Klaus Wolfermann

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Klaus Wolfermann
Klaus Wolfermann vuonna 1974
Klaus Wolfermann vuonna 1974
Henkilötiedot
Syntynyt31. maaliskuuta 1946
Altdorf bei Nürnberg, Baijeri
Kuollut18. joulukuuta 2024 (78 vuotta)
Kansalaisuus Saksa Saksa
Uran tiedot
Laji keihäänheitto
Seura Sportverein Gendorf
Kilpauran kesto 1965–1978
Saavutukset
Voitot 1 olympiakulta
Ennätykset 1 maailmanennätys
Mitalit
Maa:  Länsi-Saksa
Miesten yleisurheilu
Olympiarenkaat Olympialaiset
Kultaa Kultaa München 1972 keihäänheitto

Klaus Wolfermann (31. maaliskuuta 1946 Altdorf bei Nürnberg18. joulukuuta 2024[1]) oli saksalainen keihäänheittäjä ja olympiavoittaja.[2]

Länsi-Saksaa edustanut Wolfermann karsiutui Méxicon 1968 olympialaisten keihäänheiton loppukilpailusta tuloksella 75,78 m.[2][3] Helsingin EM-kilpailuissa 1971 hän sijoittui kuudenneksi tuloksella 80,82 m.[4]

Elokuussa 1972 Wolfermann heitti Saksan ennätyksen 87,20 m ja paransi sitä vielä ennen Münchenin olympialaisia tulokseen 90,40 m.[5] Olympialaisten loppukilpailussa hän heitti ensin tulokset 86,68 ja 85,14 metriä sekä neljännellä kierroksella 88,40 metriä. Viidennellä kierroksella hän siirtyi Jānis Lūsisin ohi kilpailun johtoon tuloksella 90,48 metriä. Kuudennellaan Wolfermann heitti 84,70 metriä, mutta kun Lūsis sai viimeisellään tuloksen 90,46 metriä, voitti saksalainen kultaa kahden senttimetrin erolla neuvostoliittolaiseen.[2][6]

Wolfermann heitti Leverkusenissa 5. toukokuuta 1973 maailmanennätyksen 94,08 m. Ennätys pysyi hänen nimissään Montréalin 1976 olympialaisiin saakka.[7] Hän sijoittui Rooman EM-kilpailuissa 1974 viidenneksi tuloksella 83,36 m.[8]

Wolfermann voitti vuosien 1969 ja 1974 välillä kuusi kertaa Saksan mestaruuden keihäänheitossa. Hänet valittiin Saksan liittotasavallan vuoden parhaaksi urheilijaksi 1972 ja 1973. Hän edusti SV Gendorf -seuraa ja hänen valmentajanaan toimi Hermann Rieder[5]. Hän lopetti uransa vuonna 1978 [5].

  1. Speerwurf-Olympiasieger Wolfermann ist tot (saksaksi)
  2. a b c Sports reference LLC
  3. Kluge, s. 49
  4. Siukonen & Ahola, s. 111
  5. a b c Kluge, s. 386
  6. Kluge, s. 248
  7. Butler, s. 473
  8. Siukonen & Ahola, s. 123
Tämä urheilijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.