1.2024.
  16. ↑ Tullitoiminnan alku Tullimuseo. Viitattu 20.1.2024.
  17. ↑ 23.3.1913 Karjala no 68, s. 3 (Kysymys suomen tullilaitoksen yhdistämisestä Venäjän tullilaitokseen.) digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 20.1.2024.
  18. ↑ 31.1.1914 Helsingin Sanomat no 30, s. 3 (Helsingissä, tammik. 31 p. Tullien yhdistäminen, Weberin komitean elininen istunto) digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 20.1.2024.
  19. ↑ 4.12.1912 Uusi Aura no 281, s. 2 (Kysymys suomen yhdistymisestä keisarikunnan tullipiiriin) digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 20.1.2024.
  20. ↑ Sakari Yrjö-Koskinen: 576 (Finlands historia från den äldsta tiden intill våra dagar) runeberg.org. 1874. Viitattu 22.10.2022. (ruotsiksi)
  21. ↑ 22.4.1939 Iisalmen Sanomat no 45, s. 12 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 22.10.2022.
  22. ↑ 1922 Förhandlingar och uppsatser. 35, 1921., s. 176 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 20.1.2024.
  23. ↑ 1911 Historiallinen Aikakauskirja no 1, s. 34 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 24.2.2024.
  24. ↑ 1911 Historiallinen Aikakauskirja no 1, s. 36 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 24.2.2024.
  25. ↑ 1911 Historiallinen Aikakauskirja no 1, s. 29 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 24.2.2024.
  26. ↑ Biografiasampo biografiasampo.fi. Viitattu 24.2.2024.
  27. ↑ 1911 Historiallinen Aikakauskirja no 1, s. 11 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 24.2.2024.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Suomen_lähetyskunnan_audienssi_1808&oldid=22666703”