Johannes Vetter
| Johannes Vetter | |
|---|---|
 Johannes Vetter |
|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Johannes Vetter |
| Syntynyt | 26. maaliskuuta 1993 |
| Yleisurheilija | |
| Pituus | 188[1] |
| Paino | 105[1] |
| Laji | keihäänheitto |
| Seura | LG Offenburg |
| Valmentaja | Boris Obergföll |
| Ennätykset | 97,76 (Chorzów 2020) |
| Uran alku | 2011– |
|
Tietolaatikko päivitetty 6. syyskuuta 2020 |
|
| Aiheesta muualla | |
| Timanttiliiga | |
| Mitalit | |||
|---|---|---|---|
Maa:  Saksa
| |||
| Miesten Yleisurheilu | |||
| MM-kilpailut | |||
 Kultaa |
Lontoo 2017 | keihäänheitto | |
 Pronssia |
Doha 2019 | keihäänheitto | |
Johannes Vetter (s. 26. maaliskuuta 1993) on saksalainen keihäänheittäjä. Hänen ennätyksensä on syyskuussa 2020 Chorzówissa heitetty 97,76 m.[2]
Vetter aloitti aikuisten uransa vuonna 2011.[2] Ensimmäisen kerran hän heitti urallaan yli 80 metriä toukokuussa 2015 Hallessa ja 90 metriä hän ylitti ensimmäisen kerran Luzernissa 11. heinäkuuta 2017. Luzernissa hän heitti kilpailun neljällä ensimmäisellä heittokierroksella jokaisella yli 90 metriä, ja parhaallaan neljännellä kierroksella 94,44 m nousten nykykeihään maailman kaikkien aikojen listalla toiseksi. Häntä ennen vain Jan Železný oli heittänyt samassa kilpailussa neljästi tai useammin yli 90 metriä.[3] 6. syyskuuta 2020 Vetter heitti Chorzówissa Puolassa 97,76 m jääden vajaan metrin Železnýn maailmanennätyksestä 98,48 m.[4]
Vetter selviytyi vuoden 2015 MM-kilpailuiden finaaliin viimeisenä heittäjänä. Finaalissa hän oli seitsemäs. Amsterdamin EM-kilpailuissa 2016 hän karsiutui loppukilpailusta. Rion olympialaisissa 2016 hän oli neljäs tuloksella 85,32. Lontoon MM-kilpailuissa 2017 Vetter voitti kultaa avauskierroksen heitollaan 89,89 m. Berliinin EM-kilpailuissa 2018 hän sijoittui viidenneksi.[2][1] Dohan MM-kilpailuissa 2019 hän saavutti pronssia tuloksella 85,37; edellisen päivän karsinnassa hän heitti pisimmän tuloksen 89,35.[2] Vuodelle 2021 siirretyissä Tokion olympialaisissa hän oli yhdeksäs. Hänen valmentajansa Boris Obergföll piti epäonnistumisen syynä heittopaikan Mondo-alustaa.[5]
Saksan-mestaruuskilpailuissa Vetter voitti kultaa 2017 ja 2020, hopeaa 2015 ja pronssia 2018.[6][1]
Tilastoja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Parhaat tulokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
|
Kausien parhaat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
|
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f Johannes Vetter Tilastopaja (vaatii kirjautumisen, maksullinen palvelu). (englanniksi)
- ↑ a b c d Johannes Vetter Kansainvälinen yleisurheiluliitto. (englanniksi)
- ↑ Vetter ällistyttävän kovassa keihäsvireessä Etusuora. 11.7.2017. Viitattu 11.7.2017.
- ↑ Hyyppä, Emma: Vetter hätyytteli Železnyn maailmanennätystä – ilmiömäinen heitto kaartoi yli 97 metriin: "Avoimemmalla stadionilla heitto olisi voinut kantaa 100 metriä" yle.fi. 6.9.2020. Viitattu 7.9.2020.
- ↑ Valmentaja raivosi suursuosikki Johannes Vetterin murentunutta olympiaunelmaa ja syytti ratavalmistajaa farssista: "Ottaisin heitä niskasta" yle.fi. 7.8.2021. Viitattu 13.11.2021.
- ↑ Johannes Vetter. leichtathletik.de (saksaksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Johannes Vetter Wikimedia Commonsissa
|
1983: Detlef Michel | 1987: Seppo Räty | 1991: Kimmo Kinnunen | 1993: Jan Železný | 1995: Jan Železný | 1997: Marius Corbett | 1999: Aki Parviainen | 2001: Jan Železný | 2003: Sergei Makarov | 2005: Andrus Värnik | 2007: Tero Pitkämäki | 2009: Andreas Thorkildsen | 2011: Matthias de Zordo | 2013: Vítězslav Veselý | 2015: Julius Yego | 2017: Johannes Vetter | 2019: Anderson Peters | 2022: Anderson Peters | 2023: Neeraj Chopra |
