Keski-Suomen hyvinvointialue
| Keski-Suomen hyvinvointialue | |
|---|---|
 |
|
 |
|
| Yleistä | |
| Väkiluku | 272 359 |
| Alue | Keski-Suomen maakunta |
| Keskuspaikka | Jyväskylä |
| Kunnat | 22 |
| Yhteistyöalue | Itä-Suomen yhteistyöalue |
| Hyvinvointialuejohtaja | Jan-Johannes Tollet |
| Pelastuslaitos | Keski-Suomen pelastuslaitos |
| Aluevaltuusto | |
| Aluevaltuuston koko | 69 |
| Puheenjohtaja | Jani Kokko |
| Puolueet ja valtuustopaikat | |
| Keskusta | 18 |
| SDP | 16 |
| Kokoomus | 11 |
| Perussuomalaiset | 7 |
| Vihreät | 7 |
| Vasemmistoliitto | 6 |
| Kristillisdemokraatit | 3 |
| VKK | 1 |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Keski-Suomen hyvinvointialue (HyväKS ta HyvaKS) vastaa 22 Keski-Suomen kunnan sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen palveluista, ja sen toiminta käynnistyi 1. tammikuuta 2023. Alan tehtävät luovutettiin hyvinvointialueen vastuulle alueen kunnilta ja kuntayhtymiltä.[1] Näitä tehtäviä hoitava henkilöstö siirrettiin kunnista ja kuntayhtymistä hyvinvointialueen palvelukseen. Tämä vähentää kuntien palkkakustannuksia. Ikääntymisestä ja sairastumisista johtuvat kustannuksetkin tulivat hyvinvointialueen kannettaviksi.[2] Toimintaa varten tarvittavat tilat ja välineet siirrettiin kunnilta hyvinvointialueen hallintaan.[3] Keski-Suomen sairaanhoitopiiri ja Keski-Suomen pelastuslaitos purkautuivat, ja niiden omaisuus sekä velat siirtyivät hyvinvointialueelle.[4] Koko maassa on yhteensä 21 hyvinvointialuetta.[5]
Keski-Suomen hyvinvointialueen johtoon valittiin 69 aluevaltuutettua. Vaalit järjestettiin 23. tammikuuta 2022.[6]
Keski-Suomen hyvinvointialueen vuoden 2024 alijäämän arvioidaan nousevan 112 miljoonaan euroon. Vuonna 2023 hyvinvointialue teki alijäämää 113,5 miljoonaa euroa. Hyvinvointialue on taloudellisesti maan huonoimmin pärjäävien joukossa. Vaikeassa taloudellisessa tilanteessa ovat myös Lapin, Vantaa-Keravan, Kanta-Hämeen ja Itä-Uudenmaan hyvinvointialueet. Hyvinvointialue voi joutua arviointimenettelyyn, jos se ei saa talouttaan tasapainoon vuoteen 2026 mennessä. Uhkana on, että arviointimenettelyssä Keski-Suomen hyvinvointialue päätetään liittää toiseen hyvinvointialueeseen.[7] Syyyskuussa 2024 kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen ilmoitti, että ministeriö ottaa Lapin, Keski-Suomen, Vantaan ja Keravan, Itä-Uusimaan, Kanta-Hämeen ja Satakunnan hyvinvointialueet tarkempaan ohjaukseen näiden taloudellisten haasteiden johdosta.[8]
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tekemän arvion mukaan Keski-Suomen hyvinvointialueen tulee muuuttaa ikääntyneiden palvelujen raskasta rakennetta ja keskittää ympärivuorokautista asumispalvelua suurempiin yksiköihin. Aluevaltuusto on aiemmin tehnyt päätöksen, jonka mukaan alueen jokaisessa kunnassa on ikääntyneiden ympärivuorokautista hoivaa tarjoava yksikkö. THL:n mukaan pieniin yksiköihin on vaikea saada riitävästi henkilökuntaa ja kustannukset ovat suuremmat. Henkilöstöpula on pakottanut sulkemaan pienempiä yksiköitä. Aluen sosiaali- ja terveydenhuollon nettokäyttökustannukset olivat yhteensä noin 1,23 miljardia euroa ja asukaskohtaiset nettokäyttökustannukset 4 491 euroa. Tämä on noin viisi prosenttia yli maan keskitason. Kalliimpia olivat lasten, nuorten ja perheiden sosiaalihuollon avopalvelut ja lastensuojelu, joiden nettokäyttökustannukset ovat 23 prosenttia suuremmat kuin muilla hyvinvointialueilla keskimäärin, toisena tulevat työikäisten sosiaalipalvelut (+14 prosenttia), suun terveydenhuolto (+12 prosenttia), perusterveydenhuolto (+9 prosenttia) sekä iäkkäiden sosiaalipalvelut (+ 8 prosenttia). Mielenterveys- ja päihdepalvelut (-2 prosenttia), vammaispalvelut (- 1 prosenttia) ja erikoissairaanhoito (-5 prosenttia) tuotetaan taas koko maan tasoa edullisemmin. Vaikka hoidon järjestämiseen käytetään enemmän rahaa, ovat jonot esimerkiksi avosairaanhoidon lääkärille usein hoitotakuuaikaa pidemmät. Myös erikoissairaanhoitoon pääsy, erityisesti kirurgian ja ihotautien ja allergian erikoisaloilla on ongelmallista. Aluehallintovirasto (AVI) on antanut varoituksen uhkasakosta aluen lastensuojelun sosiaalityön puutteista koska iso osa lastensuojelun palvelutarpeen arvioinneista ei valmistu lakisääteiseen määräaikaan mennessä. Lasten, nuorten ja perheiden sosiaalihuollon avopalveluissa ja lastensuojelussa kustannukset ovat kasvaneet 53 prosenttia vuosina 2019–2023. Koko maassa vastaavana ajanjaksona kasvu on ollut 25 prosenttia. Iäkkäiden sosiaalipalveluissa reaaliset nettokäyttökustannukset ovat lisääntyneet 34 prosenttilla (koko maassa 25 prosenttilla) ja erikoissairaanhoidossa 15 prosenttilla (koko maassa 3 prosenttilla). Raportin mukaan asukaskohtainen alijäämä oli 415 euroa per asukas. Tämä oli maan toiseksi suurin. Alijäämä oli yhteensä 113,5 miljoonaa euroa.[9]
Kunnat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hyvinvointialueeseen kuuluu 22 kuntaa, joista 6 on kaupunkeja.[10]
Pirkanmaan sairaanhoitopiiriin kuulunut Jämsän kaupunki liittyi Keski-Suomen hyvinvointialueeseen 1. tammikuuta 2023.[11][4] Vuoden 2022 huhtikuussa hyvinvointialueella asui 272 359 asukasta.[12]
Palvelut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hyvinvointialue tuottaa sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen palvelut koko Keski-Suomen maakunnan alueelle.[13]
Sosiaalihuolto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sosiaalipalveluita tarjotaan mm. sosiaali- ja kriisipäivystyksessä, eri puolilla maakuntaa sijaitsevissa sosiaalitoimistoissa, terveydenhuollon yksiköissä tehtävässä sosiaalityössä, asumispalveluissa, kotouttamispalveluissa, lapsiperheiden sosiaalityössä ja tukiperhetoiminnassa.[14] Ikääntyneiden asiakas- ja palveluohjausta järjestetään koko Keski-Suomen alueella.[15] Ikääntyneiden kotona asumista voidaan tukea mm. ateriapalveluin, turva-auttamispaveluin, kuljetuspalveluin, hygieniapalveluin, asiointipalveluin, siivouspalveluin ja vaatehuoltopalveluin. Ikääntynelle voidaan järjestää myös kuntouttava arviointijakso, kotihoitoa, etähoivaa, lääkeautomaatti ja tehostettua kotikuntoutusta. Ikäihmisille voidaan järjestää myös ikäihmisten terveystarkastuksia, muistihoitajan palveluita tai päivätoimintaa.[16] Vammaisille järjestetään mm. sosiaaliohjausta ja sosiaalityötä, neuvontaa ja ensiarviointia, päivä- ja työtoimintaa, sopeutumisvalmennusta, henkilökohtaista apua, omais- ja perhehoitoa, asumispalveluita, esteettömän asumisen tukea, kuljetuspalveluita sekä kuntoutusohjausta ja -työryhmiä.[17]
Terveydenhuolto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Perusterveydenhuollon palvelut tuotetaan eri puolilla Keski-Suomea sijaitsevilla terveysasemilla.[18] Mielenterveys- ja päihdepalveluita tuotetaan myös.[19]Äitiys- ja lastenneuvoloita on eri puolilla maakuntaa. Lisäksi on ehkäisy- ja perhesuunnitteluneuvoloita sekä perheneuvoloita.[20][21][22][23] Hammashoitoa järjestetään kaikille hammashoitoloissa.[24]Kouluterveydenhuolto ja opiskelijaterveydenhuolto, kuraattori ja psykologipalvelut sekä nuorisovastaanotto tukevat nuoria.[25] Fysioterapiaa, toimintaterapiaa, ravitsemusterapiaa, puheterapiaa ja apuvälinepalveluita on saatavilla. [26][27][28][29]
Erikoissairaanhoidon palvelut järjestetään pääosin Keski-Suomen Sairaala Novassa.[30] Kotisairaala toimii tarkoituksenmukaisen matkan päässä Jyväskylästä sekä Jämsässä.[31] Laboratoriopalveluita tuottaa Fimlab Laboratoriot Oy.[32] Lisäksi Jämsässä toimii hyvinvointialueen osittain omistama osakeyhtiömuotoinen Jokilaakson sairaala.[33][34]
Valvira ilmoitti heinäkuussa 2023 aloittavan kiireettömään erikoissairaanhoitoon pääsyn odotusaikojen valvonnan Keski-Suomessa ja 15 muulla hyvinvointialueella sekä HUS-yhtymässä. Kaikilta hyvinvointialueilta löytyy potilaita, jotka ovat odottaneet erikoissairaanhoitoon pääsyä yli terveydenhuoltolaissa säädetyn maksimiodotusajan. Sairaalapalveluiden johtaja Juha Palonevan mukaan syynä tähän on koronapandemia, hoitopalveluiden ongelmat, muutto Sairaala Novaan sekä työtaistelut. Myös kaksi kertaa vuodessa tapahtuvat lomien vuoksi tehävät toimintojen sulut lisäävät jonoja. Kiireellisen hoidon järjestämisessä ei ole ollut ongelmia. Palonevan mukaan hyvinvointialueen rahoitus ei ole riittävä, jotta jonoista päästäisiin.[35]
Pelastustoimi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Keski-Suomen pelastuslaitos tuottaa alueen pelastuspalvelut.[36] Keski-Suomessa on yhteensä 45 paloasemaa.[37]
Virkamiesjohto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Keski-Suomen hyvinvointialueen valtuusto valitsi 14. kesäkuuta 2022 järjestetyssä kokouksessa Keski-Suomen hyvinvointialueen johtajaksi Jan-Johannes Tolletin. Tehtävä on määräaikainen ja se kestää kuusi vuotta.[38] Keski-Suomen hyvinvointialueen hallitus valitsi kokouksessaan 23. elokuuta 2022 sosiaali- ja terveyspalveluiden toimialajohtajaksi Kati Kallimon ja pelastusjohtajaksi Ville Mensalan. Virkatehtävät alkavat 1.tammikuuta 2023 ja virat ovat toistaiseksi voimassa olevia.[39] Konsernipalveluiden toimialajohtajaksi valittiin aluehallituksen 11. lokakuuta 2022 järjestetyssä kokouksessa Lasse Leppä.[40]
Aluevaltuusto ja aluehallitus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ensimmäiset aluevaalit järjestettiin 23. tammikuuta 2022,[41] ja aluevaltuustot aloittivat toimintansa maaliskuussa 2022.[42] Vuoden 2021 elokuun väestötietojen perusteella Keski-Suomen aluevaltuustoon valittiin 69 valtuutettua.[43] Aluevaltuuston puheenjohtajana toimii Jani Kokko (SDP).[44] Aluehallituksen puheenjohtajana toimii Marja Kaisa Aula (Kesk.). Aluehallitukseen kuuluu 13 jäsentä.[45]
| Vaalivuosi | Vas. | SDP | Vihr. | Kesk. | Muut | KD | Kok. | PS | Graafinen esitys, paikat ja äänestysprosentti | Yht. | % | Sukupuolijakauma (M/N) | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 2022 | 6 | 16 | 7 | 18 | 1 | 3 | 11 | 7 |
| 69 | 47,5 |
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Tiedot ovat peräisin Tilastokeskuksesta sekä Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doriasta | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Tietoa hyvinvointialueesta Keski-Suomen hyvinvointialue 2023. Arkistoitu 17.12.2021. Viitattu 18.12.2021.
- ↑ Sote-uudistus vaikuttaa kuntiin laajasti Soteuudistus. Arkistoitu 18.12.2021. Viitattu 18.12.2021.
- ↑ Sote-uudistuksen vaikutukset kuntien omaisuuteen Soteuudistus. Arkistoitu 6.2.2023. Viitattu 19.12.2021.
- ↑ a b Nieminen, Katri: Paljonko on rahaa, kuka tekee päätökset ja mikä muuttuu potilaan kannalta? Tässä jutussa kerromme, mikä on Keski-Suomen hyvinvointialue pähkinänkuoressa Keskisuomalainen. 11.1.2022. Viitattu 11.1.2022.
- ↑ Mikä on hyvinvointialue? Soteuudistus. Arkistoitu 1.2.2022. Viitattu 18.12.2021.
- ↑ Aluevaalit 2022 | HyvaKS.fi hyvaks.fi. Arkistoitu 17.12.2021. Viitattu 17.12.2021.
- ↑ Nieminen, Katri: Keski-Suomen hyvinvointialueen talous rupusakin joukossa – nämä viisi hyvinvointialuetta erottuvat muista Keskisuomalainen. 21.8.2024. Viitattu 28.8.2024.
- ↑ Heiskanen, Pietu: Ministeri Ikonen: Valtio ottaa kuusi hyvinvointialuetta tarkempaan ohjaukseen Yle Uutiset. 24.9.2024. Viitattu 26.9.2024.
- ↑ Nieminen, Katri: Keski-Suomen sote-palveluihin palaa paljon rahaa – THL:n raportti on karua luettavaa Keskisuomalainen. 17.10.2024. Viitattu 19.10.2024.
- ↑ Suomen eduskunta: 29.6.2021/616 Laki sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta, 6-7 § https://finlex.fi. 29.6.2021. Viitattu 25.12.2021.
- ↑ Kalliosaari, Kati: Kun sote toteutuu, Jämsä jättää Pirkanmaan ja siirtyy Keski-Suomen hyvinvointialueelle Aamulehti. 22.10.2021. Viitattu 11.1.2022.
- ↑ Väestörakenteen ennakkotiedot muuttujina Kuukausi, Alue ja Tiedot Tilastokeskuksen PxWeb-tietokannat. Viitattu 4.6.2022.[vanhentunut linkki]
- ↑ Keski-Suomen hyvinvointialue | Hyvaks.fi hyvaks.fi. Viitattu 1.1.2023.
- ↑ Sosiaalipalvelut | Hyvaks.fi hyvaks.fi. Viitattu 1.1.2023.
- ↑ Ikääntyneiden keskitetty asiakas -ja palveluohjaus | Hyvaks.fi hyvaks.fi. Viitattu 1.1.2023.
- ↑ Ikääntyneiden palvelut | Hyvaks.fi hyvaks.fi. Viitattu 14.1.2023.
- ↑ Vammaisten palvelut | Hyvaks.fi hyvaks.fi. Viitattu 14.1.2023.
- ↑ Terveysasemat | Hyvaks.fi hyvaks.fi. Viitattu 1.1.2023.
- ↑ Mielenterveys- ja päihdepalvelut | Hyvaks.fi hyvaks.fi. Viitattu 1.1.2023.
- ↑ Äitiysneuvola | Hyvaks.fi hyvaks.fi. Viitattu 14.1.2023.
- ↑ Lastenneuvola | Hyvaks.fi hyvaks.fi. Viitattu 14.1.2023.
- ↑ Ehkäisy- ja perhesuunnitteluneuvola | Hyvaks.fi hyvaks.fi. Viitattu 14.1.2023.
- ↑ Perheneuvola | Hyvaks.fi hyvaks.fi. Viitattu 14.1.2023.
- ↑ Hammashoito/suun terveydenhuolto | Hyvaks.fi hyvaks.fi. Viitattu 14.1.2023.
- ↑ Nuorten palvelut | Hyvaks.fi hyvaks.fi. Viitattu 14.1.2023.
- ↑ Fysioterapia | Hyvaks.fi hyvaks.fi. Viitattu 14.1.2023.
- ↑ Toimintaterapia | Hyvaks.fi hyvaks.fi. Viitattu 14.1.2023.
- ↑ Ravitsemusterapia | Hyvaks.fi hyvaks.fi. Viitattu 14.1.2023.
- ↑ Apuvälinepalvelu | Hyvaks.fi hyvaks.fi. Viitattu 14.1.2023.
- ↑ Sairaala Nova | Hyvaks.fi hyvaks.fi. Viitattu 1.1.2023.
- ↑ Kotisairaala | Hyvaks.fi hyvaks.fi. Viitattu 14.1.2023.
- ↑ Laboratorio | Keski-Suomen hyvinvointialue hyvaks.fi. Viitattu 4.3.2023.
- ↑ Lahtivuori, Sallamari: Aluehallitus käsittelee Jämsän Terveyden palvelusopimuksen optiokauden käyttöä. Jämsän seutu, 3.6.2023. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 12.6.2023.
- ↑ Jokilaakson sairaala Pihlajalinna. Viitattu 12.6.2023.
- ↑ Perämäki, Pertti: Valvira älähti Keski-Suomen hoitojonoista – "Tämä on resurssikysymys", sanoo sairaalapalveluiden johtaja Keskisuomalainen. 24.7.2023. Viitattu 26.7.2023.
- ↑ Pelastuspalvelut | Hyvaks.fi hyvaks.fi. Viitattu 1.1.2023.
- ↑ Etusivu | Keski-Suomen pelastuslaitos Pelastustoimi. Viitattu 26.4.2024.
- ↑ Jan Tollet valittiin Keski-Suomen hyvinvointialuejohtajaksi 14.6.2022. Keski-Suomen hyvinvointialue 2023. Viitattu 14.6.2022.
- ↑ Kati Kallimo sosiaali- ja terveyspalveluiden toimialajohtajaksi, Ville Mensala pelastusjohtajaksi | HyvaKS.fi hyvaks.fi. Viitattu 23.8.2022.
- ↑ Lasse Leppä konsernipalvelujen toimialajohtajaksi | Hyvaks.fi hyvaks.fi. Viitattu 7.1.2023.
- ↑ Aluevaalit Vaalit. Viitattu 19.8.2021.
- ↑ Hyvinvointialueiden perustaminen - Soteuudistus. Viitattu 19.8.2021.[vanhentunut linkki]
- ↑ Aluevaalit Vaalit. Viitattu 6.10.2021.
- ↑ Aluevaltuusto | Keski-Suomen hyvinvointialue hyvaks.fi. Viitattu 3.2.2023.
- ↑ Aluevaltuuston ensimmäisessä kokouksessa valtuuston puheenjohtajaksi valittiin Jani Kokko ja aluehallituksen puheenjohtajaksi Maria Kaisa Aula | Hyvaks.fi hyvaks.fi. Viitattu 7.1.2023.