Pyhälahden kansakoulu
Pyhälahden kansakoulu sijaitsee Keiteleen Pyhälahden rannalla Konnevedellä. Koulurakennus valmistui syksyllä 1946. Pyhälahden koulu on viimeinen Konnevedelle perustettu kansakoulu. Koulu on rakennustyyliltään ja -tavaltaan tyypillinen 1930–1940-luvun koulurakennus. Rakennus on kulttuuri- ja rakennushistoriallinen suojelukohde.[1]
Koulun tontilla Pyhälahden hiekkarannan rinteessä on Hiidenpelloksi kutsuttu jääkauden jättämä kiviröykkiö, jonka takia tontti oli alun perin rakentamaton. Koulurakennus sijaitsee noin 50 metrin päässä vanhasta perinteisestä Pyhälahden kalatiestä. Koulun järven puoleisessa rinteessä on Pyhälahteen laskeva Pyhäpuro, rantalehto ja luonnonlähde. Keiteleen Pyhälahti on rakennuspaikkana Natura 2000:n järviluonnon suojelualuetta. Vesistö liittyy Kymijoen vesistöön ja Neiturin kanavan kautta Etelä-Konneveden kansallispuistoon.[2]
Pyhälahden kansakoulu aloitti toimintansa supistettuna kouluna vuokrahuoneissa vuonna 1937. Koulurakennus oli tarkoitus rakentaa vuonna 1940, mutta hanke toteutui sotavuosien vuoksi vasta 1946. Pyhälahden kansakoulun rakensivat Matti Paananen, Simo Sirkka ja Kalle Jäppinen. Perustuksen lohkokivet otettiin Kantianvuoresta. Kivilaji on vaaleanharmaata, keskirakeista, selvästi suuntautunutta granodioriittia, jossa esiintyy punertavaa graniittia leikkaavina juonina tai osueina.[3].
Koulurakennus on hirsirakenteinen. Siinä oli alun perin pärekatto. Vuonna 1954 rakennukseen laitettiin tiilikatto ja lautavuoraus. Vuonna 1965 Pyhälahden kansakoulu lakkautettiin ja koulupiiri yhdistettiin Särkisalon koulupiiriin. Koulu toimi tämän jälkeen kylätalona.[4] Koulurakennusta ja pihapiiriä on kunnostettu muun muassa vuosina 1990–1992, 2000–2002 ja 2010. Lähiseudulla ovat muun muassa Navettakino, Riihikahvila, Kalasatama ja hiekkaranta.
Kulttuurihistoriallisesti arvokkaassa hirsirakennuksessa ovat toimineet myöhemmin muun muassa Särkisalon kyläyhdistys, Retkeilykeskus Rantakallio sekä taiteilija Eeva-Liisa Mölsän ateljee. Pyhälahden vanha kansakoulu toimii edelleen mökki- ja retkimatkailijoiden kiintopisteenä sekä leirikouluna elävänä museona[5][6].
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Konneveden kunnan arkisto. Khall II lb:4.
- ↑ .Museovirasto - Rekisteriportaali (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Keski-Suomi kallioalueen arvio (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Häyrynen Helvi (1976) Koululaitos ja kirjasto, Konneveden kirja s. 509. Kuopio 1976
- ↑ https://sites.google.com/site/pyhaelahti/ Pyhälahti-Inn Retkeilykeskus Rantakalliotarvitaan parempi lähde
- ↑ [1]