Keihäänheitto

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Keihäänheittäjä)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Keihäänheitto
Eric Lemming heittää keihästä Lontoon olympialaisissa 1908.
Eric Lemming heittää keihästä Lontoon olympialaisissa 1908.
Miesten ennätykset
Maailmanennätys Tšekki Jan Železný
98,48 m (1996)
Olympiaennätys Pakistan Arshad Nadeem
92,97 m (2024)
Naisten ennätykset
Maailmanennätys Tšekki Barbora Špotáková
72,28 m (2008)
Olympiaennätys Kuuba Osleidys Menéndez
71,53 m (2004)

Keihäänheitto on yleisurheilulaji, jossa heitetään urheilukeihästä.

Keihäänheitto oli mukana jo antiikin viisiottelussa. Laji oli nykyajan olympialaisten virallisena kisalajina ensi kertaa vuonna 1906. Entisaikoina keihäässä kilpailtiin paitsi pituusheitossa, myös tarkkuusheitossa ja kahden käden yhteistuloksessa.

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toisesta päästä teroitettua puukeppiä alettiin käyttää eri puolilla maailmaa metsästysvälineenä ja aseena noin 400 000 vuotta sitten. Silloin keihästä käytettiin luultavimmin vain pistoaseena. Myöhemmin keihäitä alettiin myös heittää, ja niihin alettiin liittää kivisiä kärkiä.[1]

Astiaan kuvattu kreikkalainen keihäänheittäjä noin vuodelta 470 eaa. Hän pitää sormellaan näppinarusta, jolla heittoon saatiin pituutta ja tarkkuutta.

Urheilulajiksi keihäänheitto tuli antiikin olympialaisissa 708 eaa. osana viisiottelua. Viisiottelussa keihäässä kilpailtiin ilmeisesti vain pituusheitossa. Kreikkalaisten urheilukeihäs oli kevyempi kuin sotakeihäs, eikä siinä ollut metallikärkeä. Heitossa käytettiin tarkkuuden ja pituuden lisäämiseksi apuna niin sanottua näppinarua, ohutta nahkahihnaa, johon heittäjä pujotti etu- ja keskisormensa. Keihäänheitossa kilpailtiin Kreikan lisäksi myös joissain muissa muinaiskulttuureissa.[1] Antiikin ajalta ei ole säilynyt tuloksia. Yhden kuvauksen mukaan stadionin mitta (165–210 metriä) olisi heitetty neljällä suorituksella.[2]

Keihäänheitossa alettiin kilpailla Euroopassa ja Ruotsissa 1800-luvulla niin pituus- kuin tarkkuusheitossakin.[1] Kreikkalaisten 1859 kisoissa pidetyssä keihäänheittokilpailuissa käytettiin noin 175 senttimetrin mittaista ja 1 250 grammaa painavaa rautakärkistä keihästä.[2] Kansainvälinen yleisurheiluliitto määritteli keihään viralliset mitat vuonna 1914.[3]

Keihäänheitto ei vielä päässyt ensimmäisiin nykyaikaisiin olympialaisiin 1896. Se oli 1904 olympialaisissa antropologisten päivien ohjelmassa ja 1906 vihdoin ensi kertaa varsinaisena olympialajina.[1] Säännöt eivät olleet tuolloin vielä vakiintuneet, ja pitkään heittotapoja oli kaksi: keihään keskeltä kiinnipitäminen sekä takapäästä kiinnipitäminen. Kilpailuissa oli usein niin paremman käden kilpailu kuin myös kahden käden yhteiskilpailu. Vauhdinottoalue oli 1900-luvun vaihteeseen asti 2,5 × 2,5 metriä; Ruotsissa käytettiin sen jälkeen 10 metrin vauhdin maksimipituutta, mutta 1908 olympialaisissa ei rajoitusta enää ollut. Heitot mitattiin 1940-luvulle asti suorakulmaisesti, ei sektorin säteen suuntaisesti kuten nykyisin. Mittaustapa verotti vinoon suuntautuneiden heittojen pituutta.[2]

Maailmanennätyksiä alettiin tilastoida virallisesti vuodesta 1913 alkaen. Ensimmäinen maailmanennätys oli ruotsalaisen Eric Lemmingin 62,34. Sen rikkoi virallisesti vuonna 1919 suomalainen Jonni Myyrä tuloksella 66,10.[2]

Suomi oli keihäänheiton ykkösmaa 1920- ja 1930-luvuilla. Matti Järvinen paransi maailmanennätystä kymmenen kertaa ja johti Suomen kolmoisvoittoon olympiakisoissa 1932.[4]

Naiset alkoivat kilpailla keihäässä 1930-luvulla.[5]

Keihään tuotekehittely edistyi 1950-luvulla yhdysvaltalaisten Heldin veljesten johdolla. Keihäästä tehtiin aiempaa liitävämpi, minkä seurauksena se lensi pitkälle mutta alkoi tulla alas lappeelleen. Espanjalaiset kehittivät barra vasca -pyörähdystyylin, jolla heitettiin lähes sata metriä ennen kuin se kiellettiin.[6]

Itäsaksalainen Uwe Hohn heitti vuonna 1984 maailmanennätykseksi 104,80. Keihäsmallia muutettiin siirtämällä painopistettä eteenpäin.[7] Uusien liitokeihäiden myötä maailmanennätys alkoi taas lähestyä sataa metriä, joten vuoden 1991 jälkeen sääntöjä tiukennettiin.[8] Naisten keihäsmallia muutettiin vuonna 1991 lappeelle laskeutumisten vähentämiseksi[9], ja vuonna 1999 siten, että keihään painopistettä siirrettiin kolme senttimetriä lähemmäksi keihään kärkeä; tällöin myös ennätysten kirjaaminen aloitettiin alusta.[10]

Heittopaikka ja välineet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Keihäänheittopaikan vauhdinottorata ja alastulosektori.

Keihäänheiton vauhdinottorata on vähintään 30 metrin pituinen, ja suositeltu vähimmäispituus on 36,50 metriä. Leveydeltään rata on 4 metriä. Radan päässä on 8 metrin säteellä vedetty kaari, jonka takana heittäjän on pysyttävä. Alastulosektori on valkoisin viivoin rajattu alue, jonka sektorin kulma on 28,96 astetta.[11]

Miesten keihäs painaa 800 grammaa, naisten 600 grammaa, 19-vuotiaiden poikien 800 grammaa, 17-vuotiaiden poikien 700 grammaa, 19-vuotiaiden tyttöjen 600 grammaa ja 17-vuotiaiden tyttöjen 500 grammaa. Pituudeltaan miesten keihäs on 260–270 senttimetriä, naisten 220–230 senttimetriä. Keihään osat ovat varsi, metallikärki ja narukierre. Keihäs valmistetaan metallista tai muusta sopivasta materiaalista, ja se voi olla ontto tai umpinainen. Varren pinta on sileä.[11]

Heittosuoritus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vauhdinoton loppuvaihe, jossa heittäjä vie toisen jalkansa eteenpäin ja valmistautuu sivaltamaan heittokäden eteen.

Heittäjä ei saa pitää käsinettä, teipata sormiaan yhteen tai käyttää mitään apuvälinettä. Keihästä on pidettävä kiinni yhdellä kädellä narukierteestä. Heitto on suoritettava olkapään tai heittokäsivarren yläpuolitse. Keihään on osuttava maahan kärki edellä.[11]

Vauhdinoton alussa heittäjä pitelee keihästä heittokädessään keihäänkärki eteenpäin alaviistoon osoittaen. Juostessaan hän vetää heittokätensä suoraksi taakse ja nostaa keihään sen lentoradan mukaiseen asentoon kärki yläviistoon. Hartiat kääntyvät 90 astetta keihään puoleiselle sivulle, mutta lantio osoittaa yhä eteenpäin.[12]

Heittäjä ottaa muutaman ristiaskeleen eli astuu heittokäden puoleisella jalallaan toisen jalan eteen. Ristiaskelilla heittäjä siirtää alavartalonsa ylävartalon edelle ja kallistaa ylävartaloa taaksepäin. Hän vetää hartiansa ja heittokätensä mahdollisimman taakse. Viimeisellä askeleellaan heittäjä astuu heittokättä vastakkaisen jalan kantapäällään pitkälle eteen, jolloin tämän jalan puoli hänen lantiostaan on edessä ja toinen puoli takana. Takimmainen jalka kääntyy sivulle ja taipuu hiukan polvesta.[12]

Heittovaiheessa keihään puoleinen polvi kiertyy voimakkaasti heiton suuntaan ja pakottaa lantion kääntymään samansuuntaisesti. Sen jälkeen kääntyy rinta, jonka heittäjä työntää heiton suuntaan. Näin heittäjän kehosta tulee jousen muotoinen. Heittokäsi sivaltaa nopeasti eteenpäin heittäjän hartioiden yli kuin ruoskan kärki. Keho liikkuu eteenpäin ja ylöspäin suorana olevan tukijalan yli. Heittäjä päästää keihäästä irti päänsä yläpuolella. Hän pysäyttää vauhtinsa iskemällä heittokäden puoleisen jalkansa rataan.[12]

Keihäänheiton suorituksessa ihmisen keho joutuu hetkeksi äärimmäisen rasituksen kohteeksi. Täysin luonnottomaan asentoon taipuneen kehon niveliin ranteessa, kyynärpäässä, selässä, lantiossa, lonkissa ja jaloissa kohdistuu heittovaiheessa niin suuria voimia, että lähes kaikki huipputason keihäänheittäjät kärsivätkin uransa aikana leikkaushoitoa vaativista loukkaantumisista.

Heitto mitataan keihään metallikärjen kohdasta heittokaaren sisäreunaan kohti heittokaaren ympyrän keskipistettä. Tulos merkitään yhden senttimetrin tarkkuudella alaspäin pyöristäen.[11]

Kilpailumuoto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keihäänheiton arvokilpailujen finaaleissa on yleensä mukana 12 heittäjää. Kolmen kierroksen jälkeen kahdeksan parasta saa heittää vielä kolme heittokierrosta. Pisimmän sääntöjen mukaisen heiton tehnyt on kilpailun voittaja.

Keihäänheitto arvokilpailuissa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkelit: Keihäänheitto olympialaisissa ja Keihäänheitto yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailuissa

Keihäänheitto on kuulunut olympialaisten lajivalikoimaan vuoden 1908 olympialaisista lähtien. Naisten keihäs tuli olympialaisten ohjelmaan vuonna 1932. Parhaiten arvokisojen keihäänheittokilpailuissa ovat menestyneet Suomi, Ruotsi, Norja, Tšekki, Saksa ja Neuvostoliitto.[13][14][15][16][17]

Maailmanennätykset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Miehet Jan Železný Tšekki CZE 98,48 25. toukokuuta 1996 Jena, Saksa
Naiset Barbora Špotáková Tšekki CZE 72,28 13. syyskuuta 2008 Stuttgart, Saksa
Juniorit M (U20) Neeraj Chopra Intia IND 86,48 23. heinäkuuta 2016 Bydgoszcz, Puola
Juniorit N (U20) Yulenmis Aguilar Kuuba CUB 63,86 2. elokuuta 2015 Edmonton, Kanada
Pojat (700 g) (U18) Braian Toledo Argentiina ARG 89,34 6. maaliskuuta 2010 Mar del Plata, Argentiina
Tytöt (500 g) (U18)[18] Adriana Vilagoš Serbia SRB 70,10 14. elokuuta 2021 Kraljevo, Serbia

[19]

Miesten maailmanennätyksen kehitys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vanha keihäsmalli

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Matti Järvinen paransi maailmanennätystä 10 kertaa vuosina 1930−1934.
Uwe Hohn heitti vanhan keihäsmallin viimeisen maailmanennätyksen.
Tulos Nimi Maa Pvm Paikka
62,32 Eric Lemming Ruotsi SWE 29. syyskuuta 1912 Tukholma, Ruotsi
63,29 Jonni Myyrä Suomi FIN 5. heinäkuuta 1914 Malmö, Ruotsi
64,81 Jonni Myyrä Suomi FIN 18. heinäkuuta 1915 Lappeenranta
65,55 Jonni Myyrä Suomi FIN 13. heinäkuuta 1919 Savitaipale
66,10 Jonni Myyrä Suomi FIN 24. elokuuta 1919 Tukholma, Ruotsi
66,62 Gunnar Lindström Ruotsi SWE 12. joulukuuta 1924 Eksjö, Ruotsi
67,31 Gunnar Lindström Ruotsi SWE 20. syyskuuta 1925 Oslo, Norja
68,55 Jonni Myyrä Suomi FIN 27. syyskuuta 1925 Richmond, Virginia, Yhdysvallat
69,88 Eino Penttilä Suomi FIN 1. lokakuuta 1927 Viipuri
71,01 Erik Lundqvist Ruotsi SWE 15. elokuuta 1928 Tukholma, Ruotsi
71,57 Matti Järvinen Suomi FIN 8. elokuuta 1930 Viipuri
71,70 Matti Järvinen Suomi FIN 17. elokuuta 1930 Tampere (Pyynikin urheilukenttä)
71,88 Matti Järvinen Suomi FIN 31. elokuuta 1930 Vaasa
72,93 Matti Järvinen Suomi FIN 14. syyskuuta 1930 Viipuri
74,02 Matti Järvinen Suomi FIN 27. kesäkuuta 1932 Turku
74,28 Matti Järvinen Suomi FIN 25. toukokuuta 1933 Mikkeli
74,61 Matti Järvinen Suomi FIN 7. kesäkuuta 1933 Vaasa
76,10 Matti Järvinen Suomi FIN 15. kesäkuuta 1933 Helsinki
76,66 Matti Järvinen Suomi FIN 7. syyskuuta 1934 Torino, Italia
77,23 Matti Järvinen Suomi FIN 18. kesäkuuta 1936 Helsinki
77,87 Yrjö Nikkanen Suomi FIN 25. elokuuta 1938 Kymi
78,70 Yrjö Nikkanen Suomi FIN 16. lokakuuta 1938 Kotka
80,41 Franklin Held Yhdysvallat USA 8. elokuuta 1953 Pasadena, Kalifornia, Yhdysvallat
81,29 Bill Miller Yhdysvallat USA 21. elokuuta 1954 Pasadena, Kalifornia, Yhdysvallat
81,29 Franklin Held Yhdysvallat USA 21. toukokuuta 1955 Modesto, Kalifornia, Yhdysvallat
81,75 Franklin Held Yhdysvallat USA 21. toukokuuta 1955 Modesto, Kalifornia, Yhdysvallat
83,56 Soini Nikkinen Suomi FIN 24. kesäkuuta 1956 Kuhmoinen
83,66 Janusz Sidło Puola POL 30. kesäkuuta 1956 Milano, Italia
85,71 Egil Danielsen Norja NOR 26. marraskuuta 1956 Melbourne, Australia
86,04 Al Cantello Yhdysvallat USA 5. kesäkuuta 1959 Compton, Kalifornia, Yhdysvallat
86,74 Carlo Lievore Italia ITA 1. kesäkuuta 1961 Milano, Italia
87,12 Terje Pedersen Norja NOR 1. heinäkuuta 1964 Oslo, Norja
91,72 Terje Pedersen Norja NOR 2. syyskuuta 1964 Oslo, Norja
91,98 Jānis Lūsis Neuvostoliitto URS 23. kesäkuuta 1968 Saarijärvi
92,70 Jorma Kinnunen Suomi FIN 18. kesäkuuta 1969 Tampere (Ratinan stadion)
93,80 Jānis Lūsis Neuvostoliitto URS 6. heinäkuuta 1972 Tukholma, Ruotsi
94,08 Klaus Wolfermann Saksa BRD 5. toukokuuta 1973 Leverkusen, Saksan liittotasavalta
94,58 Miklós Németh Unkari HUN 26. heinäkuuta 1976 Montreal, Kanada
96,72 Ferenc Paragi Unkari HUN 23. huhtikuuta 1980 Tata, Unkari
99,72 Tom Petranoff Yhdysvallat USA 15. toukokuuta 1983 Los Angeles, Kalifornia, Yhdysvallat
104,80 Uwe Hohn Itä-Saksa DDR 20. heinäkuuta 1984 Itä-Berliini, Saksan demokraattinen tasavalta

Nykyinen keihäsmalli

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
85,74 Klaus Tafelmeier Saksa BRD 20. syyskuuta 1986 Como, Italia
87,66 Jan Železný Tšekkoslovakia TCH 31. toukokuuta 1987 Nitra, Tšekkoslovakia
89,10 Patrik Bodén Ruotsi SWE 24. maaliskuuta 1990 Austin, Texas, Yhdysvallat
89,58 Steve Backley Yhdistynyt kuningaskunta GBR 2. heinäkuuta 1990 Tukholma, Ruotsi
89,66* Jan Železný Tšekkoslovakia TCH 14. heinäkuuta 1990 Oslo, Norja
90,98* Steve Backley Yhdistynyt kuningaskunta GBR 20. heinäkuuta 1990 Lontoo, Yhdistynyt kuningaskunta
91,98* Seppo Räty Suomi FIN 6. toukokuuta 1991 Shizuoka, Japani
96,96* Seppo Räty Suomi FIN 2. kesäkuuta 1991 Punkalaidun
91,46 Steve Backley Yhdistynyt kuningaskunta GBR 25. tammikuuta 1992 Auckland, Uusi-Seelanti
95,54 Jan Železný Tšekki CZE 6. huhtikuuta 1993 Pietersburg, Etelä-Afrikka
95,66 Jan Železný Tšekki CZE 29. elokuuta 1993 Sheffield, Yhdistynyt kuningaskunta
98,48 Jan Železný Tšekki CZE 25. toukokuuta 1996 Jena, Saksa

* jälkikäteen käytöstä poistettu keihäsmalli.

Naisten maailmanennätyksen kehitys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vanha keihäsmalli

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Dana Zátopková heitti vuonna 1958 maailmanennätykseksi 55,73.
Ruth Fuchs paransi vuosina 1972-1980 maailmanennätystä kuusi kertaa.
Petra Felke heitti naisten vanhan keihäsmallin viimeisen maailmanennätyksen.
24,95 Marie Mejzlíková Tšekkoslovakia TCH 30. heinäkuuta 1922 Prostějov, Tšekkoslovakia
25,01 Bozena Sramkova Tšekkoslovakia TCH 6. elokuuta 1922 Praha, Tšekkoslovakia
25,325 Bozena Sramkova Tšekkoslovakia TCH 13. elokuuta 1922 Praha, Tšekkoslovakia
25,50 Marie Janderová Tšekkoslovakia TCH 6. huhtikuuta 1923 Monte Carlo, Monaco
26,10 Kamila Olmerová Tšekkoslovakia TCH 31. toukokuuta 1923 Hradec Králové, Tšekkoslovakia
27,30 Frantiska Vlachová Tšekkoslovakia TCH 26. elokuuta 1923 Jihlava, Tšekkoslovakia
27,30 Kamila Olmerová Tšekkoslovakia TCH 2. syyskuuta 1923 Kladno, Tšekkoslovakia
27,24 Marie Janderová Tšekkoslovakia TCH 25. toukokuuta 1924 Moravska, Tšekkoslovakia
33,07 Pauline Hascup Yhdysvallat USA 26. kesäkuuta 1926 Paterson, New Jersey, Yhdysvallat
35,26 Lillian Copeland Yhdysvallat USA 8. toukokuuta 1926
35,55 Lillian Copeland Yhdysvallat USA 26. heinäkuuta 1926 Pasadena, Kalifornia, Yhdysvallat
38,21 Lillian Copeland Yhdysvallat USA 26. helmikuuta 1927 Los Angeles, Kalifornia, Yhdysvallat
38,80 Margaret Jenkins Yhdysvallat USA 3. syyskuuta 1927 Eureka, Kalifornia, Yhdysvallat
39,35 Margaret Jenkins Yhdysvallat USA 15. huhtikuuta 1928 San Jose, Kalifornia, Yhdysvallat
40,68 Babe Zaharias Yhdysvallat USA 4. heinäkuuta 1930 Dallas, Texas, Yhdysvallat
42,32 Liesel Schumann Saksa GER 8. elokuuta 1930 Praha, Tšekkoslovakia
44,64 Ellen Braumüller Saksa GER 12. kesäkuuta 1932 Berliini, Saksa
46,745 Nan Gindele Yhdysvallat USA 18. kesäkuuta 1932 Chicago, Illinois, Yhdysvallat
47,24 Aneliese Steinheuer Natsi-Saksa GER 21. kesäkuuta 1942 Frankfurt am Main, Saksa
47,80 Erika Matthes Natsi-Saksa GER 17. heinäkuuta 1938 Stuttgart, Saksa
48,21 Herma Bauma Itävalta AUT 29. kesäkuuta 1947 Wien, Itävalta
48,39 Ludmila Anokina Neuvostoliitto URS 15. syyskuuta 1945 Kiova, Neuvostoliitto
50,27 Ludmila Anokina Neuvostoliitto URS 22. syyskuuta 1947 Moskova, Neuvostoliitto
50,32 Klaudia Majutškaja Neuvostoliitto URS 23. syyskuuta 1947 Moskova, Neuvostoliitto
48,63 Herma Bauma Itävalta AUT 12. syyskuuta 1948 Wien, Itävalta
49,59 Natalja Smirnitskaja Neuvostoliitto URS 25. heinäkuuta 1949 Moskova, Neuvostoliitto
53,41 Natalja Smirnitskaja Neuvostoliitto URS 5. elokuuta 1949 Moskova, Neuvostoliitto
53,56 Nadežda Konjajeva Neuvostoliitto URS 5. helmikuuta 1954 Leningrad, Neuvostoliitto
55,11 Nadežda Konjajeva Neuvostoliitto URS 22. toukokuuta 1954 Kiova, Neuvostoliitto
55,48 Nadežda Konjajeva Neuvostoliitto URS 6. elokuuta 1954 Kiova, Neuvostoliitto
55,73 Dana Zátopková Tšekki TCH 1. kesäkuuta 1958 Praha, Tšekkoslovakia
57,40 Anna Pazera Australia AUS 24. heinäkuuta 1958 Cardiff, Yhdistynyt kuningaskunta
57,49 Birutė Zalogaitytė Neuvostoliitto URS 30. lokakuuta 1958 Tbilisi, Neuvostoliitto
57,92 Elvīra Ozoliņa Neuvostoliitto URS 3. toukokuuta 1960 Leselidze, Neuvostoliitto
59,55 Elvīra Ozoliņa Neuvostoliitto URS 4. kesäkuuta 1960 Moskova, Neuvostoliitto
59,78 Elvīra Ozoliņa Neuvostoliitto URS 3. heinäkuuta 1963 Tokio, Japani
61,38 Elvīra Ozoliņa Neuvostoliitto URS 27. elokuuta 1964 Kiova, Neuvostoliitto
62,40 Jelena Gortšakova Neuvostoliitto URS 16. lokakuuta 1964 Tokio, Japani
62,70 Eva Gryzieck Puola POL 11. kesäkuuta 1972 Bukarest, Romania
65,06 Ruth Fuchs Itä-Saksa DDR 11. kesäkuuta 1972 Potsdam, Saksan demokraattinen tasavalta
66,10 Ruth Fuchs Itä-Saksa DDR 7. syyskuuta 1973 Edinburgh, Yhdistynyt kuningaskunta
67,22 Ruth Fuchs Itä-Saksa DDR 3. lokakuuta 1974 Rooma, Italia
69,12 Ruth Fuchs Itä-Saksa DDR 10. heinäkuuta 1976 Itä-Berliini, Saksan demokraattinen tasavalta
69,32 Kathy Schmidt Yhdysvallat USA 11. syyskuuta 1977 Fürth, Saksan liittotasavalta
69,52 Ruth Fuchs Itä-Saksa DDR 13. kesäkuuta 1979 Dresden, Saksan demokraattinen tasavalta
69,96 Ruth Fuchs Itä-Saksa DDR 29. huhtikuuta 1980 Split, Jugoslavia
70,80 Tatjana Birjulina Neuvostoliitto URS 12. heinäkuuta 1980 Podolsk, Neuvostoliitto
71,88 Antoaneta Todorova Bulgaria BUL 16. kesäkuuta 1981 Zagreb, Jugoslavia
72,40 Tiina Lillak Suomi FIN 29. heinäkuuta 1982 Helsinki
74,20 Sofia Sakorafa Kreikka GRE 25. syyskuuta 1982 Hania, Kreikka
74,76 Tiina Lillak Suomi FIN 13. kesäkuuta 1983 Tampere (Ratinan stadion)
75,26 Petra Felke Itä-Saksa DDR 4. kesäkuuta 1985 Schwerin, Saksan demokraattinen tasavalta
75,40 Petra Felke Itä-Saksa DDR 4. kesäkuuta 1985 Schwerin, Saksan demokraattinen tasavalta
77,44 Fatima Whitbread Yhdistynyt kuningaskunta GBR 28. syyskuuta 1986 Stuttgart, Saksan liittotasavalta
78,90 Petra Felke Itä-Saksa DDR 29. heinäkuuta 1987 Leipzig, Saksan demokraattinen tasavalta
80,00 Petra Felke-Meier Itä-Saksa DDR 9. syyskuuta 1988 Potsdam, Saksan demokraattinen tasavalta

Nykyinen keihäs

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
67,09 Mirela Maniani Kreikka GRE 28. elokuuta 1999 Sevilla, Espanja
68,22 Trine Solberg-Hattestad Norja NOR 30. kesäkuuta 2000 Rooma, Italia
69,48 Trine Solberg-Hattestad Norja NOR 28. kesäkuuta 2000 Oslo, Norja
71,54 Osleidys Menéndez Kuuba CUB 1. heinäkuuta 2001 Rethymnon, Kreikka
71,70 Osleidys Menéndez Kuuba CUB 14. elokuuta 2005 Helsinki, Suomi
72,28 Barbora Špotáková Tšekki CZE 13. syyskuuta 2008 Stuttgart, Saksa

Maanosien ennätykset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähde:WA[20][21]

Miehet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Maanosa Tulos Heittäjä Paikka Aika
Aasia 91,36 Chao-Tsun Cheng Taiwan Taipei 26. elokuuta 2017
Afrikka 92,72 Julius Yego Kenia Peking 26. elokuuta 2015
Etelä-Amerikka 84,70 Edgar Baumann Paraguay San Marcos 17. lokakuuta 1999
Eurooppa 98,48 Jan Železný Tšekki Jena 25. toukokuuta 1996
Oseania 89,02 Jarrod Bannister Australia Brisbane 29. helmikuuta 2008
Pohjois-, Keski-Amerikka ja Karibia 93,07 Anderson Peters Grenada Doha 13. toukokuuta 2022

Naiset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Maanosa Tulos Heittäjä Paikka Aika
Aasia 67,98 Lü Huihui Kiina Shenyang 2. elokuuta 2019
Afrikka 69,35 Sunette Viljoen Etelä-Afrikka New York 9. kesäkuuta 2012
Etelä-Amerikka 63,84 Flor Ruiz Kolumbia Cali 25. kesäkuuta 2016
Eurooppa 72,28 Barbora Špotáková Tšekki Stuttgart 13. syyskuuta 2008
Oseania 68,92 Kathryn Mitchell Australia Gold Coast 11. huhtikuuta 2018
Pohjois-, Keski-Amerikka ja Karibia 71,70 Osleidys Menéndez Kuuba Helsinki 14. elokuuta 2005

Kymmenen pisintä heittoa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Miehet
1. 98,48 Jan Železný Tšekki CZE 25. toukokuuta 1996 Jena, Saksa
2. 97,76 Johannes Vetter Saksa GER 6. syyskuuta 2020 Chorzów, Puola
3. 96,29 Johannes Vetter Saksa GER 29. toukokuuta 2021 Chorzów, Puola
4. 95,66 Jan Železný Tšekki CZE 29. elokuuta 1993 Sheffield, Yhdistynyt kuningaskunta
5. 95,54 Jan Železný Tšekki CZE 6. huhtikuuta 1993 Pietersburg, Etelä-Afrikka
6. 95,34 Jan Železný Tšekki CZE 29. elokuuta 1993 Sheffield, Yhdistynyt kuningaskunta
7. 94,84 Johannes Vetter Saksa GER 6. syyskuuta 2020 Chorzów, Puola
8. 94,64 Jan Železný Tšekki CZE 31. toukokuuta 1996 Ostrava, Tšekki
9. 94,44 Johannes Vetter Saksa GER 11. heinäkuuta 2017 Luzern, Sveitsi
10. 94,24 Johannes Vetter Saksa GER 29. toukokuuta 2021 Chorzów, Puola

[22][23]

Naiset
1. 72,28 Barbora Špotáková Tšekki CZE 13. syyskuuta 2008 Stuttgart, Saksa
2. 71,70 Osleidys Menéndez Kuuba CUB 14. elokuuta 2005 Helsinki, Suomi
3. 71,58 Barbora Špotáková Tšekki CZE 2. syyskuuta 2011 Daegu, Etelä-Korea
4. 71,54 Osleidys Menéndez Kuuba CUB 1. heinäkuuta 2001 Réthymno, Kreikka
5. 71,53 Osleidys Menéndez Kuuba CUB 27. elokuuta 2004 Ateena, Kreikka
6. 71,42 Barbora Špotáková Tšekki CZE 21. elokuuta 2008 Peking, Kiina
7. 71,40 Maria Andrejczyk Puola POL 9. toukokuuta 2021 Split, Kroatia
8. 70,53 Marija Abakumova Venäjä RUS 1. syyskuuta 2013 Berliini, Saksa
9. 70,20 Christina Obergföll Saksa GER 23. kesäkuuta 2007 München, Saksa
10. 70,03 Christina Obergföll Saksa GER 14. elokuuta 2005 Helsinki, Suomi

Kymmenen parasta heittäjää

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jan Železný.
Barbora Špotáková.
Miehet
1. 98,48 Jan Železný Tšekki CZE 25. toukokuuta 1996 Jena, Saksa
2. 97,76 Johannes Vetter Saksa GER 6. syyskuuta 2020 Chorzów, Puola
3. 93,90 Thomas Röhler Saksa GER 5. toukokuuta 2017 Doha, Qatar
4. 93,09 Aki Parviainen Suomi FIN 26. kesäkuuta 1999 Kuortane, Suomi
5. 93,07 Anderson Peters Grenada GRN 13. toukokuuta 2022 Doha, Qatar
6. 92,97 Arshad Nadeem Pakistan PAK 8. elokuuta 2024 Pariisi, Ranska
7. 92,72 Julius Yego Kenia KEN 26. elokuuta 2015 Peking, Kiina
8. 92,61 Sergei Makarov Venäjä RUS 30. kesäkuuta 2002 Sheffield, Iso-Britannia
9. 92,60 Raymond Hecht Saksa GER 21. heinäkuuta 1995 Oslo, Norja
10. 92,06 Andreas Hofmann Saksa GER 2. kesäkuuta 2018 Offenburg, Saksa

[23]

Naiset
1. 72,28 Barbora Špotáková Tšekki CZE 13. syyskuuta 2008 Stuttgart, Saksa
2. 71,70 Osleidys Menéndez Kuuba CUB 14. elokuuta 2005 Helsinki, Suomi
3. 71,40 Maria Andrejczyk Puola POL 9. toukokuuta 2021 Split, Kroatia
4. 70,53 Marija Abakumova Venäjä RUS 1. syyskuuta 2013 Berliini, Saksa
5. 70,20 Christina Obergföll Saksa GER 23. kesäkuuta 2007 München, Saksa
6. 69,48 Trine Solberg-Hattestad Norja NOR 28. heinäkuuta 2000 Oslo, Norja
7. 69,35 Sunette Viljoen Etelä-Afrikka RSA 9. kesäkuuta 2012 New York, Yhdysvallat
8. 69,19 Christin Hussong Saksa GER 30. toukokuuta 2021 Chorzów, Puola
9. 68,92 Kathryn Mitchell Australia AUS 11. huhtikuuta 2018 Gold Coast, Australia
10. 68,43 Sara Kolak Kroatia CRO 6. heinäkuuta 2017 Lausanne, Sveitsi

[24]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Siukonen, Markku & Pulakka, Martti;& Ahola, Matti (toim.): Suuri suomalainen keihäskirja. Spartakus, 1991. ISBN 951-96269-1-3

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d Suuri suomalainen keihäskirja 1991, s. 34–35.
  2. ↑ a b c d Suuri suomalainen keihäskirja 1991, s. 43–45.
  3. ↑ Suuri suomalainen keihäskirja 1991, s. 52.
  4. ↑ Suuri suomalainen keihäskirja 1991, s. 54, 66.
  5. ↑ Suuri suomalainen keihäskirja 1991, s. 66.
  6. ↑ Suuri suomalainen keihäskirja 1991, s. 97.
  7. ↑ Julin, A. Lennart: friidrott.se - Friidrottens materialhistoria - 3 www.friidrott.se. Arkistoitu 12.5.2020. Viitattu 13.5.2020.
  8. ↑ Suuri suomalainen keihäskirja 1991, s. 164.
  9. ↑ Weich Bremicker: Why did the senior javelin specification had to be changed? New Studies in Athletics. 2000. IAAF. Viitattu 23-7-2022.
  10. ↑ Malinen, Pekka: Ensi vuonna naisille uusi keihäs Helsingin Sanomat. 25.5.1998. Viitattu 15.2.2017.
  11. ↑ a b c d Yleisurheilun kansainväliset säännöt 2022, s. 196–209, 229–233. Suomen Urheiluliitto. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 26.7.2023).
  12. ↑ a b c Carr, Gerry: Fundamentals of Track and Field, s. 236–238. Human Kinetics, 1999. Virhe: Virheellinen ISBN-tunniste (englanniksi)
  13. ↑ Athletics Men's Javelin Throw Medalists sports-reference.com. Arkistoitu 4.8.2014. Viitattu 30.8.2015. (englanniksi)
  14. ↑ Athletics Women's Javelin Throw Medalists sports-reference.com. Arkistoitu 4.8.2014. Viitattu 30.8.2015. (englanniksi)
  15. ↑ Men Javelin Throw olympics.sporting99.com. Viitattu 30.8.2015. (englanniksi)
  16. ↑ Women Javelin Throw olympics.sporting99.com. Viitattu 30.8.2015. (englanniksi)
  17. ↑ Butler, Mark et al.: IAAF Statistics Book Moscow 2013 (PDF) iaaf-ebooks.s3.amazonaws.com. Viitattu 30.8.2015. (englanniksi)
  18. ↑ U18 - World Best Performance iaaf.org. Viitattu 27.7.2019.
  19. ↑ miehet, naiset, Keihäänheiton ennätykset IAAF:n sivuilla (englanniksi), viitattu 27.9.2016
  20. ↑ Keihäänheiton ennätyksiä – miehet worldathletics.org. Viitattu 7.9.2020.
  21. ↑ Keihäänheiton ennätyksiä – naiset worldathletics.org. Viitattu 7.9.2020.
  22. ↑ All-time men's best javelin throw alltime-athletics.com. Viitattu 7.9.2022. (englanniksi)
  23. ↑ a b World Athletics | Javelin Throw - men - senior - outdoor worldathletics.org. Viitattu 7.9.2022.
  24. ↑ World Athletics | Javelin Throw - women - senior - outdoor worldathletics.org. Viitattu 17.5.2021.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Keihäänheitto.


Miesten keihäänheiton maailmanmestarit

1983: Detlef Michel | 1987: Seppo Räty | 1991: Kimmo Kinnunen | 1993: Jan Železný | 1995: Jan Železný | 1997: Marius Corbett | 1999: Aki Parviainen | 2001: Jan Železný | 2003: Sergei Makarov | 2005: Andrus Värnik | 2007: Tero Pitkämäki | 2009: Andreas Thorkildsen | 2011: Matthias de Zordo | 2013: Vítězslav Veselý | 2015: Julius Yego | 2017: Johannes Vetter | 2019: Anderson Peters | 2022: Anderson Peters | 2023: Neeraj Chopra

Naisten keihäänheiton maailmanmestarit

1983: Tiina Lillak | 1987: Fatima Whitbread | 1991: Xu Demei | 1993: Trine Hattestad | 1995: Natalja Šikolenko | 1997: Trine Hattestad | 1999: Miréla Tzelíli | 2001: Osleidys Menéndez | 2003: Miréla Maniáni | 2005: Osleidys Menéndez | 2007: Barbora Špotáková | 2009: Steffi Nerius | 2011: Barbora Špotáková | 2013: Christina Obergföll | 2015: Katharina Molitor | 2017: Barbora Špotáková | 2019: Kelsey-Lee Barber | 2022: Kelsey-Lee Barber | 2023: Haruka Kitaguchi

Miesten keihäänheiton Suomen ennätyksen kehitys
Tulos Nimi Paikkakunta Päivämäärä Huomautuksia
53,09 Hannes Karlsson Tampere 1904 Tulos esiintyi Suomen Urheilulehden ensimmäisessä ”rekordiluettelossa” 1904. Ennätysluettelo uusittiin myöhemmin kokonaan.
49,77 Väinö Siikaniemi Helsinki 1907
50,40 Urho Aaltonen Helsinki 1908
54,79 Urho Aaltonen Tampere 1910
55,47 Urho Aaltonen Tampere 1911
(61,00 Julius Saaristo Tukholma, Ruotsi 1912) Ei hyväksytty SE:ksi, koska ulkomailla tehdyt tulokset hyväksyttiin yleensä vasta vuodesta 1923 alkaen
61,64 Urho Peltonen Kotka 1914
62,58 Jonni Myyrä Tampere 2.8.1914 ME:tä parempi, mutta ei hyväksytty ME:ksi
(63,29 Jonni Myyrä Malmö, Ruotsi 5.7.1914) ME:tä parempi, mutta ei hyväksytty ME:ksi eikä ulkomailla tehtynä SE:ksi
64,35 Urho Peltonen Helsinki 1916 ME:tä parempi, mutta ei hyväksytty ME:ksi
65,55 Jonni Myyrä Savitaipale 13.7.1919 ME:tä parempi, mutta ei hyväksytty ME:ksi
66,10 Jonni Myyrä Tukholma, Ruotsi 25.8.1919 Maailmanennätys
69,88 Eino Penttilä Viipuri 8.10.1927 Maailmanennätys
70,02 Matti Järvinen Tukholma, Ruotsi 1930
70,23 Matti Järvinen Turku 1930
72,38 Matti Järvinen Tukholma, Ruotsi 28.7.1930 ME:tä parempi, mutta ei hyväksytty ME:ksi. Sen sijaan ennen Järvisen seuraavaa SE:tä hän heitti kolme tätä tulosta huonompaa tulosta, jotka kaikki hyväksyttiin ME:ksi, mutta eivät siis olleet Suomen ennätyksiä.
72,93 Matti Järvinen Viipuri 14.9.1930 Maailmanennätys
74,02 Matti Järvinen Turku 27.6.1932 Maailmanennätys
74,28 Matti Järvinen Mikkeli 25.5.1933 Maailmanennätys
74,61 Matti Järvinen Vaasa 7.6.1933 Maailmanennätys
76,10 Matti Järvinen Helsinki 15.6.1933 Maailmanennätys
76,66 Matti Järvinen Torino, Italia 7.9.1934 Maailmanennätys
77,23 Matti Järvinen Helsinki 18.6.1936 Maailmanennätys
77,87 Yrjö Nikkanen Karhula 25.8.1938 Maailmanennätys
78,70 Yrjö Nikkanen Kotka 16.10.1938 Maailmanennätys
78,98 Toivo Hyytiäinen Helsinki 27.5.1954
79,60 Soini Nikkinen Tampere 17.10.1954
79,64 Soini Nikkinen Tampere 1955
83,56 Soini Nikkinen Kuhmoinen 24.6.1956 Maailmanennätys
84,23 Pauli Nevala Vaasa 1.9.1961
86,33 Pauli Nevala Helsinki 16.7.1963
88,14 Jorma Kinnunen Hyvinkää 8.7.1965
88,58 Jorma Kinnunen México, Meksiko 16.10.1968
92,70 Jorma Kinnunen Tampere 18.6.1969 Maailmanennätys
93,90 Hannu Siitonen Helsinki 6.6.1973
93,90 Hannu Siitonen Helsinki 30.7.1973

Uusi keihäsmalli 1986

Tulos Nimi Paikkakunta Päivämäärä Huomautuksia
81,72 Seppo Räty Parkano 11.5.1986
82,32 Seppo Räty Rooma, Italia 30.8.1987
83,54 Seppo Räty Rooma, Italia 30.8.1987 Samassa kilpailussa kuin edellinen
85,18 Tapio Korjus Øyestad, Norja 16.6.1988
86,50 Tapio Korjus Lahti 25.8.1988
86,92 Seppo Räty Oulu 5.8.1990
(91,98 Seppo Räty Shizuoka, Japani 6.5.1991 Maailmanennätys. Tulos pyyhittiin myöhemmin tilastoista kun keihäsmalli ("rypyläkeihäs") jolla ennätys oli heitetty kiellettiin.
(96,96 Seppo Räty Punkalaidun 2.6.1991 Maailmanennätys. Tulos pyyhittiin myöhemmin tilastoista kun keihäsmalli ("rypyläkeihäs") jolla ennätys oli heitetty kiellettiin.
87,02 Juha Laukkanen Saint-Denis, Ranska 5.6.1992
88,22 Juha Laukkanen Kuortane 21.6.1992
90,60 Seppo Räty Nurmijärvi 20.7.1992
90,88 Aki Parviainen Tartto 11.6.1998
93,09 Aki Parviainen Kuortane 26.6.1999
Lähteet
  • Hannus, Matti: Yleisurheilu: Tuhat tähteä. WSOY, 1983. ISBN 951-0-11900-8
  • Mitä-Missä-Milloin -kirjat 1984–2009. Otava.
  • Jalava, Juhani: Suomen kaikkien aikojen yleisurheilutilastot. Juoksija-lehti, 1983.
  • Arponen, Antti O.; Hakuli, Seppo: Sankari vai konna. Suomen urheilumuseosäätiö, 2001. ISBN 951-97773-6-9
  • Hannus, Matti: Kultaiset kentät: Suomen yleisurheilun vuosisata. WSOY, 1999. ISBN 951-0-23703-5
Naisten keihäänheiton Suomen ennätyksen kehitys
Tulos Nimi Paikkakunta Päivämäärä Huomautuksia
42,06 Kaisa Parviainen Mikkeli 13.7.1935
43,79 Kaisa Parviainen Lontoo, Iso-Britannia 31.7.1948
45,27 Anni Rättyä Nivala 25.6.1953
46,48 Kaarina Kangasmaa Lavia 1957
46,72 Kaarina Kangasmaa Rauma 16.6.1957
48,17 Kaarina Kangasmaa Riika, Neuvostoliitto 1.7.1957
48,61 Sirpa Toivola Lappeenranta 18.8.1962
49,62 Sirpa Toivola Tartto, Neuvostoliitto 26.6.1963
49,66 Kaisa Launela Alavus 1964
50,80 Kaisa Launela Kajaani 26.7.1964
51,37 Sirpa Toivola Helsinki 12.9.1964
51,94 Raija Mustonen Sodankylä 1965
52,50 Raija Mustonen Rovaniemi 18.9.1966
55,18 Kaisa Launela Seinäjoki 1968
55,60 Kaisa Launela Helsinki 31.8.1968
56,48 Kirsti Launela Oulu 24.7.1971
57,24 Arja Mustakallio Helsinki 18.8.1974
57,26 Ritva Metso Reisjärvi 18.6.1978
59,16 Tiina Lillak Hanko 13.6.1980
59,80 Tiina Lillak Imatra 26.7.1980
61,02 Tiina Lillak Lappeenranta 5.7.1980
62,22 Tiina Lillak Karjaa 31.5.1981
66,34 Tiina Lillak Kouvola 16.7.1981
66,56 Tiina Lillak Vantaa 10.6.1982
67,36 Tiina Lillak Budapest, Unkari 30.6.1982
69,14 Tiina Lillak Turku 13.7.1982
72,40 Tiina Lillak Helsinki 28.7.1982 Maailmanennätys
72,58 Tiina Lillak Vantaa 9.6.1983
74,76 Tiina Lillak Tampere 13.6.1983 Maailmanennätys

Uusi keihäsmalli

Tulos Nimi Paikkakunta Päivämäärä Huomautuksia
63,76 Mikaela Ingberg Kuortane 24.6.2000
64,06 Taina Uppa Pihtipudas 23.7.2000
64,90 Paula Huhtaniemi Helsinki 10.8.2003
Lähteet
  • Hannus, Matti: Yleisurheilu: Tuhat tähteä. WSOY, 1983. ISBN 951-0-11900-8
  • Mitä-Missä-Milloin -kirjat 1984-2009. Otava.
  • Jalava, Juhani: Suomen kaikkien aikojen yleisurheilutilastot. Juoksija-lehti, 1983.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Keihäänheitto&oldid=22562626”