Neuvola

Lapsi neuvolassa rokotettavana vuonna 1961

Neuvola on yleisnimitys terveydenhuoltopalveluille, joita sosiaali- ja terveysministeriön mukaan tarjotaan raskaana oleville naisille, lasta odottaville perheille ja alle kouluikäisille lapsille sekä heidän perheilleen. Neuvolapalveluilla pyritään muun muassa seuraamaan ja edistämään sikiön ja lapsen tervettä kasvua ja kehitystä, odottavan ja synnyttäneen äidin terveyttä ja hyvinvointia sekä tukemaan perheitä ja edistämään lapsen kasvuympäristön ja perheen elintapojen terveellisyyttä.

Suomessa hyvinvointialueiden tulee järjestää alueillaan läkisääteiset neuvolapalvelut. Äitiysneuvolapalvelut ovat maksuttomia oman kunnan raskaana oleville naisille ja lapsivuoteisille äideille, isille sekä vastasyntyneille lapsille. Lastenneuvolapalveluiden avulla tarjotaan lapsille terveystarkastuksia, mahdollisia rokotteita ja suun terveystarkastuksia.

Neuvolatyö mainitaan myös terveydenhoitolaissa, joka astui voimaan vuoden 2010 alussa. Lain mukaan kunnat on velvoitettu tarjoamaan neuvolapalveluita asukkailleen. Vuosittain äitiysneuvolapalveluita käyttää noin 56 000 odottavaa naista, lastenneuvola puolestaan palvelee noin 278 000 perhettä. Äitiys- ja lastenneuvolapalvelut tavoittavatkin lähes kaikki lasta odottavat ja alle kouluikäisen lapsen perheet.

Terveyssisar punnitsee vauvaa lastenneuvolassa vuonna 1951

Koko ikäluokan säännöllinen seuranta auttaa huomaamaan monia sairauksia jo varhaisessa vaiheessa. Esimerkiksi Turnerin oireyhtymä löydetään Suomessa keskimäärin vuosia aikaisemmin kuin Englannissa, jossa säännölliset tarkastukset puuttuvat lähes kokonaan.

Erilaisia neuvoloita

Äitiys- ja lastenneuvola Vantaan Tikkurilassa

Vaikka neuvolapalveluilla yleiskielessä ymmärretäänkin yleensä vain terveyskeskusten osana toimivat äitiys- ja lastenneuvolapalvelut, katsotaan neuvolapalveluiksi myös ehkäisy- ja perhesuunnitteluneuvola, koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto sekä aikuisneuvola.

Äitiysneuvolassa seurataan raskauden etenemistä, äidin ja syntyvän lapsen vointia sekä ehkäistään ja hoidetaan sairauksia. Neuvolassa tulevat vanhemmat saavat myös tietoa erilaisista yhteiskunnan tarjoamista palveluista, kuten äitiysavustuksesta ja kodinhoitoavusta. Äitiysneuvolan tavoitteena on turvata odottavan äidin ja sikiön mahdollisimman hyvä terveys. Odottavan äidin on käytävä äitiysneuvolan tarkastuksessa ennen neljännen raskauskuukauden päättymistä saadakseen oikeuden äitiysavustukseen. Normaalisti raskauden aikana on 12–15 neuvolakäyntiä.

Lastenneuvolassa pyritään edistämään alle kouluikäisten lasten terveyttä sekä ennalta ehkäisemään sairauksia. Synnytyksen jälkeen lapsi ja perhe siirtyvät lastenneuvolan asiakkaiksi. Tyypillisintä lastenneuvolatyötä ovat terveystarkastukset sekä kotikäynnit. Sosiaali- ja terveysministeriön suositusten mukaan alle yksivuotiaat käyvät neuvolatarkastuksessa 8 kertaa, 1–2-vuotiaat neljä kertaa ja sitä vanhemmat alle kouluikäiset lapset kerran vuodessa.

Ehkäisy- ja perhesuunnitteluneuvolan tehtävänä on neuvoa ja antaa tietoa eri ehkäisymenetelmistä, antaa ohjausta ja neuvontaa raskautta suunnitteleville, selvittää lapsettomuuden hoidon tarve sekä ehkäistä sukupuolitautien leviämistä neuvonnan ja tiedotuksen kautta.

Koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon piiriin lapsi siirtyy aloittaessaan koulunkäynnin. Koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon järjestämisestä vastaa kunta. Yliopistojen ja korkeakoulujen opiskelijoiden terveydenhuollosta vastaa Ylioppilaiden Terveydenhoitosäätiö (YTHS).

Aikuisneuvola tarjoaa työ- ja eläkeikäisille henkilökohtaista terveysneuvontaa ja terveydentilan seurantaa. Yleisimpiä toimenpiteitä ovat erilaiset mittaukset ja rokotukset.

Neuvolatoiminnan historia

Suomalaisen neuvolatoiminnan isänä pidetään Arvo Ylppöä, jonka aloitteesta ensimmäinen neuvola perustettiin Helsingissä vuonna 1922. Jo 1920-luvun puolivälissä lastenneuvoloita oli jo 24 paikkakunnalla, ja vuonna 1944 oli perustettu 300 neuvolaa. Vuonna 1944 laadittiin laki, jonka mukaan jokaiseen kuntaan oli vuoteen 1949 mennessä perustettava äitiys- ja lastenneuvola.

Vuosina 1924-1931 neuvolatoiminnasta vastasivat terveyssisaret, kunnes vuonna 1931 terveyssisar-nimike muutettiin terveydenhoitajattareksi. Vuonna 1944 nimike muutettiin jälleen terveyssisareksi. Nykyään neuvoloissa työskentelevät terveydenhoitajat.

Neuvolatoiminnan vaikutukset

Vuodesta 1925 alkaen Helsingissä ja sen lähialueilla imeväisyyskuolleisuus laski kolmessa vuodessa 15 prosentista 3 prosenttiin. Vuonna 1950 lähes kaikki raskaana olevat olivat äitiysneuvolan piirissä. Äitiyskuolleisuus 1,5 oli promillea ja imeväiskuolleisuus 43,5 promillea. Vuonna 1971 äitiysneuvolassa kävi 99,9 prosenttia äideistä.

Katso myös

• Äitiyspakkaus
• Rokotus