Keskustelu:Luettelo Suomen kansakouluista

Keskustelujen järjestystä on muokattu jälkikäteen. --Raksa123 (keskustelu) 31. maaliskuuta 2018 kello 20.04 (EEST)

Puuttuvat kunnat

Lähteen luettelosta puuttuvia kuntia ovat (ainakin) nämä:

Enontekiö Geta (kunta) Ikaalinen (kauppala) Ilomantsi Kangaslampi Karjaan mlk Karjala (kunta) Kemin mlk Kestilä Kirkkonummi Kodisjoki Korpilahti

Kumlinge Kyyjärvi Kökar Laukaa Lohjan mlk Längelmäki Merijärvi Mietoinen Nastola Nurmeksen mlk Porvoo (kaupunki) Pyhtää

Pyhämaa Raahe Simo Sotkamo Sottunga Sulva Taivassalo Uudenkaupungin mlk Velkua Värtsilä (kunta)

Lähteen ajankohdan eli vuoden 1966 puolesta tästä puuttuvat tietysti

• ennen adressin keräämistä lakkautetut koulut
• luovutettujen alueiden koulut
• addressin keräämisen jälkeen vielä perustetut koulut

Jos ne ja noiden puuttuvien kuntien koulut haluaa lisätä, niin tarvitaan muita lähteitä. Koulukaverit.comissa voi olla joitakin puuttuvia kouluja, mutta parempi lähde olisi hyvä olla olemassa. --Raksa123 (keskustelu) 14. helmikuuta 2016 kello 15.41 (EET)

Hassusti muuten listasta löytyy Somerniemen kansalaiskoulu, vaikka juuri vuonna 2015 ilmestynyt Somerniemen kunnan historia tietää, että Somerniemellä ei koskaan ollut kansalaiskoulua. Kuitenkijn siellä järjestettiin kansalaiskouluopetusta kurssimuotoisesti, joten tuon täytynee liittyä siihen.--Urjanhai (keskustelu) 14. helmikuuta 2016 kello 18.23 (EET)

Jos kahden kunnan kohdalla on samanniminen koulu, niin joissakin tapauksissa voi olla mahdollista, että kyseessä on näiden kuntien yhteinen koulu, joka on siksi merkitty molempien kohdalle. Koulupiirien ja koulujen määrä ei välttämättä ole vastannut toisiaan. Esimerkiksi tässä vuoden 1950–1951 julkaisussa sivulta 22/33 alkaen näkyy, että koulupiirejä on ollut paljon enemmän kuin alakouluja. Ainakin osa lakkautetuista kouluista löytyisi, jos pääsisi tutkimaan adressin tietoja. Jos olisi olemassa kunnittaiset sijaintikarttamallineet (entisen kunnan mukaan), niin nämä saisi sijoitettua kartalle kunhan koulurakennusten paikat olisivat tiedossa. --Raksa123 (keskustelu) 26. huhtikuuta 2016 kello 13.15 (EEST)

Otsikkojen linkitykset

Kuntien nimet on toistaiseksi linkitetty otsikoinnissa. Niitä voi poistella sitten kun on keksitty sopiva johdatuslause, johon voi sisällyttää kunnan nimen linkitettynä. Esimerkiksi "Ahlaisissa oli 9 koulua:...". --Raksa123 (keskustelu) 14. helmikuuta 2016 kello 15.41 (EET) Korjattu kommenttia. --Raksa123 (keskustelu) 19. maaliskuuta 2018 kello 15.53 (EET)

Nimien kirjoitusasut

Korjasin lähteistäen parin nimen kirjoitusasut (Koittaankosken--> Koittankosken, Ylikylän-Ahlströmin --> Ylikylä-Ahlströmin. Nämä voivat olla huolimattomuusvirheitä, koska luotettavista paikallissta lähteistä näyttää löytyvän muu kirjoitusasu. Korjasin myös kirjoitusvirheen Piispyy--> Riispyy ilman viitettä, koska siitä näkee heti että kyseessä on kirjoitusvirhe eikä varmasti nimiasun variantti. Joskus taas koulun nimen kirjoitusasu voi oikeastikin poiketa vastaavan paikannimen nykyisestä kirjoitusasusta, esim. nykyään karttapaikassa Uusi-Kaskisto mutta koulun nimi on lähteissä kuten tuossakin "Uuskaskiston kansakoulu" ja nykyään karttapaikassa Isoniittu mutta koulun nimi on lähteissä kuten tuossakin "Isoniityn kansakoulu". Kolmas tapaus on, että koulun nimen nimiasu muuttuu, esim. Somerolla tuossa Kirkonpiirin kansakoulu ja Keskuskoulun kansakoulu, nykyään Kirkon koulu ja Joensuun koulu, varhemmin ehkä vielä kummallakin joku muu nimimuoto. Tuon tapaisista voi, jos artikkeleita kirjoitetaan, tehdä ohjauksia. Ja vielä yksi mistä tarvitaan ohjaus,kun artikkeli kirjoitetaan, on jos koulu on jatkanut toimintaansa peruskoulu-uudistuksen jälkeen, niin sana kansakoulu koulun nimessä yleensä on silloin vaihtunut sanaksi koulu. --Urjanhai (keskustelu) 14. helmikuuta 2016 kello 18.19 (EET)

Muutenkin tuossa on primäärilähteelle tyypillisiä virheitä, esim. Siipyyssä on kolmellakin kylällä ollut sekä suomen- että ruotsinkieliset koulut. Tuossa suomenkielistenkin koulujen nimet ovat ruotsiksi, vaikka suomenkielisessä wikipediassa niiden nimien tietenkin tulee olla suomeksi ja niillä mitä ilmeisimmin on täytynyt olla myös suomenkieliset nimet.--Urjanhai (keskustelu) 17. maaliskuuta 2016 kello 17.51 (EET)

Luettelon olemassaolon syy

Hei, laitoin luettelon alkuun lisäintroa, ikään kuin luettelon olemassaolon selitykseksi: "Kansakoululaitos lakkautettiin siirryttäessä peruskoulujärjestelmään. Varsinainen muutos alkoi 1972, kokeiluluontoisesti eräiden kuntien kansalaiskouluista jo 1968.". Osuin tähän luetteloon Satunnainen artikkeli -toiminnolla ja ihmettelin melko lailla miksi tällainen luettelo on juuri vuodelta 1966. No okei, satavuotisadressi - mutta onko ajankohdassa muuta merkityksekästä? No juu, kohtahan koko laitos lakkautettiin. Toivottavasti tällainen sopii.--Micraboy (keskustelu) 16. joulukuuta 2016 kello 15.57 (EET)

Tuo lakkautushan on oikeastaan vähän määrittelykysymys sikäli, että tuskin yhtäkään koulua lakkautettiin peruskouluun siirtymisen vuoksi vaan pikemminkin vain koululaitosta uudistettiin niin, että kansakoulujen, kansakoulujen ja oppikoulujen nimi muuttui peruskouluiksi. Kaikille avoin kansanopetus siis jatkui, mutta vain vähän toisin järjesteltynä.--Urjanhai (keskustelu) 17. joulukuuta 2016 kello 11.58 (EET)

Tuo 1966 varmaan valittiin tuon sattumalta löytyneen helposti saatavilla olevan lähteen takia. Toisaalta se on edustava ainakin siksi, että kansakoulujen määrä Suomessa (josta varmaan on lähteissä saatavana tarkempaakin tietoa) likimain noihin aikoihin oli ehkä suurimmillaan, ei tosin tarkasti juuri tuolloin, koska alueista, joiden paikallishistoriaa tunnen, tiedän., että maaseudulla kansakoulujen lopettaminen opilaitten vähenemisen takia oli tuolloin jo menossa ja alkanut ehkä hiukan aiemmin. Toisaalta ennen peruskoulun alkua niitä varmaan ehditiin vielä perustaa kaupunkipaikkakunnille lisää.

Siksi tästä ei olisi vaikea laajentaa luetteloa Suomen kansakouluista peruskouluun siirtymisen ajankohtana tai luetteloa Suomen kansakouluverkosta laajimmillaan. Toisaalta kumpaakaan em. ajankohdista olisi luultavasti vaikea määtittää, koska ainakin epämääräisesti muistelen (voin muistaa väärinkin) että peruskouluun olisi siirrytty eri osissa maata portaittain (ja niinhän tuolla artikkelissa näköjään kerrtotaankin, tosin ilman lähdettä). Ja kun maaltamuutto luultavasti tiesi uusien koulujen perustamista kaupunkeihin, niin tuo "huippukohdan" määrittäminenkin voi olla vaikeaa.--Urjanhai (keskustelu) 17. joulukuuta 2016 kello 11.58 (EET)

Ennen luettelon laatimista lakkautetut kansakoulut

Hiljattain luotu Pyhälahden kansakoulu Konnevedellä ei ole enää tässä luettelossa, koska se oli jo ehditty lakkauttaa. Muitakin tapauksia voi tarvittaessa koota vaikka tähän keskustelusivulle. --Raksa123 (keskustelu) 29. maaliskuuta 2017 kello 00.09 (EEST)

Lisäsin Kiikalan osalta pitäjänhistoriasta ennen luettelon ajankohtaa lopetettuja kansakouluja sekä tietoja kouluverkon kehityksestä luettelon ajankohdan jälkeen. Kun pitäjänhistoria ilmestyi 1987, niin se kattoi ajan ennen peruskoulua. - Joskin osasta maininnat olivat vähän epätarkkoja. Esim. Kärkelän Perkiön ja Rekijoen koulut pitäisi selvittää tarkemmin. Vaikuttaa, että kun Perkiön ja Kärkelän koulut yhdistettiin, niin koulu olisi jatkunut entisessä Perkiön koulussa, joka lienee se tienviitalla "Kärkelän koulu" edelllenkin varustettu rakennus, joka on Kärkeläntien varressa lähellä entistä Kuusjoen rajaa. Ja kun vuonna 2014 lopetettiin uudehko Rekijoen koulu Rekijoella, niin tämän on täytynyt olla Kärkelä koulun seuraaja. Joku tuolla koulua käynyt tietäisi nämä, mutta valitettavasti en ole käynyt koulua tuolla.--Urjanhai (keskustelu) 25. maaliskuuta 2018 kello 16.08 (EEST)

Toisaalta kun tämä artikkeli on rajattu kansakouluihin, peruskoulut jäävät sen ulkopuolelle. Lisäsin tuohon Kiikalan osalta niitäkin, mutta pitäjänhistorian tietojen päättyessä vuoteen 1980 tedot jäivät osittain puutteellisiksi. (Ks. yllä.) --Urjanhai (keskustelu) 25. maaliskuuta 2018 kello 16.01 (EEST)

Erotin artikkelin Kiikalan koulut omaksi artikkelikseen. Nyt luetteloa on mahdollisesta tarvittaessa pelkistää tai yhdenmukaistaa ilman tiedon menetystä ja laajenta tarkastelu muhunkin opetukseen kuin kansakouluihin.--Urjanhai (keskustelu) 26. maaliskuuta 2018 kello 21.00 (EEST)

Doriaan Tilastokeskuksen Koulutus-sivulle on ehditty lisätä kaikki kansakouluaikaa käsittelevät julkaisut, joten vuosittaisia tilastoja tutkimalla pystyisi varmaankin selvittämään, kuinka monta koulua kussakin kunnassa enimmillään on ollut. Koulujen nimiä ne eivät valitettavasti sisällä kuin jonnekin 1920-luvun alkupuolelle asti. --Raksa123 (keskustelu) 21. huhtikuuta 2018 kello 10.31 (EEST)

Luettelosta puuttuvia lakkautettuja

Tähän voi koota luettelosta puuttuvia lakkautettujen koulujen nimiä tai linkkejä aiheeseen:

• Karunan kouluista sivuilla 32 ja 33. --Raksa123 (keskustelu) 14. maaliskuuta 2018 kello 22.36 (EET)

Rajatapaukset

Luettelossa Limingan kohdalla on maininta Tupoksen kansakoulusta (eli nykyinen Tupoksen yhtenäiskoulu edit: Onko edes varmaa että kyseinen kansakoulurakennus on ollut samalla paikalla kuin nykyinen yhteinäiskoulu?). Mauno Hiltusen vuonna 1982 julkaistussa kirjasssa Kempeleen historia mainitaan että Tupoksen alue on tuolloin vielä ollut osa Kempeleen kuntaa - vuonna 1970 Tupos liitettiin Kempeleestä Liminkaan, eli kysymys kuuluukin että onko kansakoulu sijainnut tuolloin minkä kunnan alueella (Liminka vai Kempele), nämäkin just sellaisia että pitäs alkaa kunnolla lähdeaineistoa tutkailemaan- tuo ed. mainittu kirjakaan ei nyt ole käden ulottuvilla, että olis voinut katsoa olisko siinä ollut mainintaa - voin toki ajan kanssa tarkistaa. Ainakin tuolla [1] mainitaan, että Tupoksen kansakoulu on listattu Liminkaan. --Ville Siliämaa (keskustelu) 30. maaliskuuta 2017 kello 04.27 (EEST)

Lähdemateriaalia sijainteihin ja GeoGroup

Luokka:Interaktiiviset kartat Suomen kansakouluista sisältää joistakin kunnista tehtyjä karttoja. Kirjataan vaikka tänne sivulle ylös, että Vanhat painetut kartat -palvelun lisäksi kansakoulujen sijainteja on merkitty "Kk"-merkinnöin ainakin 1960-luvun tiekarttoihin mittakaavassa 1:200 000. Ne lienevät nykyisen GT-kartan edeltäjiä. Merkinnöissä voi olla puutteita tai virheitä, mutta niitä voi käyttää apuna sellaisilla alueilla, joissa uusimmat peruskartat on painettu hyvin myöhään.

Kuntakohtaisten karttojen ohella voisi olla järkevää kirjata koordinaatit myös tähän artikkeliin, jolloin Malline:GeoGroup näyttäisi kaikki kerralla kartalla vähemmällä vaivalla kuin interaktiivisten karttojen koodi vaatii. --Raksa123 (keskustelu) 4. tammikuuta 2018 kello 23.17 (EET)

Jostakin syystä GeoGroupin tuottamassa kartassa ei näy koulujen nimiä, vaan #1, #2 ja niin edelleen. Sivulla Luettelo Suomen muinaislinnoista vastaavassa kartassa nimet kyllä näkyvät. --Raksa123 (keskustelu) 4. tammikuuta 2018 kello 23.38 (EET)

Tiekarttojen tiedot ovat yleensä peruskartoista, joka ensi käden lähteenä on parempi. Kun nyt muistopmerkkiprojektia varten selasin muutamia pitäjänhistorioita muistomerkkejä koskevien lisätietojen varalta, niin huomasin, että varsin usein kansakoulujen historiat on pitäjänhistorioissa hyvin tarkkaan selostettu. Rasjpoitteena on lähinnä iolmestyymisvuosi, eli muutokset historian ilmestymisdvuoden jälkeen puuttuvat. Lisäksi joistain kunnista on erikseen koulujen tai koululaitosten historiikkejä ja myös joskus joidenkin yksittäisten kolulujen historioita.--Urjanhai (keskustelu) 5. tammikuuta 2018 kello 20.57 (EET)

Osa haetuista koordinaateista saattaa osoittaa väärään rakennukseen, koska kartalla ei ole aina selvää mitä rakennusta Kk-merkintä tarkoittaa, jos lähekkäin on useampia rakennuksia. Joidenkin koulujen paikalla ei näytä nykykartassa olevan rakennusta lainkaan, joissakin koulurakennus on nykyään hiukan toisessa paikassa ja parissa tapauksessa melko lähekkäisiä Kk-merkintöjä on ollut kaksikin. Peruskarttoja katsomalla ei päästä täydelliseen lopputulokseen, mutta on tämä varmaan parempi kuin ei mitään. --Raksa123 (keskustelu) 19. maaliskuuta 2018 kello 13.53 (EET)

Täsmenteet ja muita huomioita

Kaikki tai lähes kaikki täsmenteet pitäisi nyt löytyä luettelosta. Muutama täsmenne voi olla liikaakin ja pitää poistaa myöhemmin. Esimerkiksi samanniminen kansakoulu tai kansalaiskoulu kahdessa naapurikunnassa voi tarkoittaa yhteistä koulua. (Toisaalta vain osa useamman kuin yhden kunnan käyttämistä kouluista on lueteltu myös muualla kuin koulurakennuksen sijaintikunnan kohdalla.) Täsmenteitä voi vielä joutua lisäämään, kun luetteloon täydennetään myös aikaisemmin lakkautettuja kansakouluja. --Raksa123 (keskustelu) 22. helmikuuta 2018 kello 00.34 (EET)

Kuntien yhteisten koulujen osalta pitää ehkä harkita linjausta, esitetäänkö ne vain sijaintikunnnan vai myös muiden kuntien yhteydessä. Kun muutamaa mielenkiinosta kokeeksi selvittelin, niin eri lähteissä voi esiintyä hyvin erilaisia ja osin ristiriitaisiakin tietoja, kun jotkut lähteet perustuvat esim. vain kirjattuun muisteluun ja jotkut varsinaiseen historiantutkimukseen arkistoissa ja kaikkea siltä väliltä. Lisäksi sekin, milloin mistäkin kunnasta on jossakin koulussa käyty, voi joskus vaihdella myös ajallisesti. Myös lähdetilanne vaihtelee, hyvin tyypillisesti sen mukaan mitä ajanhjaksoja mahdollinen pitäjänhistoria missäkin kattaa. Tosin silloinkin jos pitäjänhistoriaa ei ole, varmaan on muita lähteitä luultavasti useaakin sortia, mutta niissä jo yksin lähteiden olemassaolon selvittäminen on oma työnsä. Tosin kun esim. Kanta-Hämeen kouluverkon ajallisesta kehityksestä muistaakseni on tehty väitöskirja joskus jossain (en enää yhtään muista, että kuka, missä ja milloin), niin mahdotontahan se ei ole, varsinkin jos löytyisi jokin systemaattinen lähde (eli jos siis kaivaisi sen väitöskirjan jostain, niin voisi katsoa, että mitä systemaattista lähdettä siinä ehkä on käytetty). --Urjanhai (keskustelu) 22. helmikuuta 2018 kello 10.08 (EET)

Luettelon koko uhkaa kasvaa koordinaattien lisäyksen myötä, joten parasta mainita kukin koulu vain kertaalleen. Kun kouluista joskus tulee artikkelit, niin siinä voi kertoa, mistä kunnasta koulua on käyty. Hattulan-Viialan kansakoulu löytyi kartalta Hattulan puolelta rajaa, mutta Koulukaverit.comissa se on mainittu vain Rengon kohdalla. Tulevaisuudessa luettelon lyhentämiseksi kansalais-, keski- ja apukoulut voi ehkä joskus siirtää omaksi artikkeliksi, koska niiden sijaintia on vaikeampi selvittää. Kahtia tätä ei haluaisi jakaa, jotta kartoissa kaikki koulut näkyisivät kerralla sitten, kun koordinaatit on selvitetty. Alue-sarakkeen täydentäminen tulee kasvattamaan myös artikkelin kokoa ja samoin, jos tähän lisää koulujen toimintavuosia, nimenmuutoksia ja muita lisätietoja. Koulukaverit.com sisältämät kunnittaiset luettelot tai jonkun paremman lähteen voi merkitä noiden lähdepyynnöllä varustettujen koulujen kohdalle, jotka eivät löydy vuoden 1966 luettelosta. OpenStreetMapin kartassa merkinnät menevät nyt eri suuntiin, mikä luo levottoman vaikutelman. Saakohan niitä menemään automaattisesti pystyyn? --Raksa123 (keskustelu) 24. helmikuuta 2018 kello 02.18 (EET)

Vuosittaisten kuolleitteen luettelon keskustelussa käytiin keskustelua artikkelin koosta ja mainittiin artikkelin maksimikoko tavuina (en nyt muista sitä ulkoa, mutta näkyy sieltä). Sillä voi ennakoida tuleeko yksi sivu riittämään. Luettelo jääkäreistä on esimerkki pitkästä luettelosta, joka on jaettu moneksi sivuksi ja niitä voi olla muitakin. --Urjanhai (keskustelu) 7. maaliskuuta 2018 kello 20.43 (EET)

Keskustelu:Luettelo vuonna 2018 kuolleista henkilöistä mukaan tekninen kokorajoitus on 2 000 000 tavua. Tämän sivun kooksi tulee aikanaan arviolta puolet siitä, jos kaikkiin kuntiin lisää taulukon koodin ja koordinaattitiedot. Jonkun mallineen avulla koodia voisi ehkä saada lyhennettyä niin, ettei koulun nimeä tarvitsisi toistaa koordinaateissa. --Raksa123 (keskustelu) 7. maaliskuuta 2018 kello 22.02 (EET)

En huomannut tätä keskustelua, joten aloitin sivun koosta uuden keskustelun osiossa Sivun kasvava koko. --Pxos (keskustelu) 15. maaliskuuta 2018 kello 23.11 (EET)

Väitöskirja

Yllä mainittu väitöskirja on varmaan Kanta-Hämeen ala-asteen kouluverkon alueellinen rakenne ja kehitysprosessi vuodelta 1981. --Raksa123 (keskustelu) 7. maaliskuuta 2018 kello 20.20 (EET)

Joo sehän se. Olen sen joskus nähnyt. En muista enää olenko joskus valokopioinut siitä jotain vai ei.--Urjanhai (keskustelu) 7. maaliskuuta 2018 kello 20.40 (EET)

Nopeasti katsottuna sivun 18 mukaan lähteinä oli ilmeisesti käytetty kuntien historiateoksia ja kuntien koululaitoksen kehityksestä kertovia teoksia sekä vähäisemmässä määrin kunnallishallinnon pöytäkirjoja ja maakunta-arkistoa. Tämän luettelon kannalta kirjan hyödyllisin osa lienee liitteenä ollut luettelo kaikista Kanta-Hämeen (ilman Ypäjää) kansakouluista. --Raksa123 (keskustelu) 14. maaliskuuta 2018 kello 17.01 (EET)

Tosiaan, unohdin että mehän emme wikipediassa saa edes käyttää arkistoja. - Tai jos käytämme, niin meidän mitää julkaista löydöksemme muualla ensin. Kun taas tutkija voi mennä suoraan arkistoon ja löytää tiedon nopeimmin sieltä. Silloin meille jäävät esim. kunnalliskertomukset, erilaiset julkaistut vuosikertomukset, lehtiuutiset jne.--Urjanhai (keskustelu) 15. maaliskuuta 2018 kello 08.11 (EET)

Kuntien ja kouylulaitosten historiat varmaan ovat tärkein lähde. Suurin rajoite on, onko historiaa, ja jos on, mitkä vuodet se kattaa.--Urjanhai (keskustelu) 15. maaliskuuta 2018 kello 22.36 (EET)

Lapin koulutushistoria

Tässä julkaisussa sivulla 52 luvussa Lähdekritiikki kuvataan kansakouluihin liittyviä aineistoja. --Raksa123 (keskustelu) 15. maaliskuuta 2018 kello 00.33 (EET)

Artikkelin nimi

Olisiko pelkkä Luettelo Suomen kansakouluista parempi nimi tälle artikkelille? Silloin vuosiluku ei rajoittaisi keräämästä tähän jo ennen tuota ajankohtaa lakkautettuja kansakouluja. --Raksa123 (keskustelu) 14. maaliskuuta 2018 kello 17.40 (EET)

Voisi olla parempi. Nyt ollaan jo niin lähellä täydellisyyttä, ettei siihen ole pitkä matka. Kun kansakoulut vaihtuivat peruskouluun pian tuon jälkeen, ja kouluverkko maaseudulla oli likimain laajimmillaan tuolloin tai vähän ennen, niin luettelo on jo nyt melko lähellä täydellistä, vaikka hävinneitä kouluja (esim. tehtailla, sahoilla ym.) satunnaisesti oli aiemminkin ja sitten se pieni määrä, joita alettiin lopettaa muutama vuosi tuota ennen.--Urjanhai (keskustelu) 14. maaliskuuta 2018 kello 19.07 (EET)

Sivun kasvava koko

Artikkelin koko on nyt reilut 300 kilotavua, ja tässä vaiheessa kannattaisi miettiä sivun tulevaisuutta. Se on jo kärjen tuntumassa pisimpien sivujen luettelossa, ja tunnetusti pitkät sivut latautuvat hankalasti, jos nettiyhteys on huono. Ymmärrän, että luettelo muodostaa yhtenäisen kokonaisuuden eikä sen pilkkominen tunnu mielekkäältä, mutta tämä on hyvä hetki pohtia, onko tästä tulossa mastodontti, jonka käytettävyys huononee. --Pxos (keskustelu) 15. maaliskuuta 2018 kello 19.47 (EET)

Ylempänä olikin tästä vähän pohdintaa. Ping Käyttäjä:Raksa123.--Urjanhai (keskustelu) 15. maaliskuuta 2018 kello 22.42 (EET)

Mahdollisuuksia lyhentää ovat ainakin:

• jättää Alue-sarake pois, koska rekisterikylät ja kulmakunnat voi kerätä kuntien navigaatiomallineisiin
• luopua taulukkomuodosta luettelemalla nimet, selvennys/lähdepyynnöt ja koordinaatit vain luettelomerkkien avulla
• tehdä joku Coord-tapainen malline tyyliin {{Skk|Esimerkin kansakoulu (Kunta)|60.123456789|20.123456789}}, jolla tulee näkyviin koulun nimi ja koordinaattilinkki mahdollisimman lyhyellä koodilla.

--Raksa123 (keskustelu) 15. maaliskuuta 2018 kello 23.56 (EET)

Loin mallineen Malline:Skk. Nyt ei tarvitse ainakaan kirjoittaa koulun nimeä toista kertaa koordinaattilinkkiin. Ahlaisten osion muuttaminen taulukkomuotoon vaati 999 tavua. Malline pienensi koodia 619 tavua, joten koordinaattien lisääminen mallineen avulla kasvatti Ahlaisten koodia vain 380 tavua. Ennen taulukoiden lisäämistä koko artikkeli oli noin 240 000 tavua. Jos mallineen kanssa yhden koulun koordinaatit tuottavat noin 43 tavua lisää ja kouluja on noin 6 500, niin valmiin artikkelin koko on karkeasti 520 000 tavua. Taulukoita käyttämällä kooksi tulisi yli 960 000 tavua. --Raksa123 (keskustelu) 16. maaliskuuta 2018 kello 00.34 (EET)

Se hankaluus mallineen käytöstä seuraa, että lähde- ja selvennyspyynnöt eivät näy lukijalle, vaan ne löytää pelkästään koodia tutkimalla. Malline:Suomen kansakoulut kartalla täydentämiseen verrattuna koordinaattien kerääminen tähän artikkeliin on helpompaa ja muokkaaminen on paremmin hallittavissa. Sitten kun kaikki koulujen nimet ja koordinaatit on joskus selvitetty, niin tiedot voisi siirtää Wikidataan ja jättää tähän artikkeliin pelkät nimet. Keksiikö joku mallineen käytöstä muita ongelmia vai muutanko nykyiset taulukot käyttämään sitä? --Raksa123 (keskustelu) 19. maaliskuuta 2018 kello 13.46 (EET)

Kaikkiin taulukoihin on lisätty Skk-malline koodia lyhentämään. Lähde- ja selvennyspyynnöt eivät nyt näy lukijalle, koska ne on kirjoitettu tyyliin {{Skk|...}}{{lähde}}. Jos koulun nimen perässä on lähdeviite tai koordinaatit eivät ole tiedossa, niin silloin täytyy tehdä taulukkoon tavallinen rivi. Saa vapaasti parannella. --Raksa123 (keskustelu) 23. maaliskuuta 2018 kello 16.05 (EET)

En ehdi tähänkään nyt yhtään perehtyä, mutta olennaisin kysymys taitaa olla, että riittääkö se, että koko aineisto mahtuu jossakin sopivasti mukaututetussa muodossa yhteen artikkeliin, vai tulisiko asettaa vaatimuksia myös latautuvuudelle ym.? (Itse kun käytän wikipediaa pääosin kiinteällä laajakaistalla niin en pysty tätä arvioimaan hitaiden yhteyksien käyttökokemusta vasten.) Jos vertaa luetteloihin julkisista taideteoksista, niin nehän taas on tehty kunnittain, ja sekin on toimiva ratkaisu. Tosin kun tässä ilmiö on luonteeltaan historiallinen, niin aluejakokin on sitä myötä historiallinen, ja ko. ajankohtana kuntia on ollut enemmän kuin nyt. Ja toisaalta historialliseksi aluejaoksi valtakunnan ja kuntien välillä tarjoutuisivat läänit jonakin peruskouluun siirtymistä likimain vastaavana ajankohtana. Tai vaihtoehtoisesti kunnat aakkosjärjestyksen mukaan jaoteltuina. Mutta en nyt osaa enkä ehdi näitä sen paremmin arvioida.--Urjanhai (keskustelu) 23. maaliskuuta 2018 kello 17.02 (EET)

Viitteet, lähdepyynnöt ja selvennyspyynnöt sai näkyviin käyttämällä Malline:Skka niillä riveillä, joilla sellaisia on. Ainoastaan niillä riveillä, joilla koordinaatit eivät ole tiedossa, ei voi käyttää mallineita Malline:Skk ja Malline:Skka, mutta se ei ole suuri ongelma. Tämän artikkelin kanssa koordinaattien etsintä on helpompaa kuin Malline:Suomen kansakoulut kartalla täydentäminen, jossa koodia tarvitaan paljon enemmän. Sitten kun nimet ja koordinaatit ovat selvillä, niin koordinaatit voi siirtää tästä Wikidataan, mutta siihen menee vielä pitkä aika. Koulujen nimien lähteistystä täytyy aikanaan tarkentaa, mutta niin tarkkaa viitteistystä ei varmaan tarvita, että linkitettäisiin jokainen karttalehti, josta rakennusten paikkoja on etsitty. --Raksa123 (keskustelu) 23. maaliskuuta 2018 kello 20.06 (EET)

Sinälläänhän luettelot pystyisi tekemään myös kunnittain. Ensimmäinen aloittamani artikkeli Wikipediaan oli Someron koulut. Nyt vasta huomasin, että en älynnyt missään vaiheessa lisätä siihen koordinaatteja.--Urjanhai (keskustelu) 23. maaliskuuta 2018 kello 20.15 (EET)

Someron ja Somerniemen koulujen koordinaatit saa tästä artikkelista. Kirjoitin alle ohjeet, jos haluaa etsiä muitakin kouluja. --Raksa123 (keskustelu) 23. maaliskuuta 2018 kello 20.55 (EET)

Taideteosprojektissa ehdinkin jo tuota uudestaan treenata, ja nimenomaan tuolla karttapaikan systeemillä.--Urjanhai (keskustelu) 23. maaliskuuta 2018 kello 23.56 (EET)

Ohje koordinaattien lisäämiseksi

• Valitse sopiva karttalehti Vanhoista painetuista kartoista ja etsi merkintä "Kk", "Kansakoulu" tai vastaava.
• Avaa Karttapaikka.
• Valitse oikean reunan työkalupalkista XY-painike ja sen valikosta "ETRS89 maantieteelliset (~WGS84)". Siirrä koordinaatti-ikkuna reunaan pois tieltä.
• Zoomaa kartta oikeaan kohtaan ja klikkaa vanhan kartan Kk-merkintää vastaavaa rakennusta tai paikkaa.
• Koordinaatti-ikkunaan päivittyy uudet koordinaatit. Älä klikkaa kartasta enää uudestaan, vaan kopioi koordinaatit.

Jakaminen

Näyttää siltä, että sivu on sittenkin pakko jakaa osiin. Skk- ja Skka-mallineet lyhentävät koodin pituutta, mutta niitä on jo tässä vaiheessa niin paljon, että sivun loppupäästä kaikkia mallineita ei pystytä enää käsittelemään. Siksi osa koulujen sijaintimerkeistä ei enää näy Open Street Mapissa ja Googlen kartalla. Jos kaikki koulut haluaisi saada näkymään kerralla Suomen kartalla, niin se täytyy varmaan tehdä aikanaan Wikidatan kautta, kuten tässä kartassa. Luettelon voisi jakaa nykyisen maakuntajaon mukaan niin, että kunnat sijoitetaan kuhunkin maakuntaan sen mukaan, mihin pääosa vuoden 1966 kunnasta kuuluu. Maakuntajakoa käyttämällä yhteen luetteloon tulisi vähemmän kouluja kuin 1960-luvun läänijaon kanssa, joten yhden maakunnan koulut saisi luultavasti näytettyä kerralla kartalla. Sijaintien esittämisen kannalta jako maakunnittain on parempi kuin aakkosjärjestyksen mukaan. --Raksa123 (keskustelu) 23. maaliskuuta 2018 kello 23.47 (EET)

Läänit edustaisivat paremmin samaa aikakautta kuin kansakoulut, vaikka olivat maakunnatkin silloin jo vähitellen vakiintumassa. En osaa nyt ottaa kantaa. --Urjanhai (keskustelu) 24. maaliskuuta 2018 kello 00.02 (EET)

Lääni Koulupiirejä Uudenmaan lääni 531 Turun ja Porin lääni 881 Ahvenanmaan lääni 50 Hämeen lääni 616 Kymen lääni 398 Mikkelin lääni 475 Pohjois-Karjalan lääni 441 Kuopion lääni 526 Keski-Suomen lääni 410 Vaasan lääni 817 Oulun lääni 836 Lapin lääni 423

Maakunta Koulupiirejä Uudenmaan maakunta 502 Varsinais-Suomen maakunta 463 Satakunnan maakunta 294 Ahvenanmaan maakunta 50 Pirkanmaan maakunta 440 Kanta-Hämeen maakunta 190 Päijät-Hämeen maakunta 184 Kymenlaakson maakunta 203 Etelä-Karjalan maakunta 189 Etelä-Savon maakunta 413 Pohjois-Karjalan maakunta 441 Pohjois-Savon maakunta 535 Keski-Suomen maakunta 448 Etelä-Pohjanmaan maakunta 404 Pohjanmaan maakunta 281 Keski-Pohjanmaan maakunta 98 Pohjois-Pohjanmaan maakunta 615 Kainuun maakunta 231 Lapin maakunta 423

Olen joskus tallentanut tätä vastaavasta julkaisusta koulupiirien määrät noin vuonna 1960. Nopeasti laskettuna lääni- ja maakuntajaolla koulupiirien määrät olisivat yllä olevan mukaista luokkaa. Varsinkin Turun ja Porin, Oulun sekä Vaasan lääneissä lukumäärä on niin suuri, että ainakaan noita apumallineita käyttäen kaikkia ei saa kartalle kerralla, koska raja näyttää olevan noin 700 kappaletta. Maakuntien mukaan jaettuna Pohjois-Pohjanmaalla on edelleen yli 600 koulupiiriä. --Raksa123 (keskustelu) 24. maaliskuuta 2018 kello 00.43 (EET)

Jos kartta muodostaa teknisen rajan, niin on kai mentävä sen mukaan. Toisaalta valinta läänien ja maakuntien varmaan kannattaa joka tapauksessa tehdä yleisin perustein, mutta sekin on niin monipiippuinen asia, että en oikeastaan pysty siihen omasta puolestani ottamaan kantaa. Ehkä maakuntakin on ihan mahdollinen.--Urjanhai (keskustelu) 24. maaliskuuta 2018 kello 13.03 (EET)

Kun aloitettiin luettelot maakunittain, niin tämä vaatii vielä ao. arikkeleihin niissä käytetyn aluejaon määrittelyn ja perustelun. Eli minkä ajankohdan maakuntajakoa käytetään. Tämäkin on tuttu asia, koska loin aikoinaan koko tunnukseni wikipediaan voidakseni osallistua paremmin juuri tätä koskevaan muokkaussotaan (so. minkä ajankohdan maakuntajakoa tulisi käyttää, jos jotakin nykyisen maakuntajaon vakiintuimista vanhempaa asiaa käsitellään wikipediassa nykymaakunnittain). Kun määrittely on tehty linkillä nykymaakuntaan niin se tarkoittaa nykyistä maakuntajakoa, joka lieneekin ok. Jos tulee vastaan ongelmakohtia, niin siinä vaiheessa voi joutua miettimään, ja parempi varmaan on mennäkin konkretia edellä ja pohtia hienosäätöä sitten jos tarvetta ilmenee.--Urjanhai (keskustelu) 25. maaliskuuta 2018 kello 11.37 (EEST)

Muutin tämän Luettelo Suomen kansakouluista -artikkelin sisällön yhteiseksi kuvailevaksi johdannoksi maakunnittaisille artikkeleille. Maakuntajako on pääosin nykyinen, mutta kahteen maakuntaan kuuluvat entiset kunnat on käsitelty vain siinä maakunnassa, johon pääosa entisestä kunnasta kuuluu. Esimerkiksi Koijärvi tuntuu mielekkäämmältä yhtenä kokonaisuutena Kanta-Hämeen alla esiteltynä kuin jos siirrettäisiin siitä yksi koulu Pirkanmaan luetteloon. --Raksa123 (keskustelu) 31. maaliskuuta 2018 kello 19.21 (EEST)

Täsmenteet jakamisen jälkeen

Nyt kun artikkeli on jaettu 19 osaan, niin ennen vuotta 1966 lakkautettujen koulujen tarvitsemia täsmenteitä voi maakunnittaisten luetteloiden ohella katsoa alustavasti myös tästä vanhasta versiosta, jossa mallineiden lukumäärärajoitus ei vielä haittaa nimien näkymistä. --Raksa123 (keskustelu) 31. maaliskuuta 2018 kello 20.09 (EEST)

Kansalaiskoulut

Kun luettelossa on myös kansalais- ja apukouluja, niin voi olla että lähteessä on lueteltu kansakoulujen lisäksi myös kaikki tuollaiset koulut. --Raksa123 (keskustelu) 14. helmikuuta 2016 kello 15.41 (EET)

Keskustelu maaliskuussa 2018

Kansalaiskouluista huomio, kun kävin läpi parin kunnan tietoja. Isommissa kunnissa kansalaiskoulu näyttää olleen yleensä oma koulunsa, josta on lähteissä tietoja. Pienemmissä kunnissa, kun kävin läpi tapausta Somerniemi, josta oli saatavissa juuri ilmestynyt kunnan historia, kävi ilmi että kansalaiskoulun opetusta oli vuoteen 1967 annettu kurssimuotoisena ja sijaintipaikkana oli ollut yksi kansakouluista (so. se, joka muutenkin oli kouluista sijainniltaan keskeisin, eli tässä tapauksessa Oinasjärven kansakoulu). Samalla oli melkein 10 vuotta käynnissä selvitys ja suunnittelu joko omasta tai jonkun naapurikunnan kanssa yhteisestä uudesta kansalaiskoulusta tai palvelun ostamisesta jostain naapurikunnasta. Vuonna 1967 (eli heti tässä lähteenä olleena adressin kokoamisvuoden jälkeen) alkoikin erityinen kokeilukeskikoulu Pusulan kunnan kanssa yhteisenä. Tästä voidaan päätellä, että jos jollakin paikkakunnalla on tässä lähteessä kansalaiskoulu, josta ei ole tietoja, niin kyseessä voi olla kurssimuotoinen opetus jossakin kansakouluista.--Urjanhai (keskustelu) 25. maaliskuuta 2018 kello 14.22 (EEST)

Kiikalassa taas kun Yltäkylän koulu lopetettiin 1964, sen tiloissa aloitettiin yksivuotinen kansalaiskoulu, mutta 1967 Kiikala liittyi Someron kansalaiskoulupiiriin.

Mutta tulisiko lopulta kansalaisakouluista ja oppikouluista tehdä omat luettelonsa?--Urjanhai (keskustelu) 25. maaliskuuta 2018 kello 14.36 (EEST)

Kannatan kansalaiskoulujen siirtämistä erilliseen luetteloon. Adressissa ei taida olla yhdenkään koulun nimenä oppikoulu, mutta keskikouluja ja apukouluja siellä on myös. Kuuluvatko ne samaan artikkeliin kansalaiskoulujen kanssa ja mikä silloin tulisi artikkelin nimeksi? Kansalaiskouluista sellainen huomio, että esimerkiksi Mellilän ja Nurmon tapauksessa adressissa on viimeisenä listalla mainittu "Mellilän kansakoulu" ja "Nurmon kansakoulu", vaikka ne eivät aakkosjärjestyksen mukaan kuuluisi viimeiseksi ja listan viimeisenä kohtana on usein ollut juuri kansalaiskoulu. Mellilässä kirkon läheltä löytyi kyllä kartalta kansakoulumerkintä, mutta adressissa kansalaiskoulu-sanan paikalle saattaa ehkä joskus olla virheellisesti kirjoitettu kansakoulu. --Raksa123 (keskustelu) 31. maaliskuuta 2018 kello 19.26 (EEST)

Malline ja muut tiedot

Yksi kunta on kokeeksi muutettu taulukkomuotoon ja lisätty koordinaatit luokan Luokka:Interaktiiviset kartat Suomen kansakouluista vastaavasta mallineesta. Taulukko on muotoa

Kansakoulu	Alue	Koordinaatit
X:n kansakoulu	X	60.°N, 23.°E

Onko otsikointi hyvä ja riittävätkö nämä kolme saraketta? --Raksa123 (keskustelu) 29. tammikuuta 2018 kello 03.28 (EET)

Keskustelu maaliskuussa 2018

Siltä osin kuin on käytetty mallineita ja/tai taulukkoja, niin miten tehtäisiin mahdollinen muiden tietojen lisääminen? Jos luettelo jaetaan niin kenttien, lähdeviitteiden ym. määrälle ei liuene rajoitusta, mutta onko tarvetta yhdenmukaisuuteen. Vrt. esim. Someron koulut, joka kuitenkin on aloitettu ennen täötä ja vasin yhden kunnan tarpeisiin tapauskohtaisesti eikä muutenkaan ole siis kuin vertailuesimerkki.--Urjanhai (keskustelu) 25. maaliskuuta 2018 kello 16.23 (EEST)

Jos käytetään Skk-apumallinetta, niin taulukoihin saa laitettua vain koulun nimen ja koordinaatit sekä Skka-mallineen kanssa myös viitteen/lähdepyynnön/selvennyspyynnön, mutta Coord-mallineeseen ei tarvitse kirjoittaa koulun nimeä uudestaan ja koodia tarvitaan taulukoihin vähemmän. Toisaalta tavallisia taulukoita käyttämällä voisi käyttää useampaa saraketta vaikka kylän/kulmakunnan nimelle, toimintavuosille, koulurakennuksen valokuvalle ja lisähuomautuksille. Nyt kun luettelo on jaettu näin moneen osaan, niin luetteloiden koko tavuina ei muodostu rajoitteeksi. En tiedä koskeeko noin 700 karttamerkinnän rajoitus vain Skk- ja Skka-mallineiden kanssa toimimista vai lakkaisiko myös Coord-malline toimimasta jo siinä vaiheessa. Ehkä laajemmat taulukot voisivat sopia nimenomaan kuntakohtaisiin koulutoimen artikkeleihin. --Raksa123 (keskustelu) 31. maaliskuuta 2018 kello 19.43 (EEST)

Koska satavuotisjuhla-adressissa on puutteita, niin parasta olisi jos jossain vaiheessa pystyttäisiin lähteistämään paremmista lähteistä kaikki luetteloiden koulujen nimet. Jos kaikki nimet saisi yhdestä lähteestä, niin ref-merkinnän voisi tehdä taulukon Kansakoulu-sanan perään. --Raksa123 (keskustelu) 31. maaliskuuta 2018 kello 20.14 (EEST)