Keskustelu:Espoo

Mistä tulee tuo "55 kaupunginosaa"? Espoon kaupunkisuunnitteluviraston sivuilta jos katsoo suunnitelmia, niin lueteltujen kaupunginosien lisäksi löytyy muitakin, esim. Perkkaa ja Mäkkylä.

Se tulee Espoon kaupungin virallisesta hallinollisesta jaosta jakaa kaupunki kaupunginosiin. Toki muitakin aluenimityksiä on, ja Wikipediakin ilmoitti pitkään Tuomarilan olevan kaupunginosa. Poistin tuon havaitessani hämmästyksekseni, ettei se ole. Vaikkakin hyvin itsenäinen osa Espoota, Tuomarila kuuluu Espoon keskukseen. Virallisen jaon (kaupunginosat) lisäksi Espoo voidaan jakaa hyvin moneen, erikokoiseen alueeseen, jotka menevät myös toistensa päälle. Onnistuin löytämään vaikeaselkoiselta Espoon sivustolta luettelon, johon luettelo Espoon kaupunginosista suuralueittain pohjaa. Kaupunkisuunnitteluvirasto ei käytä paikkoja nimetäkseen pelkästään kaupunginosia. - Zeal 9. huhtikuuta 2005 kello 19:52:28 (UTC)

Koulu- vai opiskelijakaupunki?

Espoo oli vaihdettu opiskelijakaupungista koulukaupungiksi. En välttämättä ole samaa mieltä (miksi Espoo olisi erityisesti koulukaupunki?), mutta mitään epäselvyyttä asiasta tuskin olisi, jos väite myös perusteltaisiin. --Samulili 30. huhtikuuta 2005 kello 09:01:53 (UTC)

Koulukaupungiksi Espoon mainitsee muun muassa Suuri tietosanakirja (ISBN 951-0-26053-3), tämä sivu, jossa pohditaan Espoo koulutoimen kehittämistä ja Espoon suomenkielisen koulutoimen sivu. Kokoan myöhemmin näistä jonkin tiivistelmäperustelun artikkeliin. - Zeal 30. huhtikuuta 2005 kello 10:05:20 (UTC)

Ainahan itsekehua näköjään osataan :) Jyväskylähän on Suomen the koulukaupunki (ainakin historiallisesti), minkä tunnustavat kaikki Jyväskylän historian ansioista. Ehkä Espoossa on jotain samaa - se jää nähtäväksi. --Samulili 30. huhtikuuta 2005 kello 10:23:22 (UTC)

Taloussanomien kritiikki

Jukka Relander arvioi artikkelia Taloussanomissa: http://www.taloussanomat.fi/doris/doriswww_1762.asp --Harriv 2. joulukuuta 2005 kello 13:17:51 (UTC)

'Espoo - totuus Suomesta' -on kyllä aika raflaava otsikko kirjalle.

Oli tai ei, kirja on aivan loistava! :) --Joonas 5. joulukuuta 2005 kello 07:13:11 (UTC)

Espoon hevostilat

Miksi ei saa kirjoittaa, että Espoossa on  h e v o s t i l o j a  ? –– Evakonpoika 16. tammikuuta 2006 kello 18.03 (UTC)

Saahan sitä kirjoittaa, mutta omaan kohtaansa. Vaakunan aiheen perustelu on lähinnä köykäinen, sillä hevostilojen osuus Espoon elinkeinosta tai asukkaista on marginaalinen. Ja selityksenä menee huuhaan puolelle. --thule 16. tammikuuta 2006 kello 19.16 (UTC)

Espoon maa- ja metsätaloudesta hevostiloilla on merkittävä osuus. –– Evakonpoika 16. syyskuuta 2006 kello 12.53 (UTC)

Lehdet

Voisiko joku listata Espoossa ilmestyviä lehtiä? Sahlberg 17. kesäkuuta 2006 kello 15.54 (UTC)

Lista jäisi varsin lyhyeksi. Ainoa Espoossa ilmestyvä paikallislehti on Länsiväylä, lisäksi alueelle jaetaan koko pk-seudulla ilmestyvää Kaupunkilehti Varttia. Se ei kuitenkaan ole mitenkään leimallisesti espoolainen lehti. Loput Espoossa ilmestyvät lehdet ovat alueellisten yhdistysten julkaisemia, joiden jakelualueet voivat olla hyvinkin pieniä ja ilmestymisfrekvenssi varsin harva. Yleisespoolaisia ne eivät ole. --BrDead 16. syyskuuta 2006 kello 04.09 (UTC)

Jep. Länsiväylä on niin kattava espoolaislehti, että muita ei tarvita. Länsiväylä ilmestyy myös Kauniaisissa ja Kirkkonummella. Ja käsittelee myös näiden kuntien asioita. –– Evakonpoika 16. syyskuuta 2006 kello 12.50 (UTC)

Kuluisia espoossa asuvia

Eikö tämä ole turha. Espoo on suomen toiseksi suurin kaupunki. Kyllä siellä suomen mittakaavassa kuuluisia asuu paljonkin--Teveten 1. helmikuuta 2007 kello 17.54 (UTC)

Onhan se turha, ja suurin osa listassakin on turhia. --88.114.67.22 22. lokakuuta 2007 kello 16.20 (UTC)

Ei näytä siis Espoossa olevan KULUISIA asukkaita, eikä kuuluisiakaan. Muissa kaupungeissa niitä saa olla mainittuna, mutta ei näköjään Espoossa. Ehkäpä kannattaisikin listata ne kuuluisuudet kaupunginosien mukaan – eihän Espoo juhli 550-vuotisjuhliaan lukuun ottamatta mitään Espoo-päiviäkään vaan nimenomaan eri kaupunginosien merkkipäiviä, kuten esimerkiksi Tapiolan syntymäpäiviä. --Evakonpoika 29. joulukuuta 2007 kello 22.34 (UTC)

Luettelo poistettiin, ja ehkä parempi niin. "Espoolaisuus" on Espoon luonteen (kokoelma lähiöitä, väestö muuttaa paljon, rakennemuutos kolhinut pahoin) vuoksi erittäin vaikeasti määriteltävissä. Luetteloon pääsemisen kriteeriksi ei voida ottaa sitä, että henkilö asuu Espoossa, sitä että hän on asunut siellä tai että hän on syntynyt Puolarmetsän tai Jorvin sairaalassa. Henkilöllä pitäisi olla erityinen side Espooseen, jotta hänet voi lukea espoolaiseksi. Tällaisia henkilöitä ovat ainakin Vivi-Ann Sjögren (lapsuus ja nuoruus Espoossa, kirjoittanut Espoosta, mainitaan aina olevan "gamla esbobo") ja Timo Soini (koko elämä Iivisniemessä ja Espoon kunnallispolitiikassa). Jos tällä tavalla sovittaisiin yhdessä kriteerit, joilla espoolaisuus määritettäisiin, voitaisiin mielestäni luettelo tehdä uudestaan. Se että Espoossa asuu paljon ihmisiä ja siellä on sen takia paljon myös merkittäviä henkilöitä ei kyllä käy perusteeksi luettelon poistamiseksi. Vastaavia luetteloita on tehty myös suuremmistä väestöistä (Tanska, baskit, Bryssel, Firenze), vähemmän merkittävät henkilöt (siis sellaisetkin joista on Wikipediassa artikkeli) on vain jätetty luettelossa mainitsematta. – Kuohatti 30. joulukuuta 2007 kello 20.31 (UTC)

Tunnetut raumalaiset on lueteltu tervettä järkeä käyttäen. Näin voisi toimia Espoonkin kanssa. Turhan pitkiä luetteloita voi aina supistaa: [1]. – Kuohatti 3. tammikuuta 2008 kello 20.08 (UTC)

Ystävyyskaupungit

Eikö Espoolla ole muita ystävyyskaupunkeja? LIS: Ai joo, ne ovat tuolla alempana. Poistan yhden maininnan ekasta kappaleesta. --88.114.67.22 22. lokakuuta 2007 kello 16.15 (UTC)

Mitähän oli oikein tarkoitettu?

Ihan ylin kursiivi sanoo, että tämä artikkeli käsittelee kaupunkia. Sitten johdantokappaleen lopussa sanotaan, että Espoo on 550-vuotias, mutta kaupunkina sen vasta nuori, n. 36-vuotias. Mikä ihmeen järki tässä nyt sitten oikein oli? 213.214.155.25 28. helmikuuta 2008 kello 13.29 (UTC)

Espoo on ollut jonkinlaisena "pitäjänä" olemassa 550 vuotta, mutta kaupunki siitä tuli 1972. [2] --Joonasl (kerro) 28. helmikuuta 2008 kello 13.40 (UTC)

Espoon kylä?

Onko Espoon kylää ollut edes olemassa? Artikkelin vanhassa versiossa sanottiin: "Niin sanottu Espoon kylä sijaitsi Espoonjoen varrella noin nykyisen Espoon keskuksen paikalla." Äsken joku muutti sen muotoon "Alkuperäinen Espoon kylä sijaitsi Gumbölen- ja Mankinjokien risteämän vaiheilla nykyisen Espoon kartanon paikkella. August Ramsay puhuu teoksessaan Espoonjoesta, mutta kertoo kylän sijainneen 'Nuuksion Pitkäjärvestä Espoonlahteen virtaavan joen varrella' joten kysymyksessä olevan joen täytyy olla Gumbölenjoki." Tähän on lähteeksi merkitty August Ramsayn teos Espoo – Espoon pitäjä ja Espoon kartano 1500-luvulla (1984, ISBN 951-857-033-7).

Että sen "täytyy" olla Gumbölenjoki, vaikuttaa jo uudelta tutkimukselta. Gumbölenjoen varrella tosiaan on Espoon kartano, mutta ei Espoon kylää. Jos jotakin paikkaa on sanottu Espoon kyläksi, se on kyllä todennäköisimmin sijainnut Espoon vanhan harmaakivikirkon (nyk. tuomiokirkon) paikkeilla eli nykyisen Espoon keskuksen alueella. Ja se todella on Espoonjoen varrella. Mutta muistan kyllä nähneeni sellaisenkin kartan, johon on merkitty Espoon vanhat maarekisterikylät (jotka eivät kovinkaan tarkoin vastaa nykyisiä kaupunginosia). Siinä pisti silmään se, että Espoossa, toisin kuin useimmissa muissa Suomen kunnissa, ei ollut Kirkonkylää, jota ehkä olisi voitu sanoa myös "Espoon kyläksi", vaan kirkon ympärillä oli vain pienialainen Pappilan (Prästgården) kylä, jonka naapureina olivat Muurala (Morby) lännessä ja Suvela (Södrik) idässä. Pappilan kylän alue oli niin pieni, että nykyinen keskus ulottuu noiden molempien naapurikylien alueelle. -KLS 22. lokakuuta 2009 kello 14.00 (EEST)

Ainakin Saulo Kepsu on kirjoittanut Espoon kylistä kirjan, joten lähteitä pitäisi löytymän (piilotettu tageihin artikkelissa). Itse aihetta tuntematta herää kysymys, missä kylässä tuo Espoon kartano on sijainnut, usein kartanot kattavat koko kylän, jolla voi olla sama nimni kuin kartanolla, mutta ei aina.--Urjanhai (keskustelu) 28. helmikuuta 2013 kello 20.31 (EET)

Helsingin keskustaajama

Helsingin kaupunkialue, eli yhtenäisesti rakennettu kaupunkialue on määritelty sekä tilastoeskuksen puolesta

http://www.stat.fi/ajk/tiedotteet/v2008/tiedote_001_2008-01-15.html http://www.stat.fi/tup/vl2010/art_2011-12-16_001.html

Että eurostatin urban audit ohjelmassa, jossa helsingin metropolualueen kaupunkikeskukseksi määritettiin pääkaupunkiseutu,

http://epp.eurostat.ec.europa.eu/portal/page/portal/region_cities/city_urban/city_maps/FI

Espoo on hallinnollisesti oma kaupunkinsa mutta ei taajamansa osalta.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Taajama Inkogn (keskustelu)

Taajama-muokkaussota

Artikkelin johdannossa on viime päivinä sodittu virkkeestä Espoo ei muodosta itsenäistä erillistä kaupunkialuetta vaan se on kiinteä osa Helsingin keskustaajamaa. Lähteestä tuollaista tekstiä ei löydy, vaan kyseessä näyttäisi olevan oma päätelmä. Päätelmä on varmaankin jonkin tilastointikäytännön mukainen, mutta jos tuollaista mainintaa ei mistään merkittävästä lähteestä löydy, ei asia mielestäni voi mitenkään olla niin tärkeä, että se pitäisi tietosanakirjassa laittaa kaupunkia käsittelevän artikkelin johdantoon. Omat päätelmät ja tulkinnat eivät kuulu tänne, ja minusta teksti pitäisi poistaa. --Ryhanen (keskustelu) 26. helmikuuta 2013 kello 21.58 (EET)

Helsingin keskustaajama on määritelty selkeästi useassa lähteesä. Tutustu yllä laittamiin linkkeihini, sekä itse taajaman wikipedia artikkeliin. Inkogn (keskustelu)

Tilastokeskusten sivuilla lukee suoraan esimerkiksi näin "Taajama ei ole riippuvainen kuntarajoista, vaan se voi ulottua usean kunnan alueelle. Vuonna 2010 väestömäärältään suurin taajama oli Helsingin keskustaajama, jossa oli yli 1,1 miljoonaa asukasta. " . En ymmärrä miten paljon selkeämmin ja uskottavammassa lähteessä se pitäisi mainita Inkogn (keskustelu)

Vaikka se ei ole kirjoitettu suoraan lähteessä se on helposti pääteltävissä että Espoo kuuluu Helsingin keskustaajamaan, esim. siitä, että Espoo-nimistä taajamaa ei mainita. Minun mielestäni lause kuuluu artikkelin alkuun. --Migro (keskustelu) 27. helmikuuta 2013 kello 21.00 (EET)

Niin minustakin. Ilmeisesti se vaan on nyt joillekkin herkkä paikka myöntää että Espoo on kasvanut Helsinkiin kiinni taajamana ja on näin ollen lakannut olemasta erillinen kaupunkialue muuten kuin hallinnollisesti. Asia on mielestäni erittäin kriittinen koko Espoon luonteen ymmärtämisen kannalta ja tuntuu hölmöltä piilotella tekstiin näin oleellista asiaa. Inkogn (keskustelu)

Käytän muotoilua "Espoo ei muodosta erillistä kaupunkialuetta" koska mikään lähteistä ei mainitse Espoon keskustaajamaa. Näin ollen lause on tosi riippmatta siitä onko koko kaupunki taajamaa tai ei. Inkogn (keskustelu) 27. helmikuuta 2013 kello 22.35 (EET)

Ja miksiköhän on mielestäsi "selkeämpää" sanoa, että "on kiinteä osa Helsingin keskustaajamaa" ja kun kirjoitin lähteen mukaisesti, että Helsingin keskustaajama levittäytyy Espooseen, se on sitten termien takana piilottelua. Onko tärkeää saada juuri tuo "ei erillistä kaupunkialuetta" -muotoilu artikkeliin? Miten asian muotoilu niin, että Helsingin keskustaajama levittäytyy Espooseen, on hölmöä piilottelua ja vaikeuttaa Espoon luonteen ymmärtämistä?

Yleisesti ottaen on ongelmallista käyttää lähteitä, joissa aihetta ei mainita. Siinä on tietty käytäntöjen osalta sellainen ongelma, että kun kaikki mitä kirjoitetaan pitäisi perustua lähteisiin, niin sitten kun käytetään lähdettä jossa Espoota ei edes mainita, niin eihän siinä lähteessä nimenomaisesti mainita että Espoo kuuluisi kiinteästi Helsingin kaupunkialueeseen. Asia on tietty pääteltävissä, mutta jos tälle tielle lähdetään niin lähteitä ei paljon tarvitse käyttää koska kyllähän sen asian pystyy päättelemään. Sellaiset päätelmät, joita mikään lähde ei ole tehnyt, voidaan kuitenkin jättää lukijan tehtäväksi. Tuossa minun antamassani lähteessä Espoo erikseen mainittiin, joten sen mukaan oli mielestäni parempi kirjoittaa tähän artikkeliin. Ongelma numero kaksi joka syntyy, kun käytetään lähdettä, jossa Espoota ei mainita on, että tämän on tarkoitus olla tiivis yleisesitys Espoosta. Jos mikään Espoota käsittelevä yleislähde ei kirjoita kiinteästä kuulumisesta Helsingin keskustaajamaan (koska se on vähän erikoinen tilastollinen seikka), vaan keskittyy kertomaan, että Espoo on osa pääkaupunkiseutua ja kuuluu Uudenmaan maakuntaan, ei meidänkään Wikipediassa kannata alkaa erityisesti korostamaan Tilastokeskuksen harvemmin käytetympää termistöä. Lähteiden mukaan mennään. Sinun antamasi lähde kertoo vain, että Helsingin keskustaajaman väkiluku on yli miljoonan – voihan siitä tietty päätellä, että Espoo on luvuissa mukana, mutta kuinka relevantti tällainen lähde sitten on aiheen kannalta?

"Käytän muotoilua 'Espoo ei muodosta erillistä kaupunkialuetta' koska – – lause on tosi riippmatta siitä onko koko kaupunki taajamaa tai ei." Eikö myös muotoilu "Espoo on yksi kymmenestä kunnasta, joiden alueelle Helsingin keskustaajama levittäytyy" ole totta ja totta siitä riippumatta, onko Espoo kokonaan taajamaa? – Kuohatti 28. helmikuuta 2013 kello 06.20 (EET)

Inkogn kirjoittaa: "Ilmeisesti se vaan on nyt joillekkin herkkä paikka myöntää että Espoo on kasvanut Helsinkiin kiinni taajamana ja on näin ollen lakannut olemasta erillinen kaupunkialue muuten kuin hallinnollisesti. Asia on mielestäni erittäin kriittinen koko Espoon luonteen ymmärtämisen kannalta ja tuntuu hölmöltä piilotella tekstiin näin oleellista asiaa."

Ahaa, tämä ei enää olekaan keskustelua tietosanakirja-artikkelin asiasisällöstä ja ymmärrettävien lauseiden mutoilusta, vaan Inkognin kuntapoliittinen avaus. Hän näkyy sormeilleen muitakin lähiartikkeleja ideologiansa mukaisiksi. Sipoo-artikkelista hän jopa poisti johdannossa olleen maininnan vuoden 2009 kuntajärjestelystä, joka oli ensimmäinen pakkoliitos (kuntalain mukaan "kuntajaon muuttaminen") 40 vuoteen, ja sellaisena ansaitsi paikkansa johdanto-osassa. Ehkä Inkognin ideologiaa kuvaa parhaiten se, että hän teki artikkeliin Metropolialue erillisenä korjauksena tärkeäksi näkemänsä muutoksen: hän muutti sanan "suurkaupunkialue" kirjoitetuksi isolla alkukirjaimella.

Lause "Espoo ei muodosta erillistä kaupunkialuetta vaan se on kiinteä osa Helsingin keskustaajamaa" on monella tapaa ongelmallinen ja harhaanjohtava. Ymmärsi Inkogn sentään poistaa siitä alun perin käyttämänsä sanan "itsenäistä", mutta ei ymmärtänyt "kaupunkialue"-sanan ongelmia eikä taajama-käsitteen monitulkintaisuutta eikä sitä että Espoo ei ole osa Helsingin keskustaajamaa. Taidan lisätä Helsinki-artikkelin alkuun vastaavan lauseen "Helsinki ei muodosta erillistä kaupunkialuetta, vaan se on kiinteä osa Helsingin keskustaajamaa." Toinen tärkeä lisäys olisi "Espoo ei muodosta erillistä metsäaluetta, vaan se on kiinteä osa Länsi-Uudenmaan metsäseutuja".

Koska asiallinen artikkeli on siirtymässä poliittisen hiekkalaatikkoleikin puolelle, jätän keskustelun ainakin toistaiseksi muille. Kirjoittamani muutos oli toistaiseksi asiallisin muotoilu tälle keskustaajama-asialle, jos sellainen halutaan artikkelin johdanto-osaan laittaa. Ehkä lause olisi jonkilaisesta viilauksesta vielä kirkastunutkin, mutta nyt juttu on pahasti hakoteillä. --Surfo (keskustelu) 28. helmikuuta 2013 kello 08.46 (EET)

Kuntapolitiikka ei liity tähän millään tavoin. Metropolit ytimineen voivat olla hallinnollisesti ihan mitä tahansa. Tarkoitus on vain tuoda julki kaupunkitutkimuksellisia seikkoja, ja olen myös käyttänyt jokaiselle muutokselleni aina laajalti hyväksyttäjä ja ennenkaikkea _puolueettomia_ lähteitä kuten tilastokeskus ja eurostat. Inkogn (keskustelu) 28. helmikuuta 2013 kello 08.59 (EET)

Keskustaajama on myös selkeästi määritelty kokonaisuus. Siis kaupunkialue jossa talojen välinen etäisyys ei ylitä 200m. Pääkaupunkiseudun kaltaiset termit voivat olla mitä vain. Mielestäni Espoon kaupunkirakenteen ymmärtämisen kannalta on tärkeää että se ymmärretään juuri niinkuin se satelliitista näyttää, ei erillisenä kaupunkialueena kuten vaikkapa Porvoo ja Tampere. Inkogn (keskustelu) 28. helmikuuta 2013 kello 09.09 (EET)

"Olen myös käyttänyt jokaiselle muutokselleni aina laajalti hyväksyttäjä ja ennenkaikkea _puolueettomia_ lähteitä kuten tilastokeskus ja eurostat." Pointtisi? Minun lähteeni oli ympäristöministeriön julkaisema, onko se sitten huonompi? "Pääkaupunkiseudun kaltaiset termit voivat olla mitä vain." Mutta termi pääkaupunkiseutu (joka kyllä tarkoittaa ihan tiettyä asiaa eikä "mitä vain") on yleisessä käytössä. Espoota luonnehditaan yleensä nimenomaan sanomalla, että kuuluu pääkaupunkiseutuun, Helsingin keskustaajama on tilastollinen ja akateeminen käsite, jota käytetään yleisesityksissä paljon harvemmin. (Tiedätko yhtäkään yleisesittelyä Espoosta, jossa termi edes tuotaisiin esiin?) "Mielestäni Espoon kaupunkirakenteen ymmärtämisen kannalta on tärkeää että se ymmärretään juuri niinkuin se satelliitista näyttää, ei erillisenä kaupunkialueena kuten vaikkapa Porvoo ja Tampere." Ja tämän vuoksi ei käy päinsä, että sanotaan lähteen mukaisesti että Helsingin keskustaajama levittäytyy Espooseen vaan on ehdoin tahdoin korostettava, kuinka epäitsenäinen Espoo on ja kuinka kiinteästi se Helsingin keskustaajamaan kuuluukaan. Satelliitin näkökulma ei ole ainoa oikea, vaikka se sinusta olisikin tärkeä. Yritetään nyt vain kirjoittaa neutraalisti lähteiden mukaan. Voisitko vastata yllä esittämiini kysymyksiin ja ajatuksiin? – Kuohatti 28. helmikuuta 2013 kello 09.45 (EET)

"Kesksutaajam levittäytyy" ei kerro mitään kaupungista kokonaisuutena. Siitä voi saada vaikkapa sen kuvan että vaikkapa vain yksi kaupunginosa on niin lähellä rajaa että se kuuluu toiseen keskustaajamaan. Sen sijaan lähteet antavat ymmärtää että Espoossa ei ole lainkaan taajamia jotka eivät yhdistyisi kokonaisuuteen. Ja tämän toki voi kuka tahansa huomioida satellittikuvasta ilman tilastokeskustakin. Itsenäisyystermin otin pois koska se viittaa turhan selkeästi nimenomaan hallinnolliseen itsenäisyyteen jota Espoo kiistatta on. En myöskään vaadi että pääkaupunkiseutu-termi poistetaan artikkelista vaan haluan vain lisätä siihen sen kaupunkitutkimuksellisen tiedon mitä meillä on saatavilla. Erityisesti pidän juuri eurostatin urban audit ohjelmasta koska se on selkeästi kaiken paikallisen pikkupoliitikoinnin yläpuolella. Siinä koko pääkaupunkiseutu lasketaan Helsingin metropolialueen "urban core" -alueeksi. Inkogn (keskustelu) 28. helmikuuta 2013 kello 10.01 (EET)

Ongelma on juuri tuo, että "lähteet antavat ymmärtää" ja että asia selviää satelliittikuvia tukailemalla. Se ei riitä. Wikipedian peruspilareihin kuuluu tarkistettavuuskäytäntö ja ns. uuden tutkimuksen kielto ja toivon, että tutustuisit näihin käytäntöihin. Niiden vuoksi artikkeleihin voi kirjoittaa vain ja ainoastaan, mitä lähteissä lukee.

Lähteen mukaan Helsingin keskustaajaman asukasluku on reilu miljoona ja se levittäytyy kymmenen kunnan, mm. Espoon alueelle. Tämän vuoksi asia pitää kirjoittaa artikkeliinkin tähän malliin. Kirjoitit, että "siitä voi saada vaikkapa sen kuvan että vaikkapa vain yksi kaupunginosa on niin lähellä rajaa että se kuuluu toiseen keskustaajamaan". Artikkelissa Espoo ei ole mitään, mikä antaisi ymmärtää näin. Artikkelissa ei väitetä, että Espoo muodostaisi erillisen kaupunkiseudun, päinvastoin mainitaan kuuluminen pääkaupunkiseutuun ja minunkin muotoiluni (joka ei kelvannut?), että Espoo on yksi kymmenestä kunnasta, jonka alueelle Helsigin keskustaajama ulottuu, tuo ilmi, että Espoo ei ole oma kaupunkialueensa. Miksi pitää sanoa, että Espoo "on kiinteä osa Helsingin keskustaajamaa"? Lähteessä keskustaajaman kiinteyttä ei käsitellä, joten Espoon kiinteydestä (vrt. muihin alueen kuntiin?) voi kertoa vasta kun annat lähteen, jossa näin eksplisiittisesti sanotaan. On myös ongelmallista muotoilla, että Espoo on (siis kokonaisuudessaan) kiinteä osa Helsingin keskustaajamaa, kun osa Espoota on kansallispuistoa ja jotkut osat peltoa. – Kuohatti 28. helmikuuta 2013 kello 17.03 (EET)

Siksi muotoiluni onkin "Espoo ei muodosta erillistä" .. Paino sanalle, erillinen. Espoo ei siis muodosta erillistä espoon keskustaajamaa. Eikai lähteissä sentään tarvitse nimenomaan eritellä niitä asioita mitä jokin asia ei ole? Muutenkin, mielestäni viet tässä asiassa nyt pilkunviilaamisen sille tasolle että jos asia vedettäisiin noin tiukalle niin suurin osa wikipediasta menisi poistoon. Eikö tässä ole tarkoitus kuitenkin ylläpitää käyttäjien toimesta toimituksellsita tietosanakirjaa eikä vain copy&pastettaa väittämiä suoraan lähteistä. Inkogn (keskustelu) 28. helmikuuta 2013 kello 17.23 (EET)¨

Kaikkien väitteiden, niin positiivisten kuin negatiivistenkin, tulee perustua lähteisiin. Wikipediassa on nimenomaan tarkoitus kirjoittaa asioita, kuten ne luotettavissa lähteissä sanotaan. Ks. Wikipedia:Tarkistettavuus ja Wikipedia:Ei uutta tutkimusta. – Kuohatti 28. helmikuuta 2013 kello 17.28 (EET)

Ja kuten useissa lähteissä sanotaankin, Espoon kaupunkialue on osa Helsingin keskustaajamaa. Mielenkiintoista koko kysymyksessä on että itse asiasta et tunnu olevan lainkaan erimieltä, sinua vain tuntuu ärsyttävän että se sanotaan ääneen, miksi? Inkogn (keskustelu) 28. helmikuuta 2013 kello 17.57 (EET)

Asiaa auttaisi, kun antaisit lähteen, jossa kerrottaisiin sama asia kuin mitä artikkeliinkin kirjoitat. Antamasi Tilastokeskus-lähteessä kerrotaan, mikä on Helsingin keskustaajaman väkiluku ja pinta-ala. Espoota ei mainita. Lähteestä ei siis löydy tietoa "Espoo ei muodosta erillistä kaupunkialuetta vaan se on kiinteä osa Helsingin keskustaajamaa". Wikipedia:Tarkistettavuus: "Artikkelit saavat sisältää vain tietoja, jotka on julkaistu luotettavassa lähteessä." – Kuohatti 28. helmikuuta 2013 kello 21.50 (EET)

Toistat itseäsi ja saivartelet. En usko että meidän on syytä kasvattaa tätä viestiketjua tämän enempää, ellei ilmene jotain uutta. Tehkööt muut muutoksen jos katsovat että lisäämäni tekstikohta on totuuden vastainen Inkogn (keskustelu) 1. maaliskuuta 2013 kello 08.30 (EET)

Kyse on Wikipedian käytännöistä, joita kaikkien artikkelien pitää noudattaa. Olet varmaan jo lukenut sen tarkistettavuuskäytännön kolme kertaa, koska olen sen linkannut jo kolme kertaa, mutta muistinvirkistykseksi: "Artikkelit saavat sisältää vain tietoja, jotka on julkaistu luotettavassa lähteessä" ja "kynnys Wikipediaan sisällytettäväksi on tarkistettavuus, ei totuus". – Kuohatti 1. maaliskuuta 2013 kello 12.02 (EET)

Lisätään sitten lähteitä. Oheessa eurostatin näkemys asiasta, joka tosin poikkeaa jonkinverran tilastokeskuksen näkemyksestä

http://epp.eurostat.ec.europa.eu/portal/page/portal/region_cities/documents/City%20FI/FI001C_Helsinki_ENG.png

Pääkaupunkiseutu muodostaa alueen "Urban audit kernel"

Ja kernel selitettynä

http://epp.eurostat.ec.europa.eu/statistics_explained/index.php/European_cities_-_spatial_dimension

— an additional spatial level, the ‘kernel’, was introduced. The kernel is an approximation of the built-up area around the core city.

Eli pääkaupunkiseutu on helsingin metropolin "built-up-area", kernel city. Helpottiko? Inkogn (keskustelu) 1. maaliskuuta 2013 kello 13.27 (EET)

No ehkä nyt lämpenee... en haluaisi koko ajan nipottaa, mutta tuossahan "Urban Audit Kernel" on määritelty tarkoittamaan pääkaupunkiseutua. Kartta jopa noudattaa uskollisesti hallinnollisia rajoja, joista itse sanoit aiemmin että niillä ei ole niin väliä vaan pitäisi käyttää kaupunkitutkimuksellista otetta ja käyttää keskustaajama-käsitettä. Pääkaupunkiseutu ei ole sama asia kuin Helsingin keskustaajama. Mielestäni tuon lähteen perusteella ei voi kirjoittaa, että "Espoo ei muodosta erillistä kaupunkialuetta vaan se on kiinteä osa Helsingin keskustaajamaa" mutta sen perusteella voisi kirjoittaa vaikkapa että "Espoo ei muodosta erillistä kaupunkialuetta vaan se on osa pääkaupunkiseutua". Jos kirjoitettaisiin näin ja laitettaisiin perään tuo minun aiemmin ehdottoma muotoilu per Ristimäki et al. Eli artikkeliin tulisi: "Espoo ei muodosta erillistä kaupunkialuetta vaan se on osa pääkaupunkiseutua. Espoo on yksi kymmenestä kunnasta, joiden alueelle Helsingin keskustaajama levittäytyy." Mielestäni tuossa olisi kaikki mitä olet halunnutkin artikkeliin lisätä, joten olisiko näin hyvä? – Kuohatti 5. maaliskuuta 2013 kello 09.00 (EET)

Muutin. – Kuohatti 8. maaliskuuta 2013 kello 13.10 (EET)

Pääkaupunkiseutu ei ole urban auditin mukainen Kernel city. built-up area, vaikka sen rajat ovatkin Helsingin tapauksessa samat. Urban audit ei käytä missään teksisään kattotermejä kuten pääkaupunkiseutu, koska tälläiset termistöt sotkevat kokonaisuutta yleismaailmallisuudellan. Oheisesta linkistä löytyy suomen kaupungit urban auditin mukaan. Huomaa FI001C Helsinki.. Ei FI001C Capital region tai pkseutu. Inkogn (keskustelu) 9. maaliskuuta 2013 kello 17.33 (EET)

http://epp.eurostat.ec.europa.eu/portal/page/portal/region_cities/city_urban/city_maps/FI Inkogn (keskustelu) 9. maaliskuuta 2013 kello 17.39 (EET)

Ja syistä miksi painotan kaupunkitutkimusta; se on paikallisesta kyläpolitiikasta vapaa. Koko Helsinginseudun kuntarakenne, ja kaupunkirakenne keskustelu on täysin politiikan turmelema, varsinkin keskustelut liitoksista ja pakkoliitoksista ovat luoneet wikipedian kaltaiselle riippumattomalle lähteelle ikävän ilmapiirin. Siksi olen sitä mieltä että euroopan unioni, on tarpeeksi iso ja riippumaton taho tässä asiassa, eikä se varmasti välitä mitä mieltä Espoon kaupunginjohtaja on mieltä sen kaupunkitutkimuksesta Inkogn (keskustelu) 9. maaliskuuta 2013 kello 17.37 (EET)

Paras olisi tietysti ollut jos olisi voitu sopia että kaupunkialue ja keskustaajama on sama asia. Mutta määritellään se nyt sitten tätä kautta Inkogn (keskustelu) 9. maaliskuuta 2013 kello 20.12 (EET)

Surfolle vielä kerran rautalangasta. Oheisessa kartassa on rajattu Helsingin kaupungin eri rajausvaihtoehdot. Espoo jää sielä kahden alueen sisälle. Kernel ja Larger urban zone.

http://epp.eurostat.ec.europa.eu/portal/page/portal/region_cities/city_urban/city_maps/FI

Oheisessa linkissä ko. termit on avattu osoitteessa http://epp.eurostat.ec.europa.eu/statistics_explained/index.php/European_cities_-_spatial_dimension

"an additional spatial level, the ‘kernel’, was introduced. The kernel is an approximation of the built-up area around the core city."

Kaikki täm löytyy tämän linkin alta.

http://epp.eurostat.ec.europa.eu/portal/page/portal/region_cities/introduction

Inkogn (keskustelu) 9. maaliskuuta 2013 kello 20.34 (EET)

Joo-o, kuultu on. Eiköhän tässä ole kaikki tarpeellinen jo sanottu. Voisin tietty perustella, miksi pääkaupunkiseutu on sellainen termi että se pitää mainita ja miksi artikkeliin pitää kirjoittaa mitä lähteissä lukee jne., mutta tuosta ylempää voi kaiken varmasti lukea jos kiinnostaa. Olet nyt yrittänyt tunkea omaa muotoiluasi artikkeliin jo hyvän aikaa ja minun laskujeni perusteella olet kumonnut minun ja Surfon muutokset yhteensä yhdeksän kertaa. Eilen painoit Kumoa-nappia Surfon muutoksille kolme kertaa. [3] [4] [5] Wikipedia:Muokkaussota: "Ylläpitäjillä on mahdollisuus estää käyttäjiä ja suojata sivuja muokkaussotien lopettamiseksi. Käyttäjän esto tulee aina kysymykseen, kun hän on tehnyt vähintään kolme palautusta (pl. vandalismin poisto) vuorokauden aikana samaan artikkeliin. Myös harvemmin tapahtuva artikkeleiden palauttaminen voi olla muokkaussotimista, josta käyttäjä saatetaan estää." Tuntuu siltä, että sinua ei keskustelu kiinnosta, monologien pito kyllä onnistuu. Pidä niitä ihan rauhassa mutta lopeta muokkaussotiminen. Olet ollut siinä jo niin ahkera, että ylläpitäjä voisi estää sinut. – Kuohatti 10. maaliskuuta 2013 kello 12.59 (EET)

Metakeskustelu ei palvele asiaa. Ja ei nyt ruveta tuolle syyttelylinjalle. Hyvässä hengessähän tässä, pyydän anteeksi jos olen ollut töykeä osassa tekstejäni. Inkogn (keskustelu) 10. maaliskuuta 2013 kello 13.04 (EET)

Tiedät itsekkin että tämä jaottelu City properiin, Urban areaan ja Metropolitan areaan on ihan arkipäivää muissa wikeissä. Mikset osallistuisi sen määrittelyyn sen sijaan että tappelet sitä vastaan. Eikai Suomen tarvitse olla maailman ainut maa jossa kaupunki tarkoittaa tiukasti hallinnolista kaupunkia eikä mitään muuta. Inkogn (keskustelu) 10. maaliskuuta 2013 kello 13.07 (EET)

Nimeämisestä vielä, oheisessa excelissä on listattu euroopean metropolialueet nimineen. Katso toinen välilehti ja palkki METRO_NAME https://circabc.europa.eu/d/d/workspace/SpacesStore/39649b4b-3d50-4806-a63f-13dd7bbd61d2/0903-005.xls Inkogn (keskustelu) 10. maaliskuuta 2013 kello 13.12 (EET)

Ja liittyen muokkaussotiin, kyllä minun näkemykseni mukaan syyllinen muokkaussotaan on se joka painaa peruutanappia ilman että selittää kantaansa keskustelussa. Käyttäjä Surfo sai eilisestä toiminnastaan varoituksen Inkogn (keskustelu) 10. maaliskuuta 2013 kello 13.17 (EET)

Mitä tuohon nyt sanoisi? Muokkauskeskutelukaan ei palvele mitään asiaa. "Eikai Suomen tarvitse olla maailman ainut maa jossa kaupunki tarkoittaa tiukasti hallinnolista kaupunkia eikä mitään muuta." Mutta niin se vain on, että sana kaupunki tarkoittaa suomen kielessä lähinnä kuntaa, jolla on kaupunki-nimitys. Suomessa kaupunki-sana on vahvasti hallinnollinen ja tämä pitää vain hyväksyä. Wikipediassa tulee käyttää termejä kuten niitä yleensäkin suomen kielessä käytetään. Omia määritelmiä ei aleta kehittelemään. En siis aio osallistua kaupunki-ym. sanojen (uudelleen)määrittelyyn, kiitos vain ehdotuksesta, vaan tyydyn toteamaan, että tässä artikkelissa pitää lukea kuten lähteissä lukee. Kyseessä on tiivis yleisesitys Espoosta ja siinä tulisi lukea samoja asioita, mitä muissakin aihetta käsittelevissä yleisesityksissä. Espoo on hallinnollinen yksikkö, ja jos hallinnolliset yksiköt ja muu paikallispolitikointi sinua niin inhottavat, älä muokkaa kunta-artikkeleita.

"Nimeämisestä vielä, oheisessa excelissä on listattu..." Ja mihinköhän tämäkin liittyy? Espoota ei taas vaihteen vuoksi tuossakaan lähteessä mainita eikä kyseinen lähde tuo tähän artikkeliin mitään lisäarvoa. On todella rasittavaa yrittää keskustella, kun sinun käsityksesi keskustelusta on, että vyörytät keskustelusivulle yhä uudestaan linkkejä kaupunkitutkimuksellisiin dokumentteihin, joissa Helsinki mainitaan.

"Kyllä minun näkemykseni mukaan syyllinen muokkaussotaan on se joka painaa peruutanappia ilman että selittää kantaansa keskustelussa." Näkemyksesi on väärä. Lue se käytäntö, minkä sinulle viimeksi linkitin tai ainakin se kohta, jota sinulle viimeksi siitä lainasin. Rikoit käytäntöä, kun kumosit Surfon muutokset kolmeen kertaan. Sinut olisi voitu käytännön mukaan estää. – Kuohatti 10. maaliskuuta 2013 kello 14.59 (EET)

Linkkien vyöryttäminen on sentään lähteisiin vetoamista eikä ad hominemin puolelle menevää asialla saivartelua. Ilmeisesti uusin tekniikkasi on nyt sitten syyttää minua muokkaussodasta että minulta estettäisiin muutosten tekeminen, ja sitten vähin äänin pyyhkiä tekemäni muutokset ja käyttämäni lähteet. Tämäkö on sitä asiallista keskustelua? Kaikki käyttämäni lähteet löytyvät tämän linkin takaa http://epp.eurostat.ec.europa.eu/portal/page/portal/region_cities/introduction .. Sielä on kartat, kuvat, määritelmät, nimet. Tuo excel oli sielä ja on osa sitä samaa karttaharjoitusta mitä täälä on nyt tehty. Espoota ei mainita joka ikisessä PDFssä ja Excelissä yksinkertaisesti siitä syystä että Espoota ei ole Urban auditin mukaan edes olemassa erillisenä kaupunkina. Urban kernel konsepti luotiin nimenomaan Helsingin kaltaisille kaupungeille jossa kaupungin hallinnolliset rajat eivät muodosta vertailukelpoista kaupunkialuetta. Inkogn (keskustelu) 10. maaliskuuta 2013 kello 17.15 (EET)

Lisäsin tässä jumpaamisessa kokonaan poistuneen maininna pääkaupunkiseudusta. Nyt tekstissä on molempien näkemys asiasta ja toivottavasti se tyydyttää kaikkia Inkogn (keskustelu) 10. maaliskuuta 2013 kello 18.19 (EET)

Tähän ongelmaan olisi mielestäni parempi ratkaisu esittää nuo määritelmät ja toisistaan poikkeavat näkemykset kokonaan omassa osiossa sen sijaan, että niitä laitetaan heti johdantoon kilpailemaan toistensa kanssa ja sekoittamaan lukijoita. Nyt johdannossa on lyhyitä määritelmävirkkeitä tyyliin Espoo on yhtä [lähde 1], Espoo on toista [lähde 2], Espoo on kolmatta [lähde 3], ja nämä ristiriitaiset väitteet on esitetty vain johdannossa.

Toinen ratkaisu olisi kirjoittaa näkemysten lähde viittauksen lisäksi suoraan tekstiin: Ympäristöministeriön käyttämän taajamamääritelmän mukaan Espoo on A, tilastokeskus käyttää tilastoinnissan seuraava määritelmää B, Euroopan Unioni jakaa alueet niin ja näin ja Eurostatin urban kernel peripheria landscape -luokittelussa Espoo on C. Lisäksi seutukuntahallintovirastolaitoksen lähialuejaottelussa Espoo kuuluu alueeseen D. Jos tarkastellaan asiaa instanssin X tekemän luokittelun perusteella, Espoo on E.

Kun eri näkökulmat on esitetty kattavasti selityksen kera, niistä pitää yrittää joko muodostaa synteesi johdantotekstiin tai jos se on mahdotonta, jättää kaikki määritelmät johdantotekstistä pois ja antaa lukijan valita mieleisensä. Johdantotekstin juupas–eipäs-kilpailu on selkeästi tässä hyödytöntä.

--Pxos (keskustelu) 10. maaliskuuta 2013 kello 20.33 (EET)

Esitetyt väitteet ei nähdäkseni kilpaile toisensa kanssa vaan ovat kaksi täysin eri asiaa. Toinen on kaupunkitutkimuksellinen ja toinen on kattotermi tiettyjen kuntien muodostamalle alueelle joka ei sellaisenaan ota kantaa alueen kaupunkiluenteesen Inkogn (keskustelu) 10. maaliskuuta 2013 kello 20.45 (EET)

Mielestäni molemmat on yhtäällä totta, ja yhtäällä olellisia kaupungin luonteen ymmärtämisen kannalta. Siksi suosittelisin kaikille ainakin sulattelemaan asiaa jonkin aikaa ja rauhoittamaan tilanne Inkogn (keskustelu) 10. maaliskuuta 2013 kello 20.53 (EET)

Espoon keskustaajama on lihavoitu. Iivarius (keskustelu) 2. heinäkuuta 2019 kello 02.33 (EEST)

Politiikka

Tein avauksen esitetyistä kuntaliitoksista artikeliin. Sitä voisi vielä laajentaa ja mahdollisesti muuttaa otsikoksi politiikka ja käsitellä kunnan politiikkaa laajemminkin Inkogn (keskustelu) 29. maaliskuuta 2013 kello 18.43 (EET)

Liittymättömät taajamat

Artikkelissa on nyt lause: "Espoon Helsinkiin liittymättömät taajamat ovat Klaukkala ---". Mitä ihmettä tämä sanoo tavalliselle lukijalle? Klaukkala kuuluu Nurmijärveen. Tällä tarkoitetaan ilmeisesti sitä, että Klaukkala kuuluukin Espoon "taajamaan", mutta ei kuulu Helsingin "taajamaan" tai jotain muuta yhtä ihmeellistä. Muutokset perustuvat johonkin tilastolliseen alueluokitukseen, joka näyttää olevan ainoa näkökulma tähän asiaan. Kohta Helsinki on varmaan "Suomen pääkunta", jos tätä rataa edetään. --Pxos (keskustelu) 9. huhtikuuta 2013 kello 21.45 (EEST)

"Tämä rata" on määritelty ihan niissä käytetyissä lähteissä. Voisit ihan oikeasti lukea niitä sensijaan että kumoat toisten tekemiä muutoksia koska ne eivät sovi sinun käsitykseesi. Tämä ole mikään mielipidepedia, lähteet lähteet. Inkogn (keskustelu) 9. huhtikuuta 2013 kello 22.03 (EEST)

Helsingin kaupunkialue on määritelty sekä väkimääriltään, kuntineen, karttoineen kaikkineen. Miten tämä nyt voi olla niin vaikeaa? Inkogn (keskustelu) 9. huhtikuuta 2013 kello 22.04 (EEST)

Klaukkala niminen taajama jatkuu Espoon kunnan puolelle samalla lailla kun Helsinki niminen taajama jatkuu Espoon puolelle. Ei tässä ole mitään erikoista Inkogn (keskustelu) 9. huhtikuuta 2013 kello 22.07 (EEST)

Klaukkala on osa Nurmijärveä ja se ei jatku Espooseen. Klaukkala (taajama) lienee sitten eriasia eikä se ole "Espoon taajama" normaalissa kielenkäytössä. Kannattaa käsitellä nämä tilastolliset määritelmät selkeämmin erillään hallinnollisista alueista joita Wikipedian artikkelit pääasiassa käsittelee. --Harriv (keskustelu) 9. huhtikuuta 2013 kello 23.32 (EEST)

Klaukkala artikkeli on osa "Suomen taajamia", ja en näe mitä merkitystä sillä on alueelle. Klaukkalaa ei ole olemassa hallinnollisena alueena Inkogn (keskustelu) 9. huhtikuuta 2013 kello 23.36 (EEST)

Klaukkala on kylä Nurmijärvellä ja vain siellä. Jossain vaiheessa tämä viime aikojen taajamahihhulointi menee överiksi. -Htm (keskustelu) 9. huhtikuuta 2013 kello 23.48 (EEST)

http://193.166.171.75/Dialog/varval.asp?ma=150_vaerak_tau_320&ti=Taajama%2D+ja+haja%2Dasutusaluev%E4est%F6+i%E4n+ja+sukupuolen+mukaan+kunnittain+31%2E12%2E2011&path=../Database/StatFin/vrm/vaerak/&lang=3&multilang=fi

Oheisen linkin mukaan Klaukkala on Nurmijärven lisäksi Espoossa ja Vihdissä. Katso. Jos et osaa niin suosittelen klikkaamaan kahteen ekaan laatikkoon valitse kaikki ja kolmanteen ikäluokat yhteensä. Siten voit helposti selaimen hakutoiminnolla etsiä. Espoon puoleisen klaukkalan väkiluku on muuten 270 henkeä.

Inkogn (keskustelu) 9. huhtikuuta 2013 kello 23.50 (EEST)

Enpä usko klikkailevani. Klaukkala on Nurmijärven kunnassa oleva kylä, maarekisterikylä. Se ei ulotu minnekään Vihtiin. Mitä tulee Nokia-yhtiön kotikaupunkiin, niin millä ihmeen perusteella se olisi Espoossa, kun siellä on vain pääkönttori (tämä on lähteistetty artikkelissa Nokia ja voin toki kopsata sen tähänkin jos katsotaan tarpeelliseksi). Muokkausyhteenvetoosi kirjoittamasi huomautus "Lopeta se tekstin poistaminen": jos se oli tarkoitettu minulle, niin se on aiheeton, koska en poistanut vaan täsmensin. -Htm (keskustelu) 9. huhtikuuta 2013 kello 23.57 (EEST)

Enpä usko kilkkailevani? No mitä ihmettä, mikä järki tässä on keskustella sitten jos et suostu ottamaan uutta informaatiota vastaan lainkaan. Ja tässä ei puhuta nyt kylistä vaan taajamista kuten muotoilukin antaa ymmärtää "Helsinkiin liittymättömät taajamat". Muotoilu on ja pysyy kunnes asia todistetaan toisin. Nokia-yrityksen osalta en ota kantaa. Inkogn (keskustelu) 10. huhtikuuta 2013 kello 00.02 (EEST)

Nokian olla on Espoossa myös muitakin toimipisteitä kuin pääkonttori (esimerkiksi Research Center nykyään Otaniemessä), mutta ei sillä sen enempää merkitystä. Pääkonttori on nykyään Espoossa, aiemmin se oli Helsingissä. "Kotipaikka" on Nokialla paperitehtaalla ja Tammerkoskella, sieltä se lähti. --Harriv (keskustelu) 10. huhtikuuta 2013 kello 00.09 (EEST)

Miksi nuo pitää väen väkisin laittaa johdantoon? Ja miksi ne ilmoitetaan ilman eri selitystä? Tuo informaatio sopisi artikkelin muuhun sisältöön alkulauseella "Tilastokeskuksen taajamamääritelmien mukaisesti Espooseen kuuluvat seuraavat taajamat, jotka eivät kuulu Espooseen." tai jotain tuollaista. --Pxos (keskustelu) 10. huhtikuuta 2013 kello 00.12 (EEST)

Kyllä se minun puolestani voi olla muuallakin artikkelissa ihan hyvin. Johdannossahan on jo mainittu että Espoo on osa Helsingin kaupunkialuetta lähdekarttoineen.. En näe miksi asiaan pitää palata johdannossa uudelleen. Siirrä vaan, kunhan et poista Inkogn (keskustelu)

Minä en tee tuollaista siirtoa, koska en hyväksy määritelmän takana olevia periaatteita. Ongelma ei ratkea tällä tavalla. Kyseessä on osittain ilmoitetuista lähteistä tehty uusi tutkimus kuten mm. Helsingin taajama -artikkelissa, jossa olemassa oleva käsitys muutetaan tyystin erilaiseksi muutamien paikkatietotilastojen pohjalta. --Pxos (keskustelu) 10. huhtikuuta 2013 kello 00.33 (EEST)

Maarekisterin lisäksi normaalissa kielenkäytössä Espoossa ei ole Klaukkalaa, vaan tuo on täysin tilastollinen määritelmä. Olet periaatteessa oikeassa noista taajamissa tilastojissa, mutta ne eivät se miten asiaa käsitellään esimerkiksi tiedotusvälineissä jossa Klaukkala on Nurmijärven taajama (epätäsmälliset tai virheeliset termit voivat tietenkin häiritä, mutta maailma ei ole täydellinen). Tilastollisista taajamista puhuminen asiaa erityisesti painottamatta (esimerkiksi erillinen kappale) on omiaan aiheuttamaan sekaannusta erityisesti kun ne ylittävät kuntarajat. --Harriv (keskustelu) 10. huhtikuuta 2013 kello 00.09 (EEST)

Toivoisin että pyytäisitte selvennystä haluamiinne kohtiin tageilla tai täälä keskustelussa sensijaan että poistatte ilkivaltaisesti tekstiäni jatkuvasti Inkogn (keskustelu) 9. huhtikuuta 2013 kello 22.32 (EEST)

Avaavatko nämä Espooseen ja Helsingin keskustaajamaan (ja moneen muuhun) liittymättömät taajamat Klaukkala, Kolmiranta (missä se on), Kunnarla ja Simola (missä) jotenkin Espoon sisintä olemusta ja jos avaavat, niin miten? Tavallinen Wikipedian lukija ei, pahoin pelkään, kuluta aikaansa Tilastokeskuksen vaikeakäyttöisten taajamaluetteloiden parissa näpräten, koska siitä ei ole hänelle mitään hyötyä. Yt, -Htm (keskustelu) 9. huhtikuuta 2013 kello 22.50 (EEST)

Minusta on kohtuullista mainita mitkä taajamat eivät kuulu Helsinkiin, koska keskustaajaman alueella asuva väkimäärä on kuitenkin jonkinverran itse kunnan väkimäärää pienempi. Ja koska ne oli listattu statsin sivuilla niin laitin ne tuohon, en minäkään tiedä missä ne ovat tarkalleen. Ehkä ne voisi listata alempana vaikkapa väestön alla tms? Inkogn (keskustelu) 9. huhtikuuta 2013 kello 23.09 (EEST)

Kyse ei ole siitä että joku kohta vaatisi selvennystä, vaan kokonaan eri esitystavan. --Harriv (keskustelu) 10. huhtikuuta 2013 kello 00.09 (EEST)

Olen avoin toisille esitystavoille. Tähän astihan muokkaukseni on vain tylysti poistettu kokonaan :( Inkogn (keskustelu) 10. huhtikuuta 2013 kello 00.21 (EEST)

Siitä tulee kierre jos ei tajua olla lähtemättä samalle linjalle, sitä kutsutaan muokkaussodaksi. Jos usea (en edes jaksa laskea) eri käyttäjää poistaa muokkauksesi, niin silloin on syytä yrittää hetki tai kaksi miettiä että mikä on vialla, sillä asiallisia lisäyksiä ei yleensä poisteta. --Harriv (keskustelu) 10. huhtikuuta 2013 kello 00.42 (EEST)

Laissa säädetyt yhteistyöveloitteet

Eikö tuo lause teistä tosiaan ole harhaanjohtava tilanteessa jossa mainituista asioista vastaa HSL ja HSY? Eikö lukijalle synny väärä kuva siitä kuka ja millä kokoonpanolla näissä asioissa toimii? Inkogn (keskustelu) 21. huhtikuuta 2013 kello 14.16 (EEST)

Ei. Laissa on säädetty Espoon, Helsingin, Kauniasten ja Vantaan velvollisuuksista. Mitään muita kuntia ei ole mainittu. Lakisääteisen yhteistyön hoitamista varten perustettuun kuntayhtymään saa pääkaupunkiseudun kuntien lisäksi liittyä vaikka Inarin kunta, jos se katsoo sen tarpeelliseksi. -Htm (keskustelu) 21. huhtikuuta 2013 kello 14.25 (EEST)

Vieläpä johdannossa. Ja siten ettei asiaa selitetä sen tarkemmin. HSL mainitaan koko artikkelissa vain kerran, ja HSYtä ei lainkaan. Inkogn (keskustelu) 21. huhtikuuta 2013 kello 16.30 (EEST)

"Vieläpä johdannossa"? Mitä tarkoitat? Laki on viitteenä siksi, että siinä selvästi ja arvovaltaisesti määritellään, mikä on "pääkaupunkiseutu". Tämän lisäksi laki sisältää sen olennaisen tiedon Espoosta, että kaupunki ei voi täysin itsenäisesti päättää mainituista asioista. Sama tieto koskee mm. Helsinkiä, joka myös on pääkaupunkiseutua, mutta jota koskeva artikkeli ei kyseistä itsenäisyyden rajoitusta mainitse. Voitaisiin tietysti lisätä joitakin muita lakeja, mm. maankäyttö- ja rakennuslaki, mutta tämä yksi riittänee käsitteen selventämiseen. Sen sijaan oma lisäyksesi "Espoo [sic] kaupunkirakenne on vahvasti sidoksissa Helsinkiin ja muihin ympyröiviin [sic] kuntiin. Lähes koko väestö asuu Helsingin keskustaajaman alueella." on tietosanakirjatekstinä epäselvä ja osin virheellinen ("muihin ympäröiviin kuntiin" on selvä virhe, "vahvasti sidoksissa" on mielipidekirjoittelutekstiä). "Helsingin keskustaajama" on periaatteessa häilyvärajainen alue ja nimitys sopii yhdyskuntarakennetilastoihin ja niitä käsitteleviin artikkeleihin eikä sano normaalilukijalle mitään. Se että sinä ymmärrät mitä tarkoitetaan, ei tarkoita että lukija ymmärtää. Ehdotan, että perut tämän muutoksesi. --Surfo (keskustelu) 21. huhtikuuta 2013 kello 17.41 (EEST)

Siksi siinä on wikilinkki jossa käydään tarkemmin keskustaajama läpi. Onko sinusta tietosanakirjan lähtökohta se että siinä olevan tiedon on oltava lukijale ennestään tiedossa? Eikö näitä tehdä juuri siksi että ihminen oppisi jotain uutta, miksi muuten kukaan edes koko artikkelia lukisi? Vahvasti sidoksissa ei ole mielipidekysymys. Keskustaajamassa asuu yli 97% väestöstä. Aiemmit muutit sen muotoon joka mainitsi myös Kirkkonummen. Kirkkonummen väestöstä vain 16% asuu Helsingin keskustaajamssa joten sen tapauksessa ei ehkä voitaisi perustella käsitteen mainitsemista johdannossa. Toki tämä prosenttikin voitaiiin laittaa, mutta kuten sanottua, asia käy ehkä paremmin ilmi wikilinkin artikelista fiksummassa kontektissa. Espoo artikkelissa riitää maininta. Helsingin keskustaajamssa ei ole mitään häilyvää, se tilastokeskuksen tuottama kylmä fakta.Inkogn (keskustelu) 21. huhtikuuta 2013 kello 18.30 (EEST)

HvitträskMIk

Miksi ihmeessä artikkelissa on kuva Hvitträskistä? Hvitträsk tietääkseni sijaitsee Kirkkonummella, ei Espoossa. Jos kuvan käyttöön on jokin syy, se olisi hyvä mainita kuvan yhteydessä. Myöskään artikkelin tekstissä ei ole mainintaa talosta. 82.141.95.243 3. marraskuuta 2014 kello 12.13 (EET)

Otin kuvan pois, Kirkkonummellahan tuo tosiaan on. – Kuohatti 3. marraskuuta 2014 kello 13.04 (EET)

Espoo pähkinänkuoressa

Sivustolle on merkitty kaupungin pinta-ala ja väestäluku, jotka varmasti ovat paikkansapitäviä, mutta kun nuo luvut jakaa keskenään, niin sivulle merkitty väestötiheys ei ole lähimainkaan oikea. Kannattaa korjata, kuka sitten näitä tykkääkään muokata.

Eiköhän tuo ole oikein. Väentiheyksiä ei yleensä lasketa kokonaispinta-alan vaan maapinta-alan mukaan. --Surfo (keskustelu) 27. joulukuuta 2014 kello 00.03 (EET)

Pitää paikkansa. Kävin laskemassa Vantaan ja Helsingin osalta, niin on laskettu nimenomaan tuon maa-alan mukaan, mutta Espoon osalta luku on silti täysin väärä. Itseasiassa, asukastiheys ei ole koskaan voinut olla Espoossa tuollainen, ehkä joskus tulevaisuudessa sitten.

Väestötiheys lasketaan maapinta-alan mukaan: 264464 / 312,2 = 847,1 --Aulis Eskola (keskustelu) 28. joulukuuta 2014 kello 00.43 (EET)

Johdanto

Johdantoon on tungettu liikaa asioita: "Espoo on osa neljän kaupungin muodostamaa pääkaupunkiseutua, jonka kunnilla on laissa säädettyinä yhteistoimintavelvoitteina jätehuolto ja joukkoliikenne.[7] Ne kuuluivat vuoden 2009 loppuun asti pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV:lle, vuoden 2010 alusta HSY on vastannut jäte- ja vesihuollosta sekä HSL joukkoliikenteestä." YTV:n asiat eivät kuulu Espoosta kertovan artikkelin johdantoon. Ainoastaan ensimmäisen virkkeen ensimmäinen lause on asiaankuuluva. Jotain oleellista jää myös puuttumaan, sellaista joka kertoo Espoon erityispiirteen. Kysehän on keskiaikaisesta pitäjästä, joka toisen maailmansodan jälkeisen nopean kasvuvaiheen aikana muuttui parissa vuosikymmenessä Helsingin esikaupunkialueeksi. -- Drefer (keskustelu) 24. helmikuuta 2015 kello 10.49 (EET)

Espoo kolmikieliseksi kaupungiksi

Onko jokin hyvä syy, miksi tuon ei pitäisi olla artikkelissa? Esim. googlehaulla espoo englanti 1. hakutulos on YLEn uutinen "Espoo ryhtyy maan ensimmäiseksi kolmikieliseksi kaupungiksi". Voisin kai laittaakin sen, mutta enpä oikein tiedä mihin... 85.76.49.2 24. lokakuuta 2017 kello 12.22 (EEST)

Väestö

Diagrammissa on väestö vuoden viimeiseltä päivältä, vuoden 2020 viimeisen päivän väkilukua ei vielä tiedetä. On toivottavaa, että taulukoihin ja diagrammeihin ei merkitä väkilukuja keskeltä vuotta. -- Drefer (keskustelu) 6. huhtikuuta 2020 kello 20.09 (EEST)