Käkisalmen piiri
| Приозерский район Priozerski raion (Käkisalmen piiri) |
|
|---|---|
 |
|
 Vaakuna |
|
.svg) Sijainti |
|
| Valtio | Venäjä |
| Alue/oblasti | Leningradin alue |
| Perustettu | 1940 |
| Hallinto | |
| – hallinnollinen keskus | Käkisalmi |
| Pinta-ala | 3 597,5 km² |
| Väkiluku (2024) | 56 730 |
| – väestötiheys | 15,8 as./km² |
Käkisalmen piiri eli Priozerskin piiri[1] (ven. Приозе́рский райо́н, Priozerski raion) on paikallinen itsehallintoalue Leningradin alueella Venäjän federaatiossa Laatokan länsipuolella Karjalankannaksella. Piirin pinta-ala on 3 597,5 neliökilometriä, ja asukkaita oli vuoden 2024 alussa 56 730 (noin 58 500, 2010). Piirin hallinnollinen keskus on Käkisalmen kaupunki (18 529 as. 2024), joka sijaitsee 142 kilometriä Pietarista pohjoiseen.
Kuntajako
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Käkisalmen piiri käsittää nykyään kaksi kaupunkikuntaa ja 12 maalaiskuntaa.[2]
Kaupunkikunnat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Käkisalmi – Priozersk (Приозерск), 18 529 as. vuonna 2024
- Kaarlahti – Kuznetšnoje (Кузнечное), 3 866 as.
Maalaiskunnat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
|
Teollisuus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Käkisalmen piirissä on puunjalostus- ja rakennusteollisuutta sekä huonekalutehtaita.
Maatalous
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Karjankasvatusta ja turkistarhausta.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Käkisalmen piiri muodostettiin vuonna 1940, sen jälkeen kun Suomi oli luovuttanut alueen Neuvostoliitolle talvisodan päättäneessä Moskovan rauhassa. Käkisalmen piiri muodostettiin pääasiassa Käkisalmen kihlakunnan alueesta, josta siihen tuli kuulumaan Metsäpirtin, Sakkolan, Pyhäjärven, Vuokselan, Räisälän ja Kaukolan kuntien alueet sekä Käkisalmen maalaiskunta ja Käkisalmen kaupunki. Näiden lisäksi piirin tuli pääpiirteissään kuulumaan Rajajoen kihlakunnan pohjoisosassa sijainneet Raudun ja Valkjärven kunnat sekä osia Jääsken kihlakuntaan kuuluneista Vuoksenrannan ja Kirvun kunnista. Neuvostoliitossa Suomen kuntajakoa ei säilytetty, vaan alueelle perustettiin kyläneuvostoalueita, jotka olivat kooltaan jonkin verran suomalaiskuntia pienempiä. Käkisalmen piiri tuli osaksi Karjalais-Suomalaista neuvostotasavaltaa. Suomi valloitti alueen takaisin seuraavana vuonna, mutta vetäytyi alueelta vuonna 1944 Moskovan välirauhansopimuksen ehtojen mukaisesti. Lopullisesti maiden välinen aluemuutos vahvistettiin Pariisissa vuonna 1947.
Vuonna 1948 Käkisalmen piiri siirrettiin Karjalais-Suomalaisesta neuvostotasavallasta Leningradin alueeseen kuuluvaksi ja samalla alueen suomalaisnimistö korvattiin venäläisillä uudisnimillä. Alueen suomalaisväestö oli siirtynyt supistuneen Suomen alueelle jo vuonna 1940 ja uudelleen 1944. Neuvostoliitto asutti alueen pääasiassa slaavilaisella väestöllä. Vuonna 2006 toimitettiin kunnallishallinnollinen uudistus, jolloin kyläneuvostoalueet korvattiin kunnilla.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ [Venäjän federaation paikannimiä. Oikeinkirjoitus- ja painotusopas. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2006.
- ↑ Rosstat, Venäjän tilastokeskus, Численность населения Ленинградской области в разрезе муниципальных образований по состоянию на 1 января 2024 года (Leningradin alueen väestö kunnittain 1. tammikuuta 2024).
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Käkisalmen piiri Wikimedia Commonsissa
- Приозерский муниципальный район (Arkistoitu – Internet Archive). Käkisalmen piiri Leningradin alueen sivuilla.
| ||||||||
