Päihteiden haittojen vähentäminen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ruiskujen palautuslaatikko

Haittojen vähentämisen politiikalla tarkoitetaan sellaista päihdepolitiikkaa, jossa lähtökohtana on päihteiden käytöstä koituvien kokonaishaittojen pienentäminen. Suomessa päihderiippuvaisille on tarjolla muiden muassa hoitoa ja neuvontaa.

Käytön dekriminalisointi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Huumeiden dekriminalisointi

Dekriminalisoinnilla tarkoitetaan päihteen käyttäjien rankaisemisen lopettamista tai vähentämistä. Dekriminalisoimalla laittomaksi määriteltyjen päihteiden käyttö pyritään ehkäisemään käyttäjien syrjäytymistä. Dekriminalisointi helpottaa myös hoitoon hakeutumista, kun käyttäjän ei tarvitse pelätä rangaistusta myönnettyään käyttönsä viranomaisille. Käytön dekriminalisoinnin ajatellaan vapauttavan myös poliisin voimavaroja käyttäjien jahtaamisesta suurempien rikosten selvittämiseen. Dekriminalisoinnin myötä päihteiden käyttö ei ole enää rikosoikeudellinen ongelma vaan sosiaalinen ja lääketieteellinen kysymys. Päihteiden dekriminalisointi on kiistanalainen kysymys.

Kannabiskahvilat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Coffee shop

Erityisten kannabiskahviloiden eli ns. coffee shopien avulla pyritään erottamaan kannabistuotteiden markkinat kovempien aineiden markkinoista. Kun kannabiksen myynti on keskitetty lisensoituihin ja valvottuihin myyntipisteisiin voidaan seurata myytävän tuotteen laatua ja vähentää sen käytöstä koituvia terveyshaittoja. Samalla ehkäistään kannabiksen käyttäjiä luomasta suhteista diilereihin ja rikolliseen alamaailmaan, joilta saisi myös laittomia päihteitä. Kannabiskahviloita on toiminnassa Alankomaissa ja muutamia on avattu myös Espanjassa, Yhdysvalloissa ja Kanadassa.lähde?

Neulojen vaihto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Neulojen vaihto-ohjelmia on toteutettu useissa kaupungeissa ja valtioissa. Vaihto-ohjelmalla pyritään ehkäisemään tartuntatautien, kuten B- ja C-hepatiitin ja AIDSin leviämistä suonensisäisesti käyttävien keskuudessa. Samalla käyttäjille tarjotaan terveysneuvontaa ja heitä pyritään ohjaamaan hoitoon. Aloitetuilla neulojen vaihto-ohjelmilla on onnistuttu ehkäisemään tartuntatautien leviämistä aineita suonensisäisesti käyttävien keskuudessa ja samalla ehkäistyä tartuntojen leviämistä muun väestön keskuuteen. Suomessa neulojenvaihto aloitettiin ensimmäisen kerran 1997, kun Helsinkiin perustettiin huumeita suonensisäisesti käyttäville suunnattu terveysneuvontapiste.[1][2] Suomessa arvioidaan olevan noin 20 000 suonensisäistä käyttäjää.[3][4]

Käyttäjähuoneet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Valvottu pistotila

Maailmassa on noin sata kovien huumeiden käyttötilaa, niin sanottua pistoshuonetta eli käyttäjähuonetta. Ensimmäinen käyttäjähuone perustettiin Hollannin Rotterdamiin 1970-luvulla.[5] Hollannissa käyttäjähuoneita on peräti 40 ja Hollannissa on avattu myös alkoholiriippuvaisille ensimmäinen valvottu juomishuone. Käyttäjähuoneita on myös Saksassa, Sveitsissä, Espanjassa, Luxemburgissa, Norjassa, Tanskassa, Australiassa ja Kanadassa.[6][7] Kanadassa on ollut käyttäjähuone vuodesta 2003[8], Tanskassa vuodesta 2012[9][10][11] ja Ranskassa vuodesta 2015.[12] Käyttäjähuoneissa suonensisäisesti huumeita käyttävät voivat valvotuissa olosuhteissa annostella aineensa sekä saada terveysneuvontaa ja opastusta, jolla pyritään kannustamaan päihdehuollon palvelujen käyttöön. Tähän ratkaisuun on päädytty paikallisten asukkaiden halusta tehdä kaupungin keskustasta turvallisempi ja siistimpi paikka sekä saada hajautettua katujen kulmissa, puistoissa ja asemilla majailevat päihderiippuvaiset pois keskustasta. Samalla pyrkimyksenä on ollut siirtää käyttö kaduilta ja puistoista sisätiloihin, jolloin kaduille ei jää lojumaan käytettyjä ruiskuja - ja toisaalta käyttäjällä on mahdollisuus ottaa huumeensa valvotuissa olosuhteissa, jolloin myös yliannostukseen kuolemisen riski on pienempi.

Vieroitus-, korvaus- ja ylläpitohoito

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkelit: Vieroitushoito ja Opioidikorvaushoito

Opioideja, kuten heroiinia käyttävien on mahdollista päästä buprenorfiini- tai metadonikorvaushoidon piiriin. Opioidikorvaushoito tuli Suomessa lailliseksi vuonna 2000.[13][14] Vuonna 2014 sitä sai Suomessa noin 2 500 huumeriippuvaista, joista puolet asuu pääkaupunkiseudulla.[15] Suomalaisessa tutkimuksessa huumeongelmaisia seurattiin kolme vuotta ennen ja jälkeen korvaushoidon aloittamisen, yhteensä kuuden vuoden ajan. Tutkimuksen mukaan korvaushoito vähentää huumeiden käytöstä johtuvaa rikollisuutta alle puoleen siitä, mitä se oli huumeiden käytön aikana.[16]

Reseptiheroiini

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eräissä maissa on alettu jakaa käyttäjille heroiinia apteekista reseptillä. Reseptijakelun edellytykset vaihtelevat maittain, mutta yleensä vaaditaan pitkää käyttöhistoria ja useita epäonnistuneita vieroitusyrityksiä. Reseptiheroiinia on perusteltu esittämällä, että toimenpiteen vaikutuksesta oheisrikollisuus kääntyy laskuun, kun käyttäjän ei tarvitse rahoittaa käyttöään tekemällä omaisuusrikoksia. Reseptijakelun avulla saadaan myös siirrettyä aineiden kauppa valvottuihin olosuhteisiin ja siten vähennettyä laittomilla markkinoilla liikkuvien aineiden määrää ja rikollisjärjestöjen tuloja. Eri muotoisia heroiinin reseptijakelun hankkeita on käynnissä ainakin Sveitsissä, Hollannissa, Englannissa, Saksassa, Tanskassa[17][18] ja Kanadassa.[19][20] Myös Suomessa hoidettiin sodassa heroiinista riippuvaiseksi tulleita vuosikausia antamalla heille heroiinia.[13] Kanadassa käytetään heroiinin sijaan myös hydromorfonia.[21]

Aineiden tunnistuspalvelut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Useissa Euroopan maissa on aloitettu ekstaasina myytävien pillereiden testaustoiminta, jolloin viranomaiset voivat aktiivisesti seurata laittomien markkinoiden tilannetta ja toisaalta voidaan pienentää ekstaasin käytöstä aiheutuvia riskejä, kun tiedetään pillerin sisältö. Testaaminen on ainoa keino välttää vaarallisia kemikaaleja sisältävien pillerien nauttiminen ja tästä mahdollisesti seuraava kuolema. Kannustamalla käyttäjiä testaamaan pillerinsä vähennetään vaarallisten pillereiden saapumista markkinoille ja samalla ehkäistään vaarallisia aineita sisältävien pillereiden käytöstä johtuvia terveysongelmia ja kuolemantapauksia. A-klinikkasäätiö on suunnitellut Suomeen muuntohuumeiden käyttäjille suunnattua tunnistuspalvelua.[22][23][24]

Varhainen reagointi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varhaisen reagoimisen eli ns. Early Warning -hankkeilla pyritään seuraamaan tilannetta laittomilla markkinoilla ja mahdollistaa tiedonkulku viranomaisten ja käyttäjien välillä. Projektien pyrkimyksenä on lisätä viranomaisten tietoa markkinoilla liikkuvista aineista muun muassa pillereiden testauspisteiden kautta saatavista tuloksista. Tällä mahdollistetaan nopea reagointi mikäli uusia tai vaarallisia aineita on päässyt markkinoille. Tällaisissa tilanteissa viranomaiset voivat lähestyä käyttäjiä tiedottein ja varoittaa vaarallisista eristä tai jakaa neuvoa riskejä vähentävistä käyttötavoista. Usein Early Warning -projektia toteutetaan käyttäjien vertaisapu -yhdistysten tai käyttäjäyhteisöjen kanssa yhteistyössä. Tällaisia projekteja on käynnissä useissa Euroopan valtioissa ja niitä ollaan käynnistämässä Suomessa.

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Haittojen vähentäminen suomalaisessa huumehoidossa : Etnografinen tutkimus huumeongelman yhteiskunnallisesta hallinnasta 2000-luvun Suomessa (Arkistoitu – Internet Archive) Riikka Perälä, Helsingin yliopisto, 23.3.2012.
  2. ↑ 15 vuotta haittojen vähentämistä Suomessa – kenen asialla ja mitä seuraavaksi? (Arkistoitu – Internet Archive) Riikka Perälä & Anne Soimula, Tiimi 4/2012
  3. ↑ Ruiskujen vaihtaminen - hoitoa vai hyysäystä (Arkistoitu – Internet Archive) Elämä On Parasta Huumetta ry.
  4. ↑ Suomalaisnuorten huumeidenkäytössä ikävä erityispiirre (Arkistoitu – Internet Archive) MTV 05.06.2013.
  5. ↑ Drug consumption facilities in Europe and the establishment of supervised injection centres in Australia (Arkistoitu – Internet Archive) Drug and Alcohol Review 82000) 19, 337–346.
  6. ↑ Piikityshuoneet yleistyvät Euroopassa Yle 26.10.2013
  7. ↑ COPENHAGEN: Fixing a city’s drug problem with an integrated approach Irish Examiner 11.5.2015.
  8. ↑ Insite survives 10 years on - Supervised injection site opened as three-year experiment Vancouver courier 21.9.2003
  9. ↑ Denmark to look at decriminalising drugs The Local 27.7.2014.
  10. ↑ Successful drug injection rooms to be open at night The Copenhagen Post 18.9.2014.
  11. ↑ Tuhat neliötä huumeidenkäytölle (Arkistoitu – Internet Archive) Viesti Helsingin Diakonissalaitoksesta 14.12.2016.
  12. ↑ France's first drug consumption room to open in Paris hospital despite protests Radio France Internationale 25.5.2015.
  13. ↑ a b Osmo Soininvaara: Huumeministeri Ministerikyyti ISBN 9510275689. 2002. WSOY. Viitattu 14.7.2013.
  14. ↑ Sosiaali- ja terveysministeriön asetus opioidiriippuvaisten henkilöiden vieroitus-, korvaus- ja ylläpitohoidosta eräillä lääkkeillä 607/2000 Finlex - Ajantasainen lainsäädäntö.
  15. ↑ Aamu alkaa metadonilla - Korvaushoidossa käyvien huumeriippuvaisten määrä on kasvanut koko 2000-luvun Kirkko & kaupunki 23.9.2014.
  16. ↑ Peliriippuvuutta voidaan hoitaa samoilla lääkkeillä kuin alkoholismia Helsingin Sanomat 2.9.2014.
  17. ↑ Heroiinia huumeriippuvaisille? (Arkistoitu – Internet Archive) Poliisi-TV 25.9.2008
  18. ↑ New heroin-assisted treatment EMCDDA, Lisbon, April 2012.
  19. ↑ Controlled fix: Canada starts prescribing heroin to drug addicts RT 23.11.2014.
  20. ↑ Heroiinia saa pian reseptillä Kanadassa – arvioidaan vähentävän narkomaanien kohtaamia hengenvaarallisia riskejä Helsingin Sanomat 15.9.2016.
  21. ↑ Canada Might Have Found a Back Door to End the War on Drugs Vice 19.8.2019.
  22. ↑ Suomalaisilta huumeidenkäyttäjiltä kerättiin pussukoita, joiden sisältöä tutkittiin laboratoriossa – moni olisi ollut valmis jättämään aineen käyttämättä kuultuaan, mitä se todellisuudessa oli MTV 14.08.2019.
  23. ↑ Kadulta labraan A-klinikkasäätiö.
  24. ↑ Kaskela et al: Substance residue analysis as an alternative to drug checking? Traces from drug paraphernalia as a source for laboratory analysis. Drugs, Habits and Social Policy, kesäkuu 2022, 23. vsk, nro 3, s. 277-288. doi:10.1108/DHS-12-2021-0063 (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Päihteiden_haittojen_vähentäminen&oldid=22588728”