Vauhditon korkeushyppy
Vauhditon korkeushyppy on vuosina 1900–1912 olympiaohjelmassa ollut yleisurheilulaji.
Sääntöjen mukaan jalat saivat olla ponnistuksessa missä asennossa tahansa, mutta ne saivat kohota maasta ainoastaan kerran. Samoin voltin teko oli kielletty.[1]
Menestynein olympiaurheilija lajissa oli Ray Ewry, joka voitti lajissa kolmesti olympiakultaa. Suomen mestaruuksista kilpailtiin 1909–1937. Eniten mestaruuksia, yhteensä kahdeksan, saavutti Allan Larto. Piirinmestaruuskilpailujen ohjelmassa laji pysyi joissakin tapauksissa ohjelmassa 1970-luvun alkupuolelle asti.[2] Veteraanien SM-kilpailuissa laji on pysynyt ohjelmassa 2000-luvullakin.[3]
Lajin jäädessä pois olympiaohjelmasta maailmanennätys oli Ray Ewryn 165 cm. Viimeiseksi viralliseksi Suomen ennätykseksi jäi Nils Fabriciuksen 160,5 cm.[2] Sittemmin floppaus- ja kierähdystyylien tultua käyttöön Ruotsin Rune Almén hyppäsi 190 cm vuonna 1980.[4] Myös Juha Isolehto on hypännyt harjoituksissa saman tuloksen.[2] Ruotsin Patrik Sjöbergin väitetään hypänneen tasan kaksi metriä. Naisten epävirallinen ennätys on Norjan Grete Bjørdalsbakkan 152 cm vuodelta 1984.[5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Jukola, Martti: Urheilun pikku jättiläinen. WSOY, 1957.
- ↑ a b c Hannus, Matti: Kultaiset kentät. WSOY, 1999. ISBN 951-0-23703-5
- ↑ Arponen, Antti O.: Vauhdittomat hypyt, unohdettu urheilulaji. Suomen Urheilutietäjät -yhdistyksen jäsenlehti, 2001, nro 2, s. 42-48.
- ↑ Hannus, Matti: Yleisurheilu: Tuhat tähteä. WSOY, 1983. ISBN 951-0-11900-8
- ↑ The Guinness Book of World Records. Bantam Books, 1998. ISBN 0-553-57895-2
|
Vauhditon korkeushyppy: 1900: Ray Ewry | 1904: Ray Ewry | 1908: Ray Ewry | 1912: Platt Adams Vauhditon pituushyppy: 1900: Ray Ewry | 1904: Ray Ewry | 1908: Ray Ewry | 1912: Konstantinos Tsiklitiras Vauhditon kolmiloikka: 1900: Ray Ewry | 1904: Ray Ewry |