Idman (suku)
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Idman on suomalainen pappissuku, jonka nuoremmat jäsenet ovat tulleet tunnetuksi talouselämän vaikuttajina.[1] Suvun yksi haara on aateloitu nimellä Idestam, mutta se on sittemmin sammunut.
Suvun vanhimmat jäsenet toimivat useiden sukupolvien ajan kirkkoherroina Huittisissa. Perinteisten sivistysammattien rinnalla useampi suvun ylioppilas on valinnut ammatikseen merenkulun. Suku on omistanut Messukylässä (nykyään Tampereella) Hatanpään kartanon, ja vaikuttanut erityisesti Tampereen alueen teollisuuden kehitykseen. Suvun maine kuitenkin tahriintui 1900-luvun alussa, suuressa Idmanin kavallusjutussa.
Idmanin sukuun kuulunut Carl Johan Idman aateloitiin vuonna 1814 nimellä Idestam. Idestam-suku introdusoitiin Suomen Ritarihuoneeseen aatelisena sukuna numero 164. Koska Carl Johan Idestam oli naimaton, hän sai luvan adoptoida veljensä, kirkkoherra Daniel Idmanin lapset, joille aatelisarvo periytyi. Aatelissuku sammui vuonna 1960.[2]
Suvun jäseniä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Daniel Larsson Idman (k. 1684), Porin kreivikunnan vouti[3]
- Nils Idman vanhempi (1680–1750), Huittisten kirkkoherra, lääninrovasti, Valtiopäivämies 1734, Antti Lizeliuksen työnantaja, Daniel Idmanin poika[3][4]
- Nils Idman nuorempi (1716–1790), Huittisten kirkkoherra, lääninrovasti, kielentutkija, Nils vanhemman poika[5][6]
- Carl Johan Idman (1759–1821), Suomen Pankin johtokunnan puheenjohtaja 1817–1820, aateloitiin 1814, otti nimen Idestam, Nils nuoremman poika, naimaton[7]
- Karl Wilhelm Törnegren (1817–1860), Helsingin yliopiston kirjastonhoitaja, Carl Johan Idestamin avioton poika, arkkiatri Johan Agapetus Törngrenin kasvattilapsi[8]
- Daniel Idman (1761–1806), Huittisten kirkkoherra, Nils Idman nuoremman poika[9]
- Gustaf Niklas Idman (1752–1807), Pälkäneen kirkkoherra vuodesta 1779, Nils Idman nuoremman poika[10]
- Nils Johan Idman (1781–1851), laamanni, yksi Tampella Oy:n perustajista, Hatanpään kartanon omistaja, Gustaf Niklas Idmanin poika[11]
- Carl Gustaf Idman (1817–1880), Senaatin valtiovaraintoimituskunnan kamarikirjuri, Hatanpään kartanon omistaja, Nils Johan Idmanin poika[12]
- Gustaf Rudolf Idman (1857–1927), lääkintöneuvos, yksi Duodecim-seuran perustajista, Porvarissäädyn jäsen vuosien 1894–1906 säätyvaltiopäivillä, Carl Gustaf Idmanin poika[13][14]
- Karl Gustaf Idman (1885–1961), ulkoasiainministeri Tulenheimon hallituksessa, Gustaf Rudolf Idmanin poika[14][15]
- Anna-Maria Idman-Tigerstedt (1887–1969), ruukku- ja maustekasveista kirjoittanut tietokirjailija, Gustaf Rudolf Idmanin tytär
- Niilo (Nils Rudolf) Idman (1889–1977), pääkonsuli, kirjallisuudentutkija ja suomentaja, Gustaf Rudolf Idmanin poika
- Nils Idman (1858–1944), Suomen Yhdyspankin Tampereen-konttorin johtaja, tunnettu Idmanin kavallusjutusta, Carl Gustaf Idmanin poika[13][16]
- Herta Idman, (1890–1942), tanssija, tanssinopettaja ja Helsingin Leikkuuopiston perustaja, Nils Idmanin tytär
- Gösta Idman (1865–1946), lääkäri, hammaslääkäri ja hammaslääketieteen tutkija ja opettaja, Carl Gustaf Idmanin poika
- Fredrik Idman, Hatanpään kartanon viimeinen yksityisomistaja 1913, Carl Gustaf Idmanin poika
- Gustaf Rudolf Idman (1857–1927), lääkintöneuvos, yksi Duodecim-seuran perustajista, Porvarissäädyn jäsen vuosien 1894–1906 säätyvaltiopäivillä, Carl Gustaf Idmanin poika[13][14]
- Carl Gustaf Idman (1817–1880), Senaatin valtiovaraintoimituskunnan kamarikirjuri, Hatanpään kartanon omistaja, Nils Johan Idmanin poika[12]
- Nils Johan Idman (1781–1851), laamanni, yksi Tampella Oy:n perustajista, Hatanpään kartanon omistaja, Gustaf Niklas Idmanin poika[11]
- Daniel Idman (1719–1772), Iin kirkkoherra vuodesta 1753, Nils Idman vanhemman poika[17]
- Gustaf Idman (1723–1795), Vaasan ja Oulun laamannikunnan laamanni vuodesta 1776, Nils Idman vanhemman poika[18]
- Petter Gustaf Idman (1796–1856), Hercules-parkin päällikkö maailmanympäripurjehduksella 1844–1847, laamanni Gustaf Idmanin pojanpoika[19]
- Israel Idman (1728–1776), Hämeenlinnan kirkkoherra vuodesta 1761, Nils Idman vanhemman poika[20]
- Carl Johan Idman (1759–1821), Suomen Pankin johtokunnan puheenjohtaja 1817–1820, aateloitiin 1814, otti nimen Idestam, Nils nuoremman poika, naimaton[7]
Idestam-aatelissuku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Gustaf Idestam, alun perin Idman, vuodesta 1819 Idestam (1802–1851), vuorimestari, Lahdentaan kartanon omistaja, Daniel Idmanin poika, Carl Johan Idestamin adoptoima 1819[21][22][23]
- Josef Frans Oskar Idestam (1828–1908), Hämeen läänin lääninsihteeri, valtiopäivämies vuoden 1872 säätyvaltiopäivillä, Gustaf Idestamin poika[24]
- Eugen Idestam (1860–1920), oikeusneuvos ja valtiopäivämies, Josef Frans Oskar Idestamin poika[25]
- Gunnar Idestam (1870–1943), korkeimman oikeuden oikeusneuvos, Josef Frans Oskar Idestamin poika[26]
- Gustaf Richard Idestam (1832–1915), senaattori senaatin oikeusosastossa 1899, valtiopäivämies vuosien 1877–1878, 1882 ja 1885 säätyvaltiopäivillä, Gustaf Idestamin poika[27]
- Knut Fredrik Idestam (1838–1916), Suomen Paperiyhdistyksen toimitusjohtaja, Nokia Oyj:n perustaja, Gustaf Idestamin poika[28][14]
- Josef Frans Oskar Idestam (1828–1908), Hämeen läänin lääninsihteeri, valtiopäivämies vuoden 1872 säätyvaltiopäivillä, Gustaf Idestamin poika[24]
- Eric Leonard Idestam (1900–1960), varatuomari, taiteen keräilijä
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Veli-Matti Autio: Idman (1600–) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 13.10.2004. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- ↑ Idestam. Suvut ja vaakunat, Suomen Ritarihuone.
- ↑ a b Kotivuori, Yrjö: Nils Idman vanhempi. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005.
- ↑ Idman, Nils (1680–1750) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- ↑ Idman, Nils (1716–1790) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- ↑ Kotivuori, Yrjö: Nils Idman nuorempi. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005.
- ↑ Kotivuori, Yrjö: Karl Johan Idman, aateloituna 1814 Idestam. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005.
- ↑ Kotivuori, Yrjö: Karl Vilhelm Törnegren. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005.
- ↑ Kotivuori, Yrjö: Daniel Idman. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005.
- ↑ Kotivuori, Yrjö: Gustaf Niklas Idman. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005.
- ↑ Kotivuori, Yrjö: Nils Johan Idman. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005.
- ↑ Kotivuori, Yrjö: Karl Gustaf Idman. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005.
- ↑ a b Jäsen n:o 12 – Gusta Rudolf Idman (1857–1927) – Duodecim
- ↑ a b c Kuka kukin oli: I–(Wikiaineistossa)
- ↑ Idman, Karl Gustaf (1885–1961) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- ↑ Idman, Nils (1858–1944) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- ↑ Kotivuori, Yrjö: Daniel Idman. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005.
- ↑ Kotivuori, Yrjö: Gustaf Idman. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005.
- ↑ Kotivuori, Yrjö: Petter Gustaf Idman. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005.
- ↑ Kotivuori, Yrjö: Israel Idman. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005.
- ↑ Idestam, Gustaf (1802–1851) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- ↑ Kotivuori, Yrjö: Gustaf Idestam. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005.
- ↑ Lahdentaka
- ↑ Kotivuori, Yrjö: Josef Frans Oskar Idestam. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005.
- ↑ Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899: Oscar Eugén Idestam
- ↑ Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899: Frans Gunnar Idestam
- ↑ Kotivuori, Yrjö: Gustaf Richard Idestam. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005.
- ↑ Idestam, Fredrik (1838–1916) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.