Kirkon ja valtion erottamispyrkimykset Suomessa
| Osa artikkelisarjaa |
| Sekularismi |
|---|
| Osa artikkelisarjaa |
| Ateismi |
|---|
 |
Kirkon ja valtion erottamispyrkimykset Suomessa koskee Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ja Suomen ortodoksisen kirkon erottamista valtiosta. Suomen luterilaista ja ortodoksista kirkkoa on kutsuttu valtionkirkoiksi, itseään kirkot sen sijaan kutsuvat kansankirkoiksi[1][2]. Arvostelijoiden mukaan kirkon ja valtion suhdetta voidaan luonnehtia valtiokirkolliseksi, koska valtion ja kirkon väliset liitokset ovat niin voimakkaita[3].
Mikään Suomen merkittävistä poliittisista puolueista ei nykyään aktiivisesti aja kirkon ja valtion täydellistä erottamista toisistaan.[4]
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Prometheus-seuran vuonna 1907 julkaisemassa esitelmässä professori Edvard Westermarck sanoi: ”Eikö olisi jo aika meidänkin kansamme yhteiskunnan, siveyden ja uskonnon nimessä säätää, että täydellinen uskonvapaus on oleva, että mitään erityisesti etuoikeutettua uskontoa ei saa yhteiskunnassa olla olemassa, että kirkko on erotettava valtiosta?”[5]
Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen vuoden 1903 Forssan ohjelmassa todettiin:
»Uskonto on julistettava yksityisasiaksi. Kirkko on erotettava valtiosta ja kirkolliset sekä uskonnolliset yhdyskunnat katsottava yksityisiksi yhdistyksiksi, jotka itse järjestävät sisälliset asiansa. Uskonnonopetus on poistettava kouluista.»
([6])
Vuonna 1923 voimaan tullut uskonnonvapauslaki antoi uskonnottomille täydet kansalaisoikeudet.[7] Vaatimus valtion ja kirkon erottamisesta ei kuitenkaan toteutunut.[8]
Kirkko ja valtio -komitea selvitti kirkon ja valtion suhdetta 1972–1977 luterilaisen kirkon toivomuksesta.[9] Komitea oli mietinnössään pääosin yksimielinen luterilaisen kirkon vuoden 1970 vastaavan komitean kanssa. Komitea katsoi, että kirkkojen ja valtion välinen suhde tulisi säilyttää ennallaan.[10]
Vuonna 1993 tehtiin kirkkolain uudistus ja 1995 hallitusmuodon perusoikeusuudistus.[11] Suomen perustuslaki toteaa, että evankelis-luterilaisen kirkon järjestysmuodosta ja hallinnosta säädetään kirkkolaissa.[12] Suomen ortodoksista kirkkoa koskee Laki ortodoksisesta kirkosta.[13][14]
Muun muassa Vapaa-ajattelijain liiton mielestä kirkoilla ei tule olla julkisoikeudellista asemaa eikä mitään erioikeuksia.[15]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kirkkojen ja valtion suhde Suomessa
- Uskonnottomuus Suomessa
- Kirkkolainsäädäntö
- Kirkko-oikeus
- Uskonrauhan rikkominen
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Valtionkirkko Tilastokeskus, käsitteet ja määritelmät. Viitattu 29.6.2009.
- ↑ Scheinin, Martin: Koulujen uskonnonopetus ihmisoikeuksien näkökulmasta (PDF) Teologinen aikakauskirja. 2002. Helsinki: Teologinen julkaisuseura. Arkistoitu 17.6.2009. Viitattu 30.6.2009.
- ↑ Sakaranaho, Tuula: Kansankirkon varjossa: Uskonnollisen tasa-arvon toteutuminen Suomessa – vähemmistöjen näkökulma (PDF) (Pro gradu -työ) 2008. Helsinki: Helsingin yliopisto, humanistinen tiedekunta, uskontotieteen laitos. Viitattu 3.7.2009.[vanhentunut linkki] Viittaus teokseen Heikkilä, Markku (toim.): Uskonto ja nykyaika: Yksilö ja eurooppalaisen yhteiskunnan murros, s. 128–156. (Sitra 217) Jyväskylä: Atena, 1999. ISBN 951-796-162-6
- ↑ Valtiokirkko purettu kansankirkoksi Evl.fi. Arkistoitu 28.6.2009. Viitattu 3.7.2009.
- ↑ Westermarck, Edvard: Siveys ja kristinusko: Esitelmä. (Prometheuksen kirjasia 1) Helsinki: Prometheus, 1907. Teoksen verkkoversio.
- ↑ Forssan ohjelma (Hyväksytty puoluekokouksessa 1903, Forssa) Suomen Sosialidemokraattinen Puolue. Arkistoitu 13.6.2008. Viitattu 3.7.2009.
- ↑ Ilkka Niiniluoto: Ateismi. Teoksessa Helenius, Timo & Koistinen, Timo & Pihlström, Sami (toim.): Uskonnonfilosofia, s. 128. Porvoo Helsinki: WSOY, 2003. ISBN 951-0-27403-8
- ↑ Pikkusaari, Jussi: Vaikea vapaus: Sosialidemokratian häviö kirkolle Suomen kulttuuritaistelussa. (Väitöskirja, Oulun yliopisto. Bibliotheca historica 32) Helsinki: Suomen historiallinen seura, 1998. ISBN 951-710-085-X
- ↑ * Kirkko ja valtio -komitea: Kirkko ja valtio -komitean mietintö. (Komiteanmietintö 21/1977) Helsinki: Opetusministeriö, 1977. ISBN 951-46-2246-4
- ↑ Mäkinen, Joonas: Sivustaseuraajasta kansankirkon toimijaksi: SDP:n kirkkopolitiikka vuosina 1977–1987 (PDF) (Suomen ja Skandinavian kirkkohistorian pro gradu -tutkielma) Maaliskuu 2008. Helsinki: Helsingin yliopisto, teologinen tiedekunta, kirkkohistorian laitos. Viitattu 1.7.2008.[vanhentunut linkki]
- ↑ Noppa, Pauli: ”Valtiokirkon hallinnollis-lainsäädännöllinen asema ja muutoksen mahdollisuus”, teoksessa Vaismaa, Aaro (toim.): Kansanhumanismin ABC: Suomalaisen humanistiliikkeen sanomaa ja historiaa kolmelta vuosikymmeneltä, s. 177. (Toimittanut Aaro Vaismaa) Helsinki: Suomen humanistiliitto, 1998. ISBN 951-97679-2-4
- ↑ Suomen perustuslaki 11.6.1999/731. Finlex. Arkistoitu 23.4.2012. Viitattu 3.7.2009.
- ↑ Laki ortodoksisesta kirkosta 10.11.2006. Finlex. Arkistoitu 21.6.2016. Viitattu 3.7.2009.
- ↑ Lakiesitys ja perustelut 217.71.145.20. Arkistoitu 23.5.2012. Viitattu 3.7.2009.
- ↑ Vapaa-ajattelijain liitto ry 2009. Tampere: Uskomaton.fi. Arkistoitu 9.7.2009. Viitattu 29.6.2009.