Keskustelu:Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta
Tämä sivu ei edusta minusta objektiivista historian kirjoitusta. Edellisessä versiossa oli ohitettu mm. suomalaisten joukkomurhat Karjalassa. Vieläkin tästä puuttuu maininta esim. Vienan vapaustaistelusta joka jatkui pitkälti 20-luvun puolelle. Ns. kansanäänetyksen tulokseen suhtaudutaan täysin kritiikittömästi. -- JAA 19.2.2006
Lisäsin tekstiä ja poistin sitten neutraalisuus tagin. Luulisin että se ei enää ole yksipuolinen. JAA 19.2.2006
Karjalan ASNT ja Itä-Karjala
[muokkaa wikitekstiä]Olet muutellut artikkeleihin noita otsikossa mainittuja nimiä siten että olet korvannut tekstissä näkyvän Karjalan ASNT:n tai Karjalan autonomisen sosialistisen neuvostotasavallan Itä-Karjalalla, mutta linkin olet kuitenkin jättänyt ohjautumaan Karjalan autonomiseen sosialistiseen neuvostotasavaltaan, tosin sillä poikkeuksella että olet kirjoittanut Karjalan Autonominen Sosialistinen Neuvostotasavalta. Linkki ohjautuu uudelleenohjaussivun kautta, tekemistäsi muutoksista huolimatta, artikkeliin Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta. Miksi teet tällaisia epäsuoria linkityksiä? Ja miksi vaihdat tekstiosioon Itä-Karjalan vaikka on selvästi kysymys Karjalan ASNT:sta. Nämä kaksi eivät ole yhteneviä nimiä, sillä Karjalan ASNT:an kuului alueita, jotka eivät kuulu Itä-Karjalaan ja päinvastoin. --Kyzyl 31. toukokuuta 2006 kello 09.18 (UTC)
- Koskapa on lyhenne Karjalan ASNT, niin silloin tietysti koko nimen kaikki sanat alkavat isolla kirjaimella: Karjalan Autonominen Sosialistinen Neuvostotasavalta. Näin myös nimi neuvostohallinnossa kirjoitettiin eikä mitään muotoa "Karjalan asnt" tunnettukaan.
- Mitä tulee Karjaloihin, niin Suomen ja Novgorodin/Venäjän/Neuvostoliiton (vaihdellut) raja on aina muodostanut eron Itä- ja Länsi-Karjalan välillä. Suomen puolella vain kutsumme omaa Karjalaamme useimmiten pelkäksi Karjalaksi ja vastaavasti Venäjällä oma Karjalansa on myös pelkkä Karjala.
- Ennen talvisotaa esim. Laatokan-Karjala kuului Suomen eli (Länsi-)Karjalaan, nyt se kuuluu Venäjän eli Itä-Karjalaan.
- Itä-Karjala on siis sama kuin Venäjän-Karjala (aiemmin myös neuvosto-Karjala), joka on taas sama kuin nykyinen Karjalan Tasavalta. Ei tehdä tästä tämän vaikeampaa.
- Yst. terv. --PKo 31. toukokuuta 2006 kello 10.30 (UTC)
- PS. Ihmettelet varmaan, miksi sitten kirjoitin neuvosto-Karjalan pienellä n:llä. Sen toki voi kirjoittaa myös isolla, mutta tällöin se tarkoittaa pelkästään maantieteellistä Neuvostoliiton osaa. Kun taas kirjoittaa pienellä n:llä, samalla viitataan sen luonteeseen, vrt. natsi-Saksa tai myös kansallisosialistinen Saksa, fasisti-Italia tai myös fasistinen Italia, kommunisti-Kiina tai myös kommunistinen Kiina.
- Kaikki ex-Neuvostoliiton alueisiin liittyvät artikkelit noudattavat tuota pienten kirjainten logiikkaa esim. Latvian sosialistinen neuvostotasavalta. Käsittääkseni ne Suomen kielessä kirjoitetaan pienellä (ja jos ei kirjoitettaisi niin veikkaisin että tähän olisi joku muu jo aikaisemmin puuttunut). Lyhenteet taas ovat eri asia. Enkä edeelleenkään ymmärrä miksi teet noita linkkejä uudelleenohjauksien kautta, jos ne aluksi olivat linkkejä suoraan oikeaan nimeen.
- Mitä tulee noihin eri Karjala-nimikkeisiin, niin ne kyllä eivät tarkoita ihan samoja asioita. Itä-Karjala on historiallinen alue, joka käsittää Aunuksen Karjalan ja Vienan Karjalan. Karjalan tasavaltaan taas ei nykyisin kuulu Itä-Karjalaan kuuluva ent. Kantalahden piirin alue (joka kylläkin kuului Karjalan ASNT:an, ei tosin koko aikaa) ja Karjalan tasavaltaan on kuuluu alueita Äänisen itäpuolelta (joita ei lueta Itä-Karjalaan) sekä Suomen luovuttama Laatokan Karjala (sisältää Raja-Karjalan, osia Pohjois-Karjalasta ja Sallan–Kuusamon alueen eteläosa. Venäjän Karjala ehkä on tuollainen mainitsemasi yleinen käsite, sille en ainakaan löytänyt mitään sen tarkempaa määritelmää, samoin neuvosto-Karjala on lähinnä Karjalan ASNT:n synonyymi.--Kyzyl 31. toukokuuta 2006 kello 11.06 (UTC)
- Ei logiikkasi oikein pelaa, vai oliko olemassa sosialististen neuvostotasavaltojen liitto (koska siinä ei maantieteellistä nimeä, kuten Eurooppa, Aasia jne.) pikkukirjaimilla kirjoitettuna? "sntl":n käyttönimikö sitten olisi ollut neuvostoliitto? Kuinkas sitten USA, sekö on Amerikan yhdysvallat, lyhyemmin yhdysvallat ja myös yhdistyneet kansakunnat, yk puhumattakaan esim. Helsingin sanomista, jolloin lyhenteenkin pitäisi olla Hs jne.
- Ei logiikkasi oikein pelaa, vai oliko olemassa sosialististen neuvostotasavaltojen liitto (koska siinä ei maantieteellistä nimeä, kuten Eurooppa, Aasia jne.) pikkukirjaimilla kirjoitettuna? "sntl":n käyttönimikö sitten olisi ollut neuvostoliitto? Kuinkas sitten USA, sekö on Amerikan yhdysvallat, lyhyemmin yhdysvallat ja myös yhdistyneet kansakunnat, yk puhumattakaan esim. Helsingin sanomista, jolloin lyhenteenkin pitäisi olla Hs jne.
- Kyllä on niin, että Karjalan Tasavalta = Venäjän-Karjala = Itä-Karjala. Vastaavasti Karjalan historiallinen maakunta Suomessa (~ Pohjois-Karjalan + Etelä-Karjalan nykymaakunnat + Kymenlaakson itäosa) = Suomen-Karjala = Länsi-Karjala eli "meidän Karjalamme".
- Yst. terv. --PKo 31. toukokuuta 2006 kello 13.21 (UTC)
- En kai missään mielestäni maininnut perusteluna pieniin kirjaimiin (esim. Latvian sosialistinen neuvostotasavalta) sitä etteivät ne ole maantieteellisiä nimiä, vaan kyseessä on puhtaasti sinun oma käsityksesi/ennakko-olettamuksesi/päätelmäsi asiasta. Perustelunani oli ainoastaan Wikipediassa ja muualla käytössä oleva käytäntö (jota minä en ole päättänyt) ja jos tästä käytännöstä lähdetään poikkeamaan täytyy siitä keskustella vähän laajamittaisemmin.
- Karjalan eri nimistä sen verran, että kyllä Itä-Karjalalla ensisijaisesti tarkoitetaan Aunuksen Karjalan ja Vienan Karjalan käsittävää historiallista aluetta. Kai se voidaan ymmärtää tuolla sinunkin mainitsemallasi tavalla, mutta kyllä se on vasta toissijainen merkitys ja siihen sopisi ehkä paremmin tuo Venäjän-Karjala. Ja kun Itä-Karjala on sinun mielestäsi sama kuin Karjalan tasavalta ja Länsi-Karjala (mitä termiä kuulee käytettävän kyllä äärimmäisen harvoin ja tässä merkityksessä vielä harvemmin) sama kuin Suomen Karjala, niin mihinkäs silloin kuuluu Karjalankannas? Ja miksi Karjalan tasavaltaan viittaava linkki pitäisi muuttaa muotoon Itä-Karjala tai Venäjän-Karjala (jos nyt sattuisi ylipäänsä olemaan niin, että ne tarkoittaisivat täsmälleen samaa aluetta), kun virallinen nimi on Karjalan tasavalta. Linkityksien on hyvä olla suoria ei tarkoituksella uudelleenohjauksen kautta tehtyjä.--Kyzyl 1. kesäkuuta 2006 kello 07.55 (UTC)
- Ensinnäkin, juuri toisin kuin annat ymmärtää, olen laittanut sanat Itä-Karjala ja Venäjän-Karjala nimenomaan viittaamaan Karjalan Tasavaltaan, eikä toisin päin. Useimmat tietävät itärajan takana olevan, toisen Karjalan ja etsii sitä nimellä Itä-Karjala tai Venäjän-Karjala, harvempi tietää sen virallista nimeä.
- Hyvä, kun otit esiin Karjalankannaksen. Se tai siis sen itä- ja länsiosat siirettiin vuonna 1945 "itsenäisestä" neuvosto-Karjalasta Leningradin alueeseen, siis neuvosto-Venäjään. Toisin sanoen, vaikka kannaksen nimenä on venäjässä säilytetty vanha nimi, se ei yli 60 vuoteen ole ollut enää Karjalaa koskapa se ei kuulu sen paremmin Suomen kuin Venäjänkään Karjalaan.
- Muuten, usein siis unohdetaan, että on Itä-Kannaksen eli Priozerskin piirin ja Länsi-Kannaksen eli Viipurin piirin ohella olemassa myös Etelä-Kannas eli alue Suomen entisen rajan ja Nevajoen välissä. Tuohon alueeseen kuuluu Seuloskoin piirin ohella pohjoispuoli Pietarista, jonka esikaupunkialuetta on nykyään myös aiemmin Terijokena tunnetuksi tullut Zelenogorsk.
- Yst. terv. --PKo 1. kesäkuuta 2006 kello 13.24 (UTC)
- PS. Jos esim. pitää kirjoittaa Latvian sosialistinen neuvostotasavalta eli siis vain ensimmäinen kirjain isolla, miksi sitten Wikissä kirjoitetaan Karjalais-Suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta eikä Karjalais-suomalainen.., sillä onhan yleensäkin suomalainen eikä Suomalainen?
- Täällä kun usein viitataan Kotimaisten kielten tutkimuskeskukseen, niin tässäpä Mistä puhutaan, kun puhutaan Karjalasta?: "Venäjän Karjalaa on nimitetty myös Itä-Karjalaksi. Venäjän Karjalaksi käsitetään nykyään Karjalan tasavalta..."
- Yst. terv. --PKo 1. kesäkuuta 2006 kello 13.37 (UTC)
- Tekstissä olet viljellyt muotoja Itä-Karjala ja Venäjän-Karjala vaikka linkkinä on sitten ollutkin Karjalan tasavalta. Miksi tekstiin pitää laittaa sellainen termi, mikä ei ole täysin oikea, kun tekstissä voi säilyttää oikean termin. Ja kuten tuolla alussa selitin olet muokannut joitakin linkkejä (ainakin artikkelissa Kantalahti (kaupunki) niin että linkkiä painaessa se ohjautuu uudelleenohjaussivun Karjalan Autonominen Sosialistinen Neuvostotasavalta kautta sivulle Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta, miksi näin jos se aiemmin meni sinne suoraan?
- Perustelit Karjalan autonomisen sosialistisen neuvostotasavallan korvaamista Karjalan Autonomisella Neuvostotasavalla mm. sillä että lyhenne ASNT on kirjoitettu isoilla kirjaimilla. No, miksi tuo viimeinenkin T tulee isolla eihän sana ole NeuvostoTasavalta? Ja kuten jo totesin, tämä voimassa oleva käytäntö ei ole minun keksintöni. Tuo Karjalais-Suomalainen SNT pitäisi tarkastaa sillä se vaikuttaa oudolta.
- Höh! Onhan virallinen nimi Neuvostotasavalta johdettu sanoista "Neuvostojen Tasavalta", josta siis NT. Samoin on laita esim. Kansanterveyslaitoksen eli "Kansan Terveyden Laitos" => KTL.
- (Loogisesti myös toisin päin: Svenska Dagbladet lyhennetään SvD, ei SVD, koskapa nimi Svenska, ei SVENSKA.)
- --PKo 1. kesäkuuta 2006 kello 17.04 (UTC)
- Se että Karjalankannas ei ole n. 60 vuoteen kuulunut Karjalan nimeä kantavaan hallintoalueeseen, ei tee siitä mitenkään vähemmän Karjalaa. Se että alueen alkuperäinen väestö on ajettu pois ja nimistö muutettu ei muuta sitä faktaa että alue on osa historiallista Karjalan aluetta.
- Toki Karjalankannas, tarkemmin sanottuna sen Suomeen kuuluneet alueet, olivat osa Karjalaa, vaan ei ole enää, vaikka nimi onkin entisellään. (Eihän esim. lähes yksinomaan Satakunnan historiallisen maakunnan itäosasta muodostuneella Pirkanmaalla sijaitseva Hämeenkyrö ole Hämettä.) Vaikea on pitää tyypillistä Pervomajskojen, Primorskin tai Seuloskoin nykyasukasta karjalaisena, vaikka hän olisi syntynytkin Karjalankannaksella.
- Myöskään Kantalahti ei enää ole Venäjän Karjalaa, vaan kuuluessaan nyt Murmanskin alueeseen on osa Kuolaa.
- --PKo 1. kesäkuuta 2006 kello 17.04 (UTC)
- PS. Mitä tulee Karjalankannaksen paikannimiin, on huomioitava vuonna 1948 tapahtuneet muutokset, vaikka "sydän verta itkisikin". On nimittäin outoa, jos todetaan venäjäksi, että Pervomajskoje oli vuoteen 1948 saakka Kivennapa, mutta suomeksi vaiettaisiin tästä nimenmuutoksesta.
- Eri asia ovat sitten nimet Viipuri ja Seuloskoi, sillä näitä ei nimetty uudelleen 1948.
- Venäjän Karjala on epämääräinen käsite jolla viitataan Venäjän hallussa olevaan Karjalan alueeseen (johon tällöin voidaan lukea myös Karjalankannas) ja tietenkin sillä voidaan viitata myös Karjalan tasavaltaan, johon suurin osa Venäjän hallussa olevista Karjalan alueista kuuluu. Ennen Karjalan tasavallan ja sen edeltäjän Karjalan ASNT:n muodostamista suurin osa Venäjän Karjalan alueista kuuului Itä-Karjalaan. Tuolla Kotuksen sivulla ei sanota että Itä-Karjala = Karjalan tasavalta. Syy siihen minkä takia hakusana Itä-Karjala ohjautuu tällä hetkellä Karjalan tasavaltaan, on se että siitä ei ole vielä kirjoitettu omaa artikkelia ja että suurin osa Itä-Karjalasta kuuluu nykyisin Karjalan tasavaltaan. Olet sitä paitsi kirjoittanut Venäjän Karjalan viivalla Venäjän-Karjala.--Kyzyl 1. kesäkuuta 2006 kello 14.23 (UTC)
- Joo, huomasin tämän. Siksi muutinkin linkkisivun Venäjän-Karjala muotoon Venäjän Karjala.
- --PKo 1. kesäkuuta 2006 kello 17.04 (UTC)
- Selvyyden vuoksi olisi kiva, jos et kirjoittelisi vastauksia toisen viestin keskelle, nyt ei äkkiseltään tiedä kuka on kirjoittanut ja mitä. No toisaalta tämä keskustelu on laajentunut niin paljon, että vaikea tätä on selvänä pitääkään. En nyt vastaa tuohon ASNT asiaan, kun siitä on keskusteltu tuolla alempana.
- Suomen historiallinen Karjala maakunta ja Itä-Karjala ovat historiallisia alueita, eivätkä ne lakkaa olemasta historiallisina alueina, vaikka Thaimaa ne vallottaisi ja nimeäisi esim. Uusi-Thaimaa nimiseksi hallintoalueeksi. Totta on ettei Kannaksen nykyasukkaista kovinkaan moni pidä itseään karjalaisina ja miksi pitäisikään. Inkerinmaakin tunnetaan vaikka sitä ei virallisena hallintoalueena ole ollut 1700-luvun jälkeen ja vaikka suurin osa väestöstä on nykyisin venäläisiä. Myöskin Kantalahti on osa hist. Itä-Karjalaa ja vaikka se Murmanskin alueeseen onkin liitetty niin ei siitä kyllä Kuolaan voida yhdistää, koska Kuola on maantieteellinen termi. (Tosin Kantalahden piirin koillisosa kuului Kuolaan, mutta suurin osa piiristä ei). En oikein ymmärtänyt mitä tarkoitit tuolla v. -48 nimenmuutoksien huomioimisella. Ainakin Wikipediassa on asia huomioitu (minä mukana huomioimassa). Hämeenkyrön nimen taustalla on varmaan oma historiansa, mistä nyt en osaa sanoa mitään.--Kyzyl 3. kesäkuuta 2006 kello 07.41 (UTC)
- Tarkoitan vuoden 1948 nimenmuutoksien huomioimisella sitä, että kun esim. englanniksi todetaan (ei vielä Wikissä), että Luoteis-Venäjällä on kaupunki nimeltä Primorsk, joka oli v:een 1948 Koivisto, niin se pitäisi myös todeta suomeksi. Siis Karjalankannaksella ei ole enää Koivistoa, vaan Primorsk (ent. Koivisto). Tämä fakta on otettava huomioon, vaikka siitä ei pitäiskään.
- Kyllä artikkelissa Koivisto todetaan, että kauppalan paikalla on nykyisin kaupunki ja sen ven. nimenä on v:sta 1948 lähtien ollut Primorsk. Suomen kielessä voidaan ko. kaupungista käyttää edelleen suomalaista nimeä, mutta venäläinen nimi on syytä tuoda esille (näin on tapahtunut kyseisessä Wikipedia-artikkelissa). Koiviston/Primmorskin tapaus onkin sitten yksi niitä harvoja nimiä, joissa suomalainen ja venäläinen nimi tarkoittavat lähes samaa. Muille ent. suomen kunnille yms. ei ole venäläistä vastinetta, koska venäläiset eivät säilyttäneet alueella Suomen kuntajakoa, niinpä nimi Pervomajskoje tarkoittaa vain Kivennavan kirkonkylää ei koko ent. Kivennavan kuntaa (ja näin ko. artikkelissa todetaan).--Kyzyl 3. kesäkuuta 2006 kello 11.18 (UTC)
- Eikö kuitenkin ole epäjohdonmukaista, kun käytämme suomen kielessä Primorskista edelleen nimeä Koivisto sivuuttaen sen nimenmuutoksen 1948, mutta samalla hyväksymme Stalingradin nimenmuutoksen Volgogradiksi 1961? --PKo 4. kesäkuuta 2006 kello 00.21 (UTC)
Olet myös muuttanut joitakin Karjalan tasavalta linkityksiä, muotoon Karjalan Tasavalta -> taas uudelleenohjaussivun kautta menevä linkki. Ja tekstissä olet korvannut Karjalan tasavallan Venäjän-Karjalalla. Karjalan tasavalta on virallinen nimi ei Venäjän-Karjala. Ja mitä tulee Sallan–Kuusamon alueen siirtoon sivulle Sallan-Kuusamon alue, niin jos siirto on todella tarpeellinen pystyvät ylläpitäjät sen siirtämään oikein vaikka kyseinen sivu olisi jo olemassakin uudelleenohjauksena. Copypastella häviää artikkelin historia (tai ainakaan se ei löydy kovin helposti).--Kyzyl 31. toukokuuta 2006 kello 09.40 (UTC)
- Kun kirjoitin hakusanaksi Sallan-Kuusamon alue, niin piti jonkin aikaa tiirailla, miksi oli laitettu uudelleenohjaus, kirjoitinhan ihan samoin. Sitten huomasin, että oli laitettu uudelleenohjaus nimikkeestä Sallan-Kuusamon alue (tavuviivalla) nimikkeeseen Sallan–Kuusamon alue (pidemmällä väliviivalla!). Minä en ainakaan ja tokkopa moni muukaan löytää näppäimistöstä tavuvivaa kummempaa väliviivaa, ei siis myöskään laskinnumeronäppäinosiosta. Miksi tarvitsisikaan?
- Yst. terv. --PKo 31. toukokuuta 2006 kello 10.30 (UTC)
- PS. Huomasin juuri esikatselussa, että pidemmän väliviivan saa, ei näppäimistöltä, mutta klikkaamalla muokkaustilassa laatikon Tallenna sivu -kohdan alapuolelta kolmatta neliötä vasemmalta... Huh-huh!
- Sallan–Kuusamon alueeen "viivasta" kyseisen artikkelin keskustelusivulla. --Kyzyl 31. toukokuuta 2006 kello 11.09 (UTC)
Kielenhuollon näkökulma
[muokkaa wikitekstiä]Kieliopillisesti oikeat kirjoitusasut ovat
- Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta, lyh. Karjalais-suomalainen SNT
- Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta, lyh. Karjalan ASNT
- Karjalan tasavalta.
On lisäksi huomattava, että suomi on ollut alueella jonkin aikaa virallisena kielenä, mutta oikeinkirjoitus on ollut horjuvaa opetuksen tason ja kielenhuollon puutteen takia. Suomeksi kirjoitetaan kuitenkin suomen kieliopin mukaisesti. --Hippophaë 2. kesäkuuta 2006 kello 20.48 (UTC)
- En ole mikään oikeinkirjoituksen asiantuntija, mutta sinänsä PKo vaikuttaisi olevan osin oikeilla jäljillä, ettei lyhenteitä oikeastaan pitäisi kirjoitta isoja kirjaimia käyttäen, vaan esimerkiksi autonominen sosialistinen neuvostotasavalta pitäisi lyhentää asnt. Mutta näin ei ole näiden kohdalla totuttu tekemään. --SM 2. kesäkuuta 2006 kello 20.56 (UTC)
- Niinpä, esim. juuri Svenska Dagbladet lyhennetään SvD, koskapa nimessä ei ole sanaa SVENSKA, vaan Svenska ja Yleisradiosta tulee 'katkaisulyhennesana' Yle, ei YLE, koskapa ei ole YLEISRADIO OY:tä, vaan Yleisradio Oy. Eurovision laulukilpailu siis on vuonna 2007 Ylen järjestämä.--PKo 2. kesäkuuta 2006 kello 22.48 (UTC)
- Tarkkaan ottaen ei lyhennä YLE:ksi, vaan YLEksi (ilman kaksoispistettä). Yleisradio toimii tässä kyllä hyvän kieliopin vastaisesti. --PKo 2. kesäkuuta 2006 kello 23.01 (UTC)
- Yleisradion lyhenne on kuitenkin perinteisesti ollut YLE - kyseessä ei ole kieliopillinen lyhenne vaan yhtiön käyttämä markkinointinimi. Vähän samaan tapaan on MTV (eikä suinkaan MTv tai M-Tv). Lyhenteitä jotka lausutaan yhtenä sanana voidaan kuitenkin käyttää Ylen tapaan (vrt. UNESCO, Unescon eikä UNESCO:n) --TBone 2. kesäkuuta 2006 kello 22.56 (UTC)
- MTV on hieman toinen juttu kuin "Yleisradion lyhenne". MTV on johdettu sanoista Mainos-TV eikä sitä voi lukea sanana kuten "Yleisradion lyhennettä". --PKo 2. kesäkuuta 2006 kello 23.01 (UTC)
- Molemmat ovat aivan samanlaisia markkinointinimiä. Mikä on ero? Katso vaikka YTJ:stä (tai YLE:n sivuilta). Tosin tämä asiahan ei liity yhtään nyt keskusteltavaan asiaan. --TBone 2. kesäkuuta 2006 kello 23.04 (UTC)
- Eipä oikeastaan liitykään, mutta kai markkinointinimien käytössäkin voisi olla pyrkimys hyvän kieliopin käyttöön. Mitä tulee samankaltaisuuteen, yritäpä lukea sanana "yle" ja "mtv", varmaan huomaat eron...
- Muuten, jos haluat seurata Yleisradion nykyistä käytäntöä, Sinun pitäisi käyttää ilmaisua "YLEn sivuilta" (ei "YLE:n sivuilta") --PKo 2. kesäkuuta 2006 kello 23.27 (UTC)
- Euroopan unioni -> EU. --Kyzyl 3. kesäkuuta 2006 kello 07.43 (UTC)
- Niin, miksi se on näin? Luulisi, että joko Euroopan Unioni -> EU tai Euroopan unioni -> Eu. Entäs sitten lyhenne "ja niin edelleen", pitäisikö se sitten lyhentää tekstissä JNE..?
Artikkelin nimi
[muokkaa wikitekstiä]YSA:n mukaan pitäisi käyttää muotoa "Neuvosto-Karjala" sekä tästä että Karjalais-suomalaisesta neuvostotasavallasta. [2] --SM 22. heinäkuuta 2006 kello 20.27 (UTC)