Uskonnoton tapakulttuuri

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee aihetta yleisesti. Katso myös Uskonnoton tapakulttuuri Suomessa.
Osa artikkelisarjaa
Uskonnottomuus
Käsitteet
Järjestöt
Lisää aiheesta

Uskonnoton tapakulttuuri viittaa uskonnottomiin juhlatapoihin. Niihin kuuluvat elämänkaarijuhlat kuten häät, nimiäiset, aikuistumisjuhla, hautajaiset sekä vuotuisjuhlat.[1][2]

Ihmisillä on tapana suorittaa yhteisöllisiä, vakiintunutta kaavaa noudattavia menoja. Vuodenaikaisjuhlat toistuvat vuodenajoittain, seuraten auringon asemaa. Pyyntitaloudessa juhlat aloittivat ja lopettivat pyyntikauden. Maanviljelijät juhlivat satokauden alkua ja loppua.[3] Yhteisössään ihminen siirtyy asemasta toiseen, ja yhteisö tarvitsee julkisen hyväksynnän uudelle asemalle. Tällaisia uuden aseman saavuttamiskohtia ovat yhteisön jäsenyyden saaminen, täysivaltaisuus, avioliiton solmiminen ja kuolema.[4]

Vuotuisjuhlat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kristillinen kirkko on historiansa aikana ottanut omaan haltuunsa yhteisöllisiä juhlia, joiden historia edeltää kristinuskoa.[5] Kristinuskon levitessä Euroopassa lähetystyöntekijöitä kehotettiin sulauttamaan kristittyjä tapoja pakanallisiin juhliin niiden kieltämisen sijasta, joten joulu, juhannus ja pyhäinpäivä sijoitettiin samaan aikaan vanhojen juhlien kanssa.[6][7]

Kristillinen pääsiäinen antoi uuden sisällön esikristilliselle kevään juhlalle[8]. Välimeren maissa juhla on sijoittunut suunnilleen kevätpäiväntasaukseen ja pohjoisemmassa kevään juhlia on vietetty hieman myöhemmin.[9] Nykyiseen pääsiäiseen liittyy useita keväisen luonnon heräävän elämän vertauskuvia. Näitä ovat muun muassa narsissit, rairuoho, keltaiset pääsiäistiput sekä kanit eli puput sekä hiirenkorvalle puhkeavat koivunoksat ja pajunkissat. Kevätpäiväntasauksen jälkeen valo voittaa pimeyden ja lämpö kylmyyden: vertauskuvallisesti elämä voittaa kuoleman.[10] Muna on eri puolilla maailmaa tunnettu hedelmällisyyden ja kasvun vertauskuva[11]. Amerikan ateistit ja Kansainvälinen ateistiliitto pitävät vuosikokouksensa pääsiäisenä. Tällä tavalla he pystyvät hyödyntämään sen, että tämä kristillinen juhla vaikuttaa myös ateistien aikatauluun.[12]

Kelttiläisissä ja anglosaksisissa maissa syksyllä on samhain tai halloween. Suomessa syksyn juhla oli kekri. Ajankohtaan kuului kuolleiden muistaminen.[13][14][15][16]

Talvisen juhlan joulun nimi tulee ennen kristinuskoa vietetyn talvipäivänseisauksen juhlan muinaisgermaanisesta nimestä.[17][18] Joulun ajankohta on muinaisen roomalaisen kalenterin talvipäivänseisauksen päivämäärä. Roomalaiset viettivät 17. ja 23. joulukuuta välisenä aikana keskitalven Saturnalia-juhlaa. Talvipäivänseisauksena 25. joulukuuta oli Sol Invictuksen eli Voittamattoman auringon päivä. Kirkko yhdisti Sol Invictuksen päivän juhlat Jeesuksen syntymäjuhlaan 350-luvulla.[19] Puhdasoppisuuteen pyrkivät kristilliset ryhmät ovat voineet vastustaa joulun viettoa epäkristillisenä.[20][21]

Roomalaiset viettivät uutta vuotta tammikuun ensimmäisenä päivänä. Kristityt pyrkivät korvaamaan kalendae-juhlan nimeämällä sen uudelleen kristinuskoon liittyväksi pyhäpäiväksi, mutta mikään uusista nimistä ei vakiintunut korvaavaksi, ja uudenvuoden juhlinta on säilynyt maallisena.[22]

Muun muassa Amerikan ateistit ovat ehdottaneet, että maailman valtiot pitäisivät juhlapäivinä koko maapallolle yhteisiä luonnonkierron tapahtumia: kevätpäiväntasausta ja syyspäiväntasausta sekä talvipäivänseisausta ja kesäpäivänseisausta.[23] Erityisiä uskonnottomien järjestöjen kannattamia juhlapäiviä ovat olleet muun muassa Darwinin päivä 12. helmikuuta, Maan päivä 22. huhtikuuta, ateistien solidaarisuuspäivä kesäpäivänseisauksena 21. kesäkuuta[24][25] ja ihmisoikeuksien päivä 10. joulukuuta.[26]

Elämänkaarijuhlat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ulkona pidetty humanistinen häätilaisuus Norjassa.

Avioliiton solmiminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Useissa maissa kuten Suomessa avioliitto voidaan lain mukaan solmia eräiden uskontokuntien suorittamana vihkimisenä tai siviilivihkimisenä eli siviiliviranomaisen vahvistamana avioliittona.[27] Joissakin tapauksissa vihkijä voidaan myös kutsua vihkimään juhlapaikalle. Vihkikaavan lisäksi vihkijä saattaa pitää puheen tai lausua tilanteeseen sopivan runon. Häissä voivat puhua myös esimerkiksi ammattimainen juhlapuhuja. Juhlan koristelut ja perinteet ovat hääparin halujen mukaisia.[28][29][30]

Nimenanto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nimiäiset tai nimenantojuhla on lapsen nimenannon yhteydessä järjestettävä juhla.[31] Tilaisuudessa lapsi esitellään suvulle ja perheystäville[32]. Nimiäisiin saatetaan kutsua ulkopuolinen puhuja tai puhuja voi olla sukulainen tai ystävä.[22]

Aikuistuminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uskonnottomien järjestöt ovat 1800-luvulta alkaen järjestäneet Nuoria aikuisuuteen valmistavaa koulutusta.[33] Saksalainen aikuistumiskoulu eli Jugendweihe päätetään juhlalla. Osallistuneille on annettu kunniakirja ja lahja, esimerkiksi rintakoru.[34] Jugendweihe käydään 13–14-vuotiaana.[35] Norjan humanistiliitto on järjestänyt aikuistumiskursseja vuodesta 1951 saakka. Vuonna 2006 yli 10 500 nuorta eli noin 17 % ikäluokasta kävi humanistisen aikuistumiskoulun.[36] Vastaavia aikuistumiskouluja on järjestetty myös muissa Skandinavian maissa pienemmässä mittakaavassa.[37]

Suomessa Prometheus-leirin tuki ry järjestää uskonnottomien nuorten aikuistumisleirejä.[37] Prometheus-leiri käydään yleensä kahdeksannen tai yhdeksännen luokan jälkeen, 14–15-vuotiaana.[38] Leirin tavoitteena on rohkaista nuoria pohtimaan asioita, hahmottamaan ja kehittämään omaa elämänkatsomustaan, kunnioittamaan itseään ja muita sekä ottamaan vastuun itsestään ja maailmasta.[39] Leirin lopuksi järjestetään juhla, johon leiriläisten perheenjäsenet voivat osallistua. Juhlassa leiriläiset saavat päähänsä seppeleen ja kaulaansa Prometheus-korun.[40]

Hautajaiset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uskonnottomat hautajaiset jakautuvat hautaus- ja muistotilaisuuteen.[41] Saattohetkeen kuuluu perinteisesti musiikkia, puhe ja kukkatervehdykset.[42] Uskonnollisesta hautauksesta uskonnoton tilaisuus eroaa siinä, että uskonnolliset piirteet kuten ristit, virret ja uskonnollinen puhe ovat poissa.[43]

Musiikkia soitetaan esimerkiksi uruilla, pianolla, sellolla tai huilulla. Usein tilaisuus alkaa musiikilla. Tämän jälkeen tulee kukkien lasku arkulle. Ennen puhetta voidaan soittaa musiikkia tai laulaa yhdessä.[41] Yleistä hautaustilaisuuden musiikkia on Albinonin Adagio tai Bachin Air. Ohjelmassa voi olla vainajan suosikkikappaleita ja hänen elämäänsä liittyvää musiikkia.[43] Tämän jälkeen kutsuttu puhuja tai omainen pitää puheen. Loppusoiton jälkeen vainaja jätetään odottamaan tuhkaukseen vientiä tai kuljetetaan hautaan.[41]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Aurejärvi-Karjalainen 1999.
  2. ↑ Sawela, Henrik: Juhlat elämän taitekohdissa Vapaa ajattelija. 4/2001. Viitattu 4.1.2011.
  3. ↑ Humanistin juhlat, s. 21.
  4. ↑ Humanistin juhlat, s. 22.
  5. ↑ Aurejärvi-Karjalainen, Anneli: Uskonnonvapaus perhejuhlissa Vapaa ajattelija. 1/2001. Viitattu 4.1.2011.
  6. ↑ Hakusana juhannus teoksessa Factum: Uusi tietosanakirja. 3, Häb–kork. Espoo: Weilin+Göös, 2004. ISBN 951-35-6642-0
  7. ↑ Juhannus – keskiyön auringon juhla Ylen Elävä arkisto. Viitattu 6.6.2010.[vanhentunut linkki]
  8. ↑ Pääsiäinen on juhlien juhla 25.3.2010. Kirkon tiedotuskeskus. Viitattu 12.3.2011.[vanhentunut linkki]
  9. ↑ Hartikainen, Erkki (päätoim.): Pääsiäinen Yhteisö ja ihmisoikeudet: Peruskoulun elämänkatsomustieto 4. Suomen ateistiyhdistys ry. Arkistoitu 30.9.2007. Viitattu 7.3.2010.
  10. ↑ Pääsiäinen – yhteinen juhla (PDF) 2009. Uskomattomat ry – ET-lasten vanhempainyhdistys. Arkistoitu 11.4.2016. Viitattu 12.3.2011.
  11. ↑ Muna Vuotuisjuhlat: Pääsiäinen. Suomalaisen kirjallisuuden seura. Arkistoitu 14.5.2011. Viitattu 12.3.2011.
  12. ↑ Atheists meeting in S.A. while others observe Easter 14.4.2008. San Antonio Express-News. Arkistoitu 9.1.2009. Viitattu 7.3.2010. (englanniksi)
  13. ↑ Factum: Uusi tietosanakirja. 2, Dio–håv. Espoo: Weilin+Göös, 2003. ISBN 951-35-6641-2
  14. ↑ Vihavainen, Suvi: Vainajien saunaillasta tuli kynttilöiden ja kurpitsojen juhla 30.10.2003. Utain. Viitattu 20.10.2010.
  15. ↑ Sieluleipiä ja kepposia Vantaan Lauri. 29.10.2003. Arkistoitu 17.11.2011. Viitattu 20.10.2010.
  16. ↑ Halloween Kekri. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Arkistoitu 16.10.2010. Viitattu 20.10.2010.
  17. ↑ Aurejärvi-Karjalainen 1999, s. 183.
  18. ↑ Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja, s. 285. Helsinki: WSOY, 2004 (4. painos 2007). ISBN 951-0-27108-X
  19. ↑ Aurejärvi-Karjalainen 1999, s. 188.
  20. ↑ Aurejärvi-Karjalainen 1999, s. 189.
  21. ↑ Tontti, Jarkko: Pakanan joulu Vihreä lanka. 21.12.2007. Viitattu 4.1.2011.
  22. ↑ a b Aurejärvi-Karjalainen, Anneli: Perheen omat juhlat: Siviiliseremoniat häistä hautajaisiin. Helsinki: WSOY, 1999. ISBN 951-0-23761-2
  23. ↑ Smith, Sarah: That Damned Woman! Remembering Madalyn Murray O'Hair Kesäkuu 2006. Humanists of Utah. Arkistoitu 13.6.2010. Viitattu 7.3.2010. (englanniksi)
  24. ↑ Smith, Mike: Atheist Solidarity Day June 21 Atheist Nexus. 23.6.2011. Viitattu 5.12.2012. (englanniksi)
  25. ↑ Schlacht, Brandon: ”Atheist Solidarity Day” and ”'A' Week on Facebook” rallies atheists across the world Examiner.com. 24.6.2010. Viitattu 5.12.2012. (englanniksi)
  26. ↑ Secular Seasons American Humanist Association a. Viitattu 17.2.2011. (englanniksi)
  27. ↑ Hartikainen, Erkki (toim.): Avioliiton solmiminen Siveys ja todellisuus: Peruskoulun elämänkatsomustieto 7. 5.2.2009. Suomen ateistiyhdistys. Viitattu 5.12.2009.
  28. ↑ Käytännön vinkkejä häätilaisuuden järjestäjille Hyvinkään maistraatti. Arkistoitu 3.11.2011. Viitattu 4.1.2011.
  29. ↑ Laitinen, Jaana: Naimisiin ilman papin aamenta. Helsingin Sanomat, 6.11.2006.
  30. ↑ Liukkonen, Johanna: Vain seremonian sisältö erottaa siviilihäät kirkollisista Helsingin Sanomat. 16.7.2001. Arkistoitu 14.11.2011. Viitattu 4.1.2011.
  31. ↑ Kielitoimiston sanakirja. (Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0) Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5
  32. ↑ Moilanen, Kaisu: Nimen paljastaminen huipentaa nimiäiset Helsingin Sanomat. 21.7.2008. Arkistoitu 18.11.2011. Viitattu 22.8.2009.
  33. ↑ Aurejärvi-Karjalainen 1999, s. 118–128.
  34. ↑ Hartikainen, Erkki (päätoim.): Aikuistuminen Siveys ja todellisuus: Peruskoulun elämänkatsomustieto 7. Suomen ateistiyhdistys. Viitattu 1.6.2010.
  35. ↑ Walker, Tamsin: A Secular Rite of Passage DW-World.de. 14.3.2005. Deutsche Welle. Viitattu 27.8.2007. (englanniksi)
  36. ↑ Konfirmasjon 28.1.2004. Human-Etisk Forbund. Arkistoitu 11.4.2008. Viitattu 27.8.2007. (norjaksi)
  37. ↑ a b Niemelä, Kati: Rippikoulu ja Prometheus-leiri aikuistumisriitteinä Kirkon tutkimuskeskus. Arkistoitu 31.5.2008. Viitattu 26.8.2007. Julkaistu teoksessa Kuure, Tapio & Vuori, Mika & Gissler, Mika (toim.): Viattomuudesta vimmaan: Lapsuudesta nuoruuteen -siirtymävaiheen tarkastelua. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto: Nuorisoasiain neuvottelukunta: Stakes, 2002. ISBN 951-33-1303-4
  38. ↑ Prometheus-leirit kesällä 2009 Prometheus-leirin tuki ry. Arkistoitu 5.3.2008. Viitattu 10.3.2009.
  39. ↑ Prometheus-leiritoiminnan periaatteet Prometheus-leirin tuki ry. Arkistoitu 2.1.2004. Viitattu 28.7.2007.
  40. ↑ Mikä on Prometheus-koru? Prometheus-leirin tuki ry. Arkistoitu 25.3.2007. Viitattu 1.6.2010.
  41. ↑ a b c Laitinen, Jaana: Naimisiin ilman papin aamenta. Helsingin Sanomat, 6.11.2006.
  42. ↑ Saari, Susanna: Saattohetki on kaunis ilman siunaustakin. Kaleva, 24.2.2008.
  43. ↑ a b Saarinen, Taina: Muistojuhla ilman uskonrituaaleja Kansan uutiset. 26.3.2009. Viitattu 16.12.2009.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Uskonnoton_tapakulttuuri&oldid=20965266”