Hollolan Pyhäniemen lentokenttä
Hollolan Pyhäniemen lentokenttä oli Hollolan Pyhäniemessä Vesijärven jäälle rakennettu lentokenttä talvisodassa.
Hollolan Kutajoella sijaitseva Pyhäniemi sijaitsee Pyhäniemen kartanon pohjoispuolella Vesijärven lahdessa. Talvisodan lopussa Pyhäniemen keskiosasta sen kärkeen ulottuvalle rannalle ja niemen itäpuolelle lahden vastakkaiselle rannalle sijoitettiin hävittäjiä puolikaaren muotoiselle alueelle. Kenttä ei toimintansa aikana joutunut pommitusten kohteeksi. Lentokentän henkilökunta majoitettiin Pyhäniemen kartanoon. Jääkentän toimintaan osallistui ulkomaalaisia vapaaehtoisia niin lentäjinä kuin lentomekaanikkoinakin.
Kentälle sijoitetut ilmavoimien yksiköt
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lentorykmentti 2:een kuuluvien laivueiden hävittäjiä oli tilapäisesti sijoitettuna Pyhäniemeen, koska neuvostoliittolaisten pommitukset ulottuivat pitkälle Etelä-Suomeen ja myös Länsi-Suomeen ja lähempänä rintamaa olevat kentät joutuivat neuvostoliittolaisten hyökkäysten kohteiksi. Suomen ilmavoimien yksiköistä kenttää käyttivät Lentolaivue 26:n ja Lentolaivue 28:n hävittäjät. Niistä edellinen oli talvisodan lopulla varustettu Fiat G.50 -hävittäjillä ja jälkimmäinen Morane-Saulnier M.S. 406 -hävittäjillä. 1. maaliskuuta 1940 siirrettiin Hollolaan Utin Haukkaniemestä Lentolaivue 26:n Fiat G.50 -hävittäjiä neuvostoliittolaisten hävittäjien hyökkäysten vuoksi. 2. maaliskuuta 1940 kersantti L. Aaltosen ohjaamalla Fiat G.50 FA-4:llä pudotettiin Lahdessa neuvostoliittolainen I-153-hävittäjä. 7. maaliskuuta 1940 siirrettiin seitsemän Morane-Saulnier M.S. 406-hävittäjää Pyhäniemelle Säkylän lentokentältä ja saman verran Uttiin Viipurinlahden torjuntataisteluihin.[1]
Kapteeni E. Heinilän komentama Lentolaivue 22 sai viisi Brewster B-239 -hävittäjää 19. helmikuuta 1940 Hollolan Pyhäniemeen Vesijärven jäälle. Laivueen 1. lentueen päälliköksi nimitettiin 23. helmikuuta 1940 luutnantti A. Bremer. Brewster-koneilla ehdittiin suorittaa kuitenkin vain yksi sotalento talvisodan loppuun mennessä.
Viipurinlahden ratkaisutaistelut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Neuvostoliiton Viipurinlahdella maaliskuun alussa aloittaman hyökkäyksen aiheuttaman tilanteen kiristymisen myötä siirrettiin kahden päivän aikana myös Länsi-Suomesta Säkylästä 7. maaliskuuta alkaen kahden päivän aikana Hollolan jääkentälle Lentolaivue 28:n kapteeni S-E Sirénin johtama ensimmäinen lentue, jossa oli seitsemän Morane Saulnier -hävittäjää. Samaa tarkoitusta varten siirrettiin myös samanvahvuinen kapteeni E. Jutilan johtama kolmas lentue Utin Haukkaniemeen.
Sirénin johdolla 9. maaliskuuta lentueen seitsemästä Morane Saulnierista kuusi sekä Lentolaivue 26:n kaksi Fiatia hyökkäsivät Viipurinlahdella Vilaniemeen eteneviä kuorma-autoja vastaan. Niistä kuusi syttyi palamaan. Lisäksi yksi Morane ja yksi Fiat joutuivat ilmataisteluun kolmea I-153 -hävittäjää vastaan, joista pudotettiin kaksi. Hyökkäyksiä kuljetuksia vastaan jatkettiin. Samana päivänä yksi Morane Saulnier sai ilmatorjunnasta osuman, ohjaaja haavoittui ja kone tuhoutui pakkolaskussa Vilalahden pohjukassa. Suomalaiset joukot pelastivat ohjaajan. Seuraavana päivänä neuvostoliittolaisten hävittäjien ja ajoittaisen lumisateen vuoksi lentotoiminta vaikeutui ja estyi miltei kokonaan.
Onnettomuuksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lyhyen toimintansa aikana Pyhäniemen kentällä sattui joitain onnettomuuksia:
- 11. maaliskuuta 1940, alikersantti T. Bergmanin ohjaama Fiat G.50 FA-5 meni nousussa nokalleen.
- 11. maaliskuuta 1940, alikersantti I. Pöystin ohjaama Fiat G.50 FA-1 meni laskussa selälleen.
- 9. maaliskuuta 1940, luutnantti R. McMasterin ohjaama Brewster BW-353 meni laskussa selälleen.
- 5. maaliskuuta 1940, luutnantti U. Niemisen ohjaama Fiat G.50 FA-25 meni laskussa ympäri.
Moskovan rauha
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tarkoituksena oli tuoda kentälle lisää Brewstereitä, mutta talvisota päättyi 13. maaliskuuta 1940 ennen kuin Lentolaivue 22:lle tarkoitetut Brewsterit ja Hurricanet ehtivät palvelukseen.
Talvisodan jälkeen Lentorykmentti 2:n Lentolaivue 22:n hallussa olevat Brewster-koneet siirrettiin Lentolaivue 24:lle, joka luovutti tilalle Fokker D.XXI -koneensa.
Lentokentällä olleet yksiköt ja hävittäjälentokoneet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yksiköt
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Brewster
- Osasto Nieminen, Fiat
- Osasto Ahola, Fokker
- Osasto Siren, Morane
- Osasto Jutila, Morane
- Osasto Räty, Hawker Hurricane
Lentokoneet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Lentokone | Rekisteri | Tappio | Voitto | Voitto 2 | Voitto 3 | Ohjaaja | Muuta |
| Brewster B-239 | BW-352 | 21.4.1943 Inon eteläpuolella it:sta | lentom Eero Kinnunen | ||||
| Brewster B-239 | BW-353 | 9.3. laskussa potkuri ja Naca-rengas | ltn J. McMaster | ||||
| Brewster B-239 | BW-354 | 21.4.1943 Oranienbaumissa | ylik Tauno Heinonen | ||||
| Brewster B-239 | BW-355 | 24.10.1944 Muonion Jerisjärvellä | ltn Reino Sartjärvi | Nokia Oy:n lahjoittama | |||
| Brewster B-239 | BW-356 | 31.8.1943 Koivistolla | kers Sulo Lehtiö | ||||
| Brewster B-239 | BW-357 | 18.10.1944 Marrasjärvellä Hietakankaalla | ylik Kaarlo Saukkonen | ||||
| Brewster B-239 | BW-358 | ||||||
| Brewster B-239 | BW-360 | 14.10. Toijalan ratapihan mastoon | kers Risto Heiramo | ||||
| Brewster B-239 | BW-361 | ||||||
| Brewster B-239 | BW-362 | 9.3.1942 Uikujärvi | kers Paavo Mellin | ||||
| Brewster B-239 | BW-363 | ||||||
| Brewster B-239 | BW-364 | ||||||
| Brewster B-239 | BW-365 | 10.6.1944 Kivennavan Polviselän lähellä | ylik Väinö Kauppi | ||||
| Brewster B-239 | BW-366 | 10.11.1943 Oranienbaumin ja Seivästön välillä | ltn Vilppu Perkko | ||||
| Brewster B-239 | BW-367 | ruotsalaisten Klingsporin veljesten lahjoittama | |||||
| Brewster B-239 | BW-369 | 28.6.1941 Vesivehmaalla nousussa | vänr Matti Pastinen | ||||
| Brewster B-239 | BW-371 | 22.2.1944 Kuolemanjärven Muurilasta 5 km:n päässä | ylik Kalervo Anttila | ||||
| Fiat G.50 | FA-1 | 5.3. vaurioitui laskussa, 11.3. laskussa selälleen | ltn Mathia Pirity, alik T. Bergman | ||||
| Fiat G.50 | FA-2 | ||||||
| Fiat G.50 | FA-3 | 8.7.1942 Kasimovossa alasammuttu | kers Yrjö Korpisalo | ||||
| Fiat G.50 | FA-4 | ||||||
| Fiat G.50 | FA-5 | 11.3. moottorihäiriö nousussa, sivuun ja ympäri | alik. T. Bergman | ||||
| Fiat G.50 | FA-9 | ||||||
| Fiat G.50 | FA-10 | ||||||
| Fiat G.50 | FA-18 | ||||||
| Fiat G.50 | FA-19 | ||||||
| Fiat G.50 | FA-21 | ||||||
| Fiat G.50 | FA-22 | 11.3. Haukkajärveltä lähtenyt, pakkolasku Iitin ja Korian välille | ylik Diego Manzocchi | ||||
| Fiat G.50 | FA-23 | ||||||
| Fiat G.50 | FA-24 | 12.8.1941 Nurmoilassa | ltn Yrjö Linkola | ||||
| Fiat G.50 | FA-25 | 5.3. ympäri laskussa | ltn U. Nieminen | ||||
| Fiat G.50 | FA-26 | ||||||
| Fiat G.50 | FA-27 | ||||||
| Fiat G.50 | FA-28 | ||||||
| Fiat G.50 | FA-29 | ||||||
| Fiat G.50 | FA-30 | ||||||
| Fiat G.50 | FA-31 | ||||||
| Fiat G.50 | FA-32 | ||||||
| Fiat G.50 | FA-33 | ||||||
| Fiat G.50 | FA-34 | ||||||
| Fiat G.50 | FA-35 | ||||||
| Morane-Saulnier | MS-302 | 11.3. 15:15 DB-3 Loviisa | ltn Mikko Linkola | Osasto Siren | |||
| Morane-Saulnier | MS-304 | 11.3. 15:15 DB-3 Loviisa | vänr Martti Inehmo | Osasto Siren | |||
| Morane-Saulnier | MS-305 | 22.7.1944 Kollaanjärvellä it:sta | kers Martti Vihinen | ||||
| Morane-Saulnier | MS-306 | 11.3. 15:15 DB-3 Loviisa | vänr Aarre Linnamaa | Osasto Siren | |||
| Morane-Saulnier | MS-316 | ||||||
| Morane-Saulnier | MS-317 | ||||||
| Morane-Saulnier | MS-320 | 20.3. Säkylässä kirkonkylän jäälle | vänr Matti Hakala | ||||
| Morane-Saulnier | MS-321 | 9.3. laskussa pehmeälle nokilleen Haukkajärvellä | kapt S. Blomqvist (?) | ||||
| Morane-Saulnier | MS-322 | 9.3. putosi it:n tulesta Vilalahdella | ltn E. Lupari | ||||
| Morane-Saulnier | MS-324 | ||||||
| Morane-Saulnier | MS-325 | ||||||
| Morane-Saulnier | MS-327 | ||||||
| Morane-Saulnier | MS-328 | ||||||
| Morane-Saulnier | MS-330 | 9.3. laskussa sivuun kiitotieltä ja nokilleen Haukkajärvellä,4.9. maahan Hietaniemessä | vänr J. Myllymäki, lentom Kauko Tikkanen |
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kalevi Keskinen & Kari Stenman: Ilmavoimat talvisodassa. Espoo: Tietoteos ky, 1989. ISBN 951-9035-92-3
- Hyvönen, Jaakko: Kohtalokkaat lennot 1939–1944. Espoo: Tietoteos ky, 1989. ISBN 951-9445-34-X
- Saarinen, Ahti: Jäätukikohdan päiväkirja. Lahti: Ahti Saarinen, 1982. ISBN 952-99412-3-4
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Nurmi, Ilpo: Säkylän lentotukikohdan historia Säkylä: Säkylän Talvi- ja jatkosotamuseo. Arkistoitu 23.4.2014. Viitattu 4.12.2009.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Ahti Saarinen: Parolasta Pyhäniemeen – Brewster-sarja 3. Eugenta 2002, Lahti. ISBN 951-98755-4-9
- Ahti Saarinen: Päijät-Hämeen sotilaskentät 1937–1997. 1998, Hollola. ISBN 952-90-9804-9
- Hollolan lentokenttä 1940–1995
- Padasjoen lentokentät 1940–1997
- Vesivehmaan lentokenttä 1937–1997
- Ahti Saarinen: Pyhäniemen jääkenttä talvisodassa 1939–1940. 1995, Lahti.