Jäänmurtaja Apu (1899)
| Jäänmurtaja Apu | |
|---|---|
 Apu, vielä Avance-nimisenä (ennen 1925) |
|
| Perustiedot | |
| Alustyyppi | Jäänmurtaja |
| Aluksen vaiheet | |
| Rakentaja | Howaldtswerke, Kiel |
| Laskettu vesille | 1899 |
| Palveluskäyttöön | 1899 |
| Poistui palveluskäytöstä | romutettiin kesällä 1959 |
| Tekniset tiedot | |
| Uppouma | 900 t |
| Pituus | 24 m |
| Leveys | 10,8 m |
| Syväys | 2,6 m |
| Koneteho | 1 500 hevosvoimaa |
| Propulsio | hiilipolttoinen höyrykone |
| Nopeus | 10 solmua |
| Miehistöä | 33 |
| Aseistus | |
| Aseistus |
1 × 75 mm Canet 1 × 20 mm Madsen |
Jäänmurtaja Apu oli kautta aikojen pienin Suomen merenkulkuviranomaisten omistama jäänmurtaja.
Alkuperä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aluksen rakennutti vuonna 1899 Saksassa, Kielin Howaldtswerke -telakalla turkulaisten laivanvarustajien muodostama ryhmittymä. Turun sataman liikennetehoa haluttiin nostaa muuttamalla se ympärivuotiseksi, eivätkä tuolloin vähälukuiset valtion jäänmurtajat ehtineet paikalle kuin satunnaisesti.
Uusi alus sai nimen Avance. Se oli vain 900 tonnin uppoamainen, 24 metriä pitkä, 10,8 metriä leveä ja syväykseltään 2,6 metrin alus. Pääkoneena oli 1500 hevosvoiman höyrykone, ja höyrykattiloiden polttoaineena hiili. Miehistöä oli kaikkiaan 33 henkeä. Alukseen asennettiin perinteinen ns. lusikkakeula, jollainen oli myös ensimmäisessä valtion jäänmurtaja Murtajassa. Keulan kulmaa oli kuitenkin loivennettu, mistä johtuen alus oli helpoissa jääoloissa hiukan Murtajaa parempi jäänmurto-ominaisuuksiltaan. Aluksessa oli ajan tavan mukaan myös purjeet, jotka poistettiin peruskorjauksessa 1920-luvulla.
Turun kaupunki ostaa aluksen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 1909 Turun kaupunki lunasti aluksen omakseen. Aiemmat omistajat totesivat ylläpidon käyvän turhan rasittavaksi saatuun hyötyyn nähden, ja koska kaupungilla oli varaa ylläpitoon, kauppa syntyi helposti. Nimi ja henkilöstö pysyivät ennallaan; itse asiassa henkilöstön asema jopa parani, koska heistä tuli nyt kaupungin virkamiehiä.
Pakko-otto ja kovia kohtaloita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 1914 alkanut Ensimmäinen maailmansota muutti Avancen kohtaloa olennaisesti. Venäjän viranomaiset pakko-ottivat aluksen ja käyttivät sitä mm. veden kuljettamiseen sotalaivoille. Aluksen nimi maalattiin nyt kyrillisin kirjaimin. Kuten kaikki sotalaivat, myös Avance oli talviajat maalattu kalkkivärillä valkoiseksi.
Vallankumousvuonna 1918 Avance kulkeutui Suomesta pakenevien venäläisten mukana Pietariin, jonne se jäi kolmeksi vuodeksi. Alus palautettiin suomalaisille, kun Kotkassa takavarikoitu venäläinen jäänmurtaja Silats (Suomessa talven 1919 ajan Ilmarinen) luovutettiin takaisin venäläisille.
Merenkulkulaitoksen haltuun
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Avance palautettiin surkeassa kunnossa syksyllä 1922. Turun kaupunki ei halunnut sitä vaivoikseen, mutta romuttaakaan ei alusta haluttu. Lopulta vuonna 1923 valtio osti aluksen ja se telakoitiin. Peruskunnostuksen jälkeen alus sai uuden nimen, Apu.
Käytöstä poistaminen ja romutus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tämä merenkulkuviranomaisten kautta aikojen pienin jäänmurtaja ehti palvella valtiota 36 vuotta. Se oli loppuun asti hiilipolttoinen, eikä siihen edes suunniteltu asennettavan tuhkaejektoria.
Lopulta kesällä 1959 alus poistettiin käytöstä ja romutettiin.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Visa Auvinen: Leijonalippu Merellä. Lieto: Etelä-Suomen kustannus Oy., 1980.
- Seppo Laurell: Höyrymurtajien aika. Jyväskylä: Gummerus, 1992. ISBN 951-47-6775-6
- Jorma Pohjanpalo: 100 vuotta Suomen talvimerenkulkua