Ateistien osuus väestöstä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Ateistien osuutta väestöstä on hankala mitata. Ihmiset tulkitsevat ateismin ja muut läheiset käsitteet eri tavoin. Lisäksi on vaikeaa tehdä rajanvetoa ateismin, ei-uskonnollisuuden, ei-teistisen uskonnollisuuden tai spiritualismin välille. Lisäksi ateistit eivät välttämättä ilmoita näkemystään sosiaalisen leimautumisen tai syrjinnän vuoksi joillakin alueilla. Useimmat tutkimukset kuitenkin arvioivat ei-uskonnollisten osuuden olevan noin 12–15 % maailman väestöstä.selvennä

Jumalaan uskovien osuus väestöstä Euroopassa (eurobarometri 2005).[1]
Jumalaan uskovien osuus väestöstä Pohjois-Amerikassa. (2001)

Zuchermanin vuoden 2007 tutkimuksen mukaan ”ei-uskonnollisten” määrä olisi noin 750 miljoonaa ja ateistien määrä tästä noin 150 miljoonaa, eli 2,5 % maailman väestöstä.[2] WIN/GIA:n vuonna 2012 teettämän kyselytutkimuksen mukaan maailman väestöstä 13 % on ateisteja ja lisäksi 23 % on uskonnottomia.[3]

Joidenkin tutkimusten mukaan ateismi on erityisen yleistä tieteenharjoittajien keskuudessa. Vuonna 1914 James H. Leuba havaitsi, että 41,5 % yhdysvaltalaisista biologeista, fyysikoista, tähtitieteilijöistä ja matemaatikoista ei uskonut jumalaan ja lisäksi 16,7 % epäili jumalan olemassaoloa.[4] Edward J. Larson toisti kyselyn vuonna 1996. Tulosten mukaan 45,3 % kyseisten alojen tieteenharjoittajista oli uskonnottomia ja 14,5 % epäilijöitä. Uskonnottomien osuus oli lisääntynyt tänä aikana 3,8 prosenttiyksikköä.[4] Vuonna 1998 julkaisun jatkotutkimuksen mukaan Yhdysvaltain kansallisen tiedeakatemian huippututkijoista 72,2 % oli uskonnottomia ja 20,8 % epäilijöitä.[5]selvennä

Maailmanlaajuisia kyselyjä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

BBC:n vuonna 2004 kymmenessä eri maassa tekemässä kyselyssä tutkituissa maissa väestöstä keskimäärin 17 % on uskonnottomia. Eniten uskonnottomia oli Britanniassa (39 %). Yhdysvaltain väestöstä 10 % oli uskonnottomia.[6]

AP/Ipsos teki vuonna 2005 kyselyn kymmenessä maassa. Teollisuusmaista eniten uskonnottomia oli Etelä-Koreassa (41 %) ja Ranskassa (35 %) ja vähiten Italiassa (5 %) ja Yhdysvalloissa (6 %).[7]

Vuoden 2008 ARIS-tutkimuksen mukaan Yhdysvalloissa uskonnottomien määrä on kasvanut. Vuonna 1990 uskonnottomia oli 14 331 000 ihmistä eli 8,2 % väestöstä, vuonna 2001 29 481 000 ihmistä eli 14,1 % väestöstä ja vuonna 2008 34 169 000 ihmistä eli 15 % väestöstä. Agnostikkoja vuonna 2008 Yhdysvalloissa oli 1 985 000 ihmistä eli 0,9 % väestöstä ja ateisteja 1 621 000 ihmistä eli 0,7 % väestöstä.[8] Pew Research Center -tutkimuslaitoksen vuonna 2014 tekemän tutkimuksen mukaan Yhdysvalloissa uskonnottomien määrä on noussut. Vuonna 2007 uskonnottomia oli 16,1 prosenttia väestöstä, joista agnostikkoja oli 2,4 prosenttia ja ateisteja 1,6 prosenttia. Vuonna 2014 uskonnottomia oli 22,8 prosenttia väestöstä, joista agnostikkoja oli 4,0 prosenttia ja ateisteja 3,1 prosenttia.[9]

Ateismi Euroopassa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Uskonnottomat EU-maissa (Eurobarometri 2010).[10]
Sija Maa Osuus
1. Ranska 40 %
2. Tšekki 37 %
3. Ruotsi 34 %
4. Alankomaat 30 %
5. Viro 29 %
6. Norja 29 %
7. Saksa 27 %
8. Belgia 27 %
9. Slovenia 26 %
10. Iso-Britannia 25 %
11. Luxemburg 24 %
12. Tanska 24 %
13. Suomi 22 %
14. Unkari 20 %
15. Espanja 19 %
16. Islanti 18 %
17. Bulgaria 15 %
18. Slovakia 13 %
19. Portugali 12 %
20. Liettua 12 %
21. Itävalta 12 %
22. Latvia 11 %
23. Sveitsi 11 %
24. Irlanti 7 %
25. Kroatia 7 %
26. Italia 6 %
27. Puola 5 %
28. Kreikka 4 %
29. Kypros 3 %
30. Malta 2 %
31. Romania 1 %
32. Turkki 1 %

Eurostatin vuonna 2010 tekemän Eurobarometri-tutkimuksen mukaan 20 % Euroopan unionin asukkaista ei uskonut jumalaan, henkeen tai elämänvoimaan. 51 prosenttia sanoi uskovansa jumalaan ja 26 % jonkinlaiseen henkeen tai voimaan. Vähiten jumalaan uskovia oli Tšekissä (16 %).[10]

Useiden tutkimusten mukaan Ruotsi on maailman uskonnottomimpia maita. Davien (1999) mukaan 85 % ruotsalaisista ei usko jumalaan.[11] Eurostatin vuoden 2010 kyselyssä 18 % ruotsalaisista uskoi jumalan olemassaoloon, 45 % uskoi jonkinlaiseen henkeen tai voimaan ja 34 % ei uskonut mihinkään jumalaan, henkeen tai voimaan. Tämä tekisi Ruotsista Euroopan unionin kolmanneksi ateistisimman maan Viron ja Tšekin jälkeen.[10] Vuonna 2001 tehdyn väestölaskennan mukaan 59 % väestöstä oli uskonnottomia, 32,2 % uskovia ja 8,8 prosenttia ei vastannut kysymykseen.[12]

Vuonna 2006 norjalainen sanomalehti Aftenposten teki kyselytutkimuksen, jonka mukaan 29 % uskoi jumalaan, 23 % uskoi korkeampaan voimaan, jonka luonteesta heillä ei ole tietoa, 26 % oli uskonnottomia ja 22 % epäilijöitä. Määritelmästä riippuen Norjassa olisi siis ateisteja 49–71 % väestöstä.

Vuonna 2003 tehdyssä kyselyssä ranskalaisista 54 % sanoi olevansa uskovia, 47 % uskonnottomia ja 26 % välinpitämättömiä.[13] (Tutkimuksessa luokat eivät olleet toisensa poissulkevia, koska kokonaisprosenttiluvut olisivat 127 %).

BBC:n Isossa-Britanniassa vuonna 2004 tekemässä kyselyssä uskonnottomia oli 40 % väestöstä. Samana vuonna tehdyn YouGov-kyselyn mukaan uskonnottomia oli 35 %, epävarmoja 21 %.[14] Kyselyssä miehet ja nuoret olivat keskimäärin uskonnottomampia kuin naiset ja vanhempi osuus väestöstä.

Vuonna 2002 VTsIOM-tutkimuslaitoksen tekemän tutkimuksen mukaan 32 % venäläisistä oli uskonnottomia. 58 % kutsui itseään ortodokseiksi, mutta 42 % heistä sanoi, ettei ole käynyt koskaan kirkossa.

Ateismi Suomessa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirkon tutkimuskeskus on kartoittanut kyselytutkimuksilla suomalaisten uskonnollista identiteettiä. Vuonna 2003 tehdyn Kirkkomonitor 2004 -tutkimuksen mukaan suomalaisista 12 % katsoo olevansa ateisteja. Kristittynä itseään piti 73 %, uskovana 38 % ja uskovaisena 16 %.[15] Kirkkomonitor 2007 -tutkimuksessa kysymyksen vastausvaihtoehtoja lisättiin, ja ”ateismi” vaihtoehto muutettiin muotoon ”vakaumuksellinen ateismi”. Vakaumuksellisia ateisteja oli 5 % ja kristityksi itsensä koki 68 % vastaajista. Uskovana itseään piti 31 % ja uskovaisena 15 %.[16]

Vuonna 2007 suomalaisten uskonnollisuutta selvitettiin kansainvälisessä ISSP 2008 -kyselyssä. Kyselyyn osallistui 1 136 henkilöä, jotka vastasivat kysymykseen ”Mikä parhaiten kuvaa omaa käsitystänne Jumalan olemassaolosta?” seuraavasti:[17]

  • En usko Jumalaan enkä ole koskaan uskonut 14,7 %
  • En usko Jumalaan nykyään mutta uskoin aiemmin 11,1 %
  • Uskon Jumalaan nykyään mutta en uskonut aiemmin 4,0 %
  • Uskon Jumalaan ja olen aina uskonut 40,8 %
  • En osaa sanoa 29,5 %

Zuckermanin vuonna 2005 tekemän eri maita vertailevan tutkimuksen mukaan suomalaisista ateisteina, agnostikkoina tai persoonalliseen jumalaan uskomattomina itseään piti 28–60 %.[18]

Vapaa-ajattelijain liitto teki yhdessä Suomen Gallupin kanssa vuonna 1973 kyselytutkimuksen [19], jonka lopputulos oli seuraava:[20] Väite ja %

  • Uskon jumalan olemassaoloon, koska kaikkeudella on luoja (38 %)
  • Uskon jumalan olemassaoloon, koska joku ohjaa luonnon järjestystä (30 %)
  • Uskon jumalan olemassaoloon, koska jumala antaa kaikelle elämälle tarkoituksen (34 %)
  • Uskon jumalan olemassaoloon, koska muuten ei tiedettäisi, mikä on hyvää/pahaa (24 %)
  • Uskon jumalan olemassaoloon, koska olen kokenut jumalan avun (17 %)
  • En tiedä, onko jumalaa olemassa, mutta uskon, että joku korkeampi voima on (29 %)
  • Kysymys on mielestäni yhdentekevä/pohtiminen tarpeeton (4 %)
  • Jumalaa ei ole olemassa (3 %)
  • Tieteen avulla ei voida sanoa mitään jumalan olemassaolosta (8 %)
  • Tieteeseen perustuen voidaan osoittaa, ettei jumalaa ole olemassa (1 %)
  • Ei osaa sanoa (3 %)

Win-Gallup -tutkimuslaitos on tutkinut uskonnollisuuden ja ateismin kehitystä maailmanlaajuisesti vuosina 2005–2012. Tutkimuksen mukaan Suomi kuuluu maailman rikkaista maista uskonnollisimpaan kolmikkoon Belgian ja USA:n kanssa. Uskonnollisiksi itsensä mieltävien määrä on noussut 51 prosentista 53 prosenttiin tarkastelujaksolla. Ateistiksi tunnustautuvien määrä on tutkimuksen mukaan pudonnut yhden prosenttiyksikön seitsemästä kuuteen. Lisäksi 38 % piti itseään uskonnottomina.[21][22]

Tutkimusmenetelmien ongelmia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ateismin tai uskonnollisuuden mittaaminen on hankalaa. Kyselytutkimuksissa jo pelkästään esitetyn kysymyksen sanamuoto voi vaikuttaa merkittävästi tulokseen. Lisäksi monissa tutkimuksissa kysytään, ovatko he ”ateisteja” tai ”agnostikkoja”. Tämä voi olla harhaanjohtavaa, koska näiden käsitteiden merkitys tulkitaan eri tavoin ja jotkut voivat sanoa olevansa sekä ateisteja että agnostikkoja. Useat tutkimukset pyrkivät vain mittaamaan uskonnottomien ihmisten lukumäärää.

  1. Social values, Science and Technology 2005. Eurobarometri, Euroopan komissio. Viitattu 28.5.2010. (englanniksi)
  2. Major Religions of the World Ranked by Number of Adherents 28 August 2005.. Adherents.com.. Arkistoitu 29 tammikuu 2010. Viitattu 19.4. 2007. (englanniksi)
  3. Global index of religiosity and atheism (Arkistoitu – Internet Archive) Worldwide Independent Network - Gallup International
  4. a b Larson, Edward J. & Larry Witham: Scientists are still keeping the faith. Nature, 1997, nro Vol. 386, No. 6624, s. 435-436. (englanniksi)
  5. Larson, Edward J. & Larry Witham: Leading scientists still reject God. Nature, 1998, nro Vol. 394, No. 6691, s. 313. (englanniksi)
  6. http://news.bbc.co.uk/1/hi/programmes/wtwtgod/3518375.stm
  7. http://www.ipsos-na.com/news/pressrelease.cfm?id=2694
  8. American Religious Identification Survey (ARIS) 2008 (Arkistoitu – Internet Archive) Trinity College
  9. America’s Changing Religious Landscape Pew Research Center 12.5.2015
  10. a b c Special Eurobarometer, biotechnology, page 204 (PDF) ec.europa.eu. Fieldwork: Jan-Feb 2010.
  11. http://www.pitzer.edu/academics/faculty/zuckerman/atheism.html (Arkistoitu – Internet Archive)
  12. https://web.archive.org/web/20051124104652/http://www.czso.cz/csu/edicniplan.nsf/o/4110-03--skladba_obyvatelstva_podle_nabozenskeho_vyznani,_pohlavi_a_podle_veku
  13. http://www.state.gov/g/drl/rls/irf/2004/35454.htm
  14. http://www.telegraph.co.uk/news/graphics/2004/12/27/nfaith27big.gif
  15. Kirkon tutkimuskeskus: [Suomen evankelis-luterilainen kirkko vuosina 2000–2003 http://www.evl.fi/kkh/ktk/nelivuotiskertomus2000_2003/muutokset/index.htm#7_3 (Arkistoitu – Internet Archive)]
  16. Kirkon tutkimuskeskus: [Kirkkomonitor 2007: http://evl.fi/EVLfi.nsf/Documents/1628DED91F3BB6C4C2257399003F3405/$file/KUVIO%203%20identiteetti.pdf (Arkistoitu – Internet Archive)]
  17. International Social Survey Programme: [ISSP 2008 K23 http://www.fsd.uta.fi/aineistot/luettelo/FSD2410/cbF2410.pdf[vanhentunut linkki]]
  18. Zuckerman, Phil (2005): "Atheism: Contemporary Rates and Patterns" The Largest Atheist / Agnostic Populations (Arkistoitu – Internet Archive)
  19. Hartikainen, Erkki (1974). Raportti uskonnonvapaudesta. Helsinki: Vapaa-ajattelijain liitto ry.
  20. Baggini, Julian (2005). Ateismi: Lyhyt johdanto. (Alkuteos: Atheism: A Very Short Introduction. Oxford: Oxford University Press, 2003.) Helsinki: Kustannus Oy Vapaa Ajattelija Ab. ISBN 951-98702-1-0.
  21. Tutkimus: Uskonnollisuus Suomessa nousussa ja ateismi laskussa 17.3.2013. Kotimaa24. Arkistoitu 20.3.2013. Viitattu 17.3.2013.
  22. Global Indef Of Religiosity and Atheism - 2012 (PDF) 27.7.2012. WIN-Gallup International. Arkistoitu 21.10.2013. Viitattu 17.3.2013. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]