J. V. Lehtonen

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Johannes Lehtonen)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Johannes Vihtori (J. V.) Lehtonen, suomentajana Vihtori Lehtonen[1] (8. joulukuuta 1883 Hollola – 23. toukokuuta 1948 Helsinki) oli suomalainen kirjallisuudentutkija ja professori. Hän tutki erityisesti Aleksis Kiven elämää ja tuotantoa.

Elämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lehtosen vanhemmat olivat maanviljelijä Juho Lehtonen ja Kustaava Sivenius. Hän pääsi ylioppilaaksi 1903 ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1906 ja lisensiaatiksi sekä tohtoriksi 1913.

Lehtonen toimi saksan ja ranskan lehtorina Savonlinnan lyseossa vuoteen 1920 saakka ja Turun klassillisessa lyseossa 1921–1922. Hän oli Helsingin yliopiston kirjallisuudenhistorian dosentti 1923–1935 ja kirjallisuudenhistorian henkilökohtainen ylimääräinen professori 1935–1948.

Lehtonen oli valtion filmitarkastamon puheenjohtaja 1924–1935, Suomen kirjailijaliiton puheenjohtaja 1924–1927, Suomalaisen kirjallisuuden edistämisrahaston kaunokirjallisuuden osaston puheenjohtaja 1927–1932, Suomen näyttämöiden 1iiton puheenjohtaja 1942–1947, Kansallisteatterin johtokunnan puheenjohtaja 1942–1947 ja Kordelinin säätiön kirjallisuuden jaoston varapuheenjohtaja 1932–1938 sekä puheenjohtaja 1938–1948.

Lehtonen oli naimisissa historiantutkija Eino Jutikkalan sisaren Elsa Maria Rinteen kanssa. Heidän tyttärensä oli Helsingin yliopiston kirjallisuustieteen professori Maija Lehtonen (1924–2015). J. V. Lehtosen veli oli lakimies, poliitikko ja pankinjohtaja Oskari Lehtonen. [2]

Lehtonen suomensi ennen yliopistouraansa nimellä Vihtori Lehtonen ranskan- ja englanninkielistä kirjallisuutta. Viljo Tarkiainen kiitti Valvojassa (1909. s. 520) hänen Juan Valeran Kiusaus-romaanin suomennostaan sujuvaksi ja tyylikkääksi.[1]

Teokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Tutkimuksia Theophile Gautiern runo-aiheista 1, väitöskirja. Helsinki 1913
  • Benjamin Franklin. Kansanvalistusseuran elämäkertoja 28. Kansanvalistusseura, Helsinki 1918
  • Yhdeksännentoista vuosisadan kirjallisuus ja taide: eurooppalaisen kirjallisuuden päävirtaukset. Yhdeksännentoista vuosisadan kulttuurikehitys 3. Tietosanakirja Oy, Helsinki 1921
  • Aleksis Kivi taiteilijana: eräitä piirteitä. WSOY 1922
  • Rajan lasten hyväksi, kirjoittajat J. V. Lehtonen ja Mikko V. Erich. Kenraali Mannerheimin lastensuojeluliiton julkaisuja 13. Otava 1924
  • Runon kartanossa: johdatusta Aleksis Kiven runouteen. Otava 1928
  • Aleksis Kivi: Valitut teokset; toimittanut J. V. Lehtonen. Otava 1928, 4. painos 1951
  • Bellman Suomessa: ynnä muita tutkielmia; toim. J. V. Lehtonen, Rafael Koskimies. Kirjallisuudentutkijain seuran vuosikirja 1. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 1929
  • Aleksis Kivi aikalaistensa arvostelemana. Otava 1931
  • Suomen Runotar: valikoima suomalaista runoutta koteja ja kouluja varten; toimittanut Suomen kirjailijaliiton asettama toimituskunta J. V. Lehtonen ym. Suomen kirjailijaliiton julkaisuja 22. WSOY 1931, 2. tarkistettu ja täydennetty painos 1945, 3. painos 1947, 4. tarkistettu ja täydennetty painos 1951
  • Ihmissusi kirjallisena aiheena. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 1933
  • Toivioretki Nurmijärvelle y.m. lukuja Aleksis Kivestä. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Tampere 1933
  • Aleksis Kiven runo "Ikävyys". Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 1934
  • Faire la compaignie Tassel. Suomalainen tiedeakatemia, Helsinki 1934
  • Nuori karhunamupuja ja Esko. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 1934
  • Nurmijärven poika: kuvia Aleksis Kiven elämästä. Otava 1934
  • Suomalaiset kertojat: valikoima suomalaista kertomakirjallisuutta; toim. Suomen kirjailijaliiton asettama toimituskunta J. V. Lehtonen ym. Suomen kirjailijaliiton julkaisuja 26. WSOY 1937
  • Juhlakirja V. Tarkiaisen täyttäessä 60 vuotta 18.IV.1939: kirjallisuudentutkijain seuran vuosikirja V; toim. J. V. Lehtonen, Rafael Koskimies, Vilho Suomi. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 1939

Suomennoksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • John Locke: Muutamia mietteitä kasvatuksesta; englanninkielestä suomentanut sekä johdannolla ja selittävillä huomautuksilla varustanut J. V. Lehtonen. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 1914
  • James Fenimore Cooper: Viimeinen mohikaani: kertomus vuodelta 1757; täydellisen alkuperäispainoksen mukaan suom. J. V. Lehtonen. WSOY 1914, 2. painos 1932, 14. painos 1998 (alkuteos The Last of the Mohicans)
  • Yrjö Hirn: Diderot. Merkkimiehiä n:o 6. Porvoo 1917
  • Yrjö Hirn: Leikkiä ja taidetta: muutamia lukuja lasten leluista, lauluista, tansseista ja pikku teattereista. WSOY 1918
  • Jean-Jacques Rousseau: Yhteiskuntasopimuksesta, eli, Valtio-oikeuden johtavat aatteet; suomentanut ja johdannolla varustanut J. V. Lehtonen. Kariston klassillinen kirjasto 5. Karisto 1918, 2. painos 1988, 3. painos 1997, 4. painos 1998 (alkuteos Du contrat social ou principes du droit politique)
  • Montesquieu: Persialaisia kirjeitä; suomentanut ja johdannolla sekä selityksillä varustanut J. V. Lehtonen. Kariston klassillinen kirjasto 10. Karisto 1919, 2. painos 1955, 3. painos 1988 (alkuteos Lettres Persanes)
  • Numa Denis Fustel de Coulanges: Vanhan ajan kaupunkivaltio: Kreikan ja Rooman uskonnollisia tapoja, oikeuskäsityksiä ja yhteiskuntajärjestystä käsittelevä tutkimus; alkuteoksen 24. painoksesta suomentanut J. V. Lehtonen. Otava 1920
  • Gottfried Keller: Viheriä Heikki 1-4 osa; alkuteoksen Der Grüne Heinrich 95. painoksesta suomentanut J. V. Lehtonen. WSOY 1921-1922
  • François de La Rochefoucauld: Mietteitä; suomentanut ja esipuheen laatinut J. V. Lehtonen. Kariston klassillinen kirjasto 24. Karisto 1924, 2. tarkistettu ja täydennetty painos Tammi 1961, 3., tark. painos Tammi 1973, 2. painos Karisto 1994 (alkuteos Réflexions ou sentences et maximes morales)
Nimellä Vihtori Lehtonen
  • Victor Hugo: Kurjat (Les Misérables) 1 (Fantine) ja 2 (Cosette). Helsinki: Suomalainen Kustannusosakeyhtiö Kansa 1908 ja 1909.
  • Juan Valera: Kiusaus (Pepita Jiménez). Tampere: K. Kaatra 1908.
  • Walter Raleigh: Shakespeare. WSOY 1908
  • Werner von Heidenstam: Kansa ja sen kuninkaat: kertomuksia nuorten ja vanhain luettavaksi (Svenskarna och deras hövdingar). WSOY 1909
  • John Ruskin: Luonto ja ihminen: poimintoja eri teoksista. WSOY, 1911
  • Walter Scott: Kenilworth. Otava 1912
  • James Fenimore Cooper: Viimeinen mohikaani. WSOY, 1914 (myöhemmät painokset nimellä J. V. Lehtonen)
  • Stanley M. Bligh: Keskustelutaito (The ability to converse). WSOY, 1917

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Outi Paloposki: Suomentaminen, korjailu, toimittaminen: esimerkkinä Les Misérables -romaanin suomennokset. Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti Avain. Tekstuaalitieteet (erikoisnumero), 2010, nro 3, s. 39. Artikkelin verkkoversio. (pdf)
  2. ↑ Otavan iso tietosanakirja, osa 5, palsta 426. Helsinki: Otava, 1963.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=J._V._Lehtonen&oldid=22249175”